Raskas raskaus

Raskausviikko 36+ on alkanut!

Ja nyt alan olla kyllä ihan kypsä tähän raskauteen. Tuntuu hullulle, kun vielä pitäisi neljä viikkoa jaksaa tai jopa kuusi! Laskettuaikahan on vasta 5.7. Saanko olla vielä ihan kypsä?
Saako vielä tuntea näin?

Viimeisimmät yöt ovat menneet kovien supistuksien kanssa. Muutama yö sitten valvoin 1,5 h kun supisteli 7-10 min välein. Olin lähes varma, että nyt tulee lähtö. Ei tullut, ne meni sitten ohi. Toki tälläkin hetkellä supistaa, kun kirjoitan tätä. Välillä joutuu lopettamaan kirjoittamisen ja keskittymään siihen, että supistus menisi ohi. Vauva myös potkii todella paljon ja ne potkut todella sattuu! Hänellä on voimaa! Pari päivää sitten olin lähes varma, että nyt lorahti kyllä lapsivettä, mutta ei.
Eniten tällä hetkellä supistaa silloin kun makaan paikallani sängyllä. Se on pahin paikka. Silti se on ainoa paikka, jossa en kärsi selkäkivusta. Tämän kaiken takia tuntuu todella turhauttavalle tällä hetkellä. Teemulle totesinkin tänään, että tämä maha sitoo mua enemmän kuin lapsi tulee sitomaan. En pysty tekemään tällä hetkellä yhtään mitään. Kotityöt on täysin Teemun harteilla. Toki olen pikku hiljaa alkanut tekemään, omien voimien mukaan. Sillä turhautumiseni takia haluan tehdä, jos se edesauttaisi myös saamaan lisää supistuksia. Oloni on todella turhauttava! Nostan hattua teille kaikille, jotka olette synnyttäneet rv 40-42. En ymmärrä miten jaksoitte!


En todellakaan ole mikään hyvin voiva raskaana oleva nainen. 
Siitä olen kiitollinen, että rv 30 jälkeen 
en ole oksentanut.

* Minua supistaa kun kävelen vähänkään pidempää matkaa.
* 10min istumisen jälkeen selkäkipu yltyy sietämättömäksi.
* Kärsin joka päivä närästyksestä.
* Mittailen sokereita, jotka ovat onneksi pysyneet kurissa.
* Reisikipu on jälleen alkanut, aivan niin miten lääkäri lupaili.
Reisikipu yltyy mitä enemmän vatsa kasvaa.
* Himoitsen pakokaasun, bensan, kumin sekä maalin hajua.
Himoitsen sitä niin paljon, että voisin muuttaa meidän autokellariin.
* Minua huimaa ajoittain.
* Kärsin päänsärystä.


Ystäväni sanoikin minulle, että:
"Kyllä sulla on ollut raskas raskaus, kun kokoajan jotain pientä".


Toisaalta niin.
Voisihan asiat olla huonomminkin. En ole joutunut sairaalaan makaamaan. Lapsi voi hyvin ja hänestä ei tarvitse olla huolissaan. Verensokeri on pysynyt kurissa ja mikään edellä mainituista ei ole estänyt minua nauttimasta. Toki se on vaikeaa, mutta pystyn siihen silti. Oma vointini on ollut huono, mutta se nyt on loppuen lopuksi kaikista pienintä. Kyllä minä pärjään ja tämän palkkion vuoksi kärsin vaikka kuinka paljon. Tiedän, että tämä rakas on niin täydellinen palkkio,
täydellisempää ei ole!




Viime viikolla oli aika naistenklinikalla, jossa selvisi se, että olen auki yhdelle sormelle ja lisäksi kohdunkaula oli lyhentynyt hieman. Sen jälkeen lääkäri suositteli, että neuvolassa seurattaisiin tilannetta kerran viikossa. Tämä siksi, että taustalla on raskausmyrkytys, mitä pelätään myös tämän lapsen kohdalla. Torstaina neuvola sitten vihdoin koitti. Ja niinhän se päänsärky piti paikkaansa. Verenpaine oli kohonnut ja proteiinia löytyi 1 plussan verran. Verenpaine ei ole vielä mikään kamalan korkea, mutta kuitenkin koholla. Sain kotiin mukaan verenpainemittarin sekä pissatikkuja. Nyt sitten tarkkaillaan kotoa käsin. Jos verenpaine nousee tai proteiini virtsassa lisääntyy niin suoraan yhteys naikkarille. 

Hemppari oli myös laskenut pikatestin mukaan 90:stä 80:een. Kävin eilen labrassa ja tulos oli 93. Eli hemppari on laskenut entisestään, mutta ei kuitenkaan kauhean alas. Mikä on hullua, sillä oloni on ollut pirteämpi viime viikot. Olin varma, että hemppari olisi alkanut kohoamaan. Mutta ei. Nyt on sitten laitettu lähete naikkarille ja odottelen sieltä soittoa alkuviikosta. Voi olla, että joudun ensi viikolla naikkarille, että laittavat rautaa suoraan suoneen. Hyvähän se on, jos laittavat. Silti ajatus siitä inhottaa. En millään haluaisi/ jaksaisi lähteä naistenklinikalle muutamaksi tunniksi. Tuntuu todella raskaalle. Vaikka totta kai se on hyvä ja oloni on varmasti todella kohonnut sen jälkeen!

Vauvalla oli kuitenkin kaikki hyvin vatsassa. Hän kasvaa hyvin ja potki paljon. Syke oli hyvä. Painoa on tullut itselleni nyt n. 500g /viikko. Tällä hetkellä raskauskilojen saldo on 9kg. 




Täällä elellään siis jännittäviä aikoja. Tällä hetkellä odotellaan, että milloin vauva päättää syntyä. Merkit viittaavat vahvasti siihen, että vauva tulisi ennen juhannusta. Silti pelkään todella paljon sitä, että vauva tulee juhannuksena tai vasta juhannuksen jälkeen. Minä toivon, että poika päättäisi tulla seuraavan viikon sisällä. Se olisi ihanteellinen aika <3 
Katsotaan miten käy.


- Eve

2 kommenttia

  1. Hei ja tsemppiä vielä loppumetreille! Nuo fiilikset ovat ihan tuttuja. Mutta koeta ajatella, että jokainen päivä kohdussa on vauvalle luonnonmukaisinta ��. Päivä kerrallaan ja yö kerrallaan kasvattelet (tai ennemminkin, mikä tärkeintä, kypsyttelet) vauvaa. Itsekin muistan, kun viimeinen kuukausi oli yhtä tuskaa, kun kaksoset runtelivat kylkiluita, nukkumisesta ei tullut kerrassaan mitään, syöminen aiheutti mielettömän närästyksen ja ja... Mutta kun jaksaa, niin vauva on kypsempi ulkopuoliseen elämään. Tietenkin tulee joskus niitä tilanteita, että lapsen on parempi syntyä vaikka ennenaikaisesri ja silloin mennään sen mukaan. Mutta jos mitään semmoista ei ole, niin ei muuta kuin eteenpäin �� terv. Kätilö-lukijasi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, ihana kiitos! Juu minä kypsyttelen :D Päivä kerrallaan! Ja kyllä nimenomaan viimeinen kuukausi, yhtä tuskaa! Ja onhan se totta, että kokoajan vauva on kypsempi <3 Nyt jo täysiaikainen pikkuinen <3 Kiitos kommentista :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! Ihana, että kuljet mukanamme! :)

// Lifestyle blogi, jossa avointa tekstiä elämän varjoisimmista hetkistä. Suoraa puhetta ja välillä jopa liian avointa tekstiä. //