Mieshuoran vaimo

"Rattijuopon vaimo"
"Mieshuoran vaimo"
"Hävettäisi olla vaimosi"
"Miehesi sietäisi kuolla ja saada kovan tuomion."
"Toivottavasti tulee linnaa ja kauan" 


Edellä mainittuja kuulemme paljon. Miksi? Koska Teemu on päättänyt olla asioista avoin. Se on se hinta, minkä maksamme tästä avoimuudesta. Ja kyllä, olemme päättäneet kestää sen. Tänne blogiin olen saanut lukuisia ilkeitä kommentteja, blogin historian aikana. Viime syksynä päätin, että nyt siihen tulee loppu. Anonyymit eivät pysty blogia kommentoimaan. Yksityisviestiä sekä kommentteja voi nimellä laittaa tulemaan. Asiattomia kommentteja en julkaise. Keskustelupalstat laulaa ja juoruja meistä on vaikka millä mitalla. Teemun blogiin voi anonyymisti kommentoida. Teemu on siinä vahvempi kuin minä, että häntä ei nuo ilkeät kommentit hetkauta ainakaan siihen suuntaan, että lopettaisi avoimuuden blogissaan. Enemmänkin nuo kommentit saa tulta hännän alle.

Mutta miltä minusta tuntuu, kun aviomiehestäni puhutaan noin tai sanotaan miehelleni "Hävettäisi olla vaimosi". Kyllähän se todella pahalle tuntuu. Kyllä se sattuu. Ehkä se tie olisi ollut helpompi, että ollaan asioista ihan hiljaa ja pidetään nää asiat meidän tietoisuudessa. Ei puhuta näistä kellekään muulle. Niinhän kaikki muutkin tekee? Kyllä, myönnän se tie houkutteli jossain vaiheessa, mutta nyt kun on astunut tälle tielle niin paluuta ei ole ja sinne entiseen ei halua takaisin.

Jokaisen tekstin kohdalla Teemu kysyy aina mielipidettäni. Hän kysyy, että onhan minulle varmasti ok, että kirjoittaa julkisesti näistä asioista. Hän kysyy myös aina minulta, että miltä se minusta tuntuu. Vaikka Teemu kirjoittaa omaa blogia niin teemme tämän yhdessä. Myös tämän tekstin olen halunnut lukea Teemulle ja pyytää mielipidettä. Meidän parisuhde toimii niin. Kaikki jaetaan toiselle ja se tuntuu hyvälle.

Mutta aikasempaan palatakseni. Miksi haluaisin pitää kulissit pystyssä? Miksi haluaisin, että näistä ei puhuta ja nämä pidetään vain omana tietona? Miksi haluaisin sanoa Teemulle, että näistä ei sitten puhuta yhtään kellekään. Miksi? Olenhan itsekin puhunut blogissani todella avoimesti. Minä ajattelen, että juuri silloin mitä enemmän saa paskaa niskaan esim. Näistä aiheista niin sen tekstin julkaiseminen on ollut niin oikein. En kuitenkaan ole ylpeä siitä, että mun mies on rattijuoppo. En ole ylpeä siitä, että hän on käynyt maksullisissa.

(Teemun tekstin voit lukea täältä: http://www.ikuinenoptimisti.com/2018/06/huora-aalto.html)


En todellakaan ole siitä ylpeä. Toisaalta toivoisin, että mun aviomiehellä ei olisi tuollaista historiaa. Mutta toivonko sitä minkä vuoksi? Toivonko sitä itseni vuoksi? Mieheni olisi mahdollisimman virheetön ja täydellinen niin minulla olisi parempi olla? Onko syyni itsekkäät? Olenko itse täydellinen ja virheetön? En minä haluaisi, että mieheni olisi täysin puhdas pulmunen kun en itsekkään ole. Olen tehnyt lukuisia virheitä elämässäni, mielestäni olisi väärin toivoa, että mieheni olisi täysin virheetön. Kun eihän kukaan ole. Toisaalta niin rajulle kun se kuulostaakin niin tietyllä tavalla olen iloinen tästä. Olen kiitollinen siitä, että rinnallani kulkee ihminen jolla on myös rankkoja juttuja taustalla. Tosin paljon rankempia, mitä osasin ajatella. Olen kiitollinen siitä, että nuiden jokaisen haavan kautta hän haluaa auttaa muita ihmisiä. Aivan kuten myös minä haluan ja mikä on minun sydämellä. Siinä me täydennämme toisiamme. Siinä me olemme samanlaisia. Me haluamme auttaa muita, meidän kokemuksien kautta. Minä tiedän, että kun näistä puhutaan avoimesti. Tokikin me ollaan päätetty, että puhumme näistä julkisesti niin se poistaa näiltä myös sen turhan häpeän. En sano että kaikkien pitäisi tehdä näin. Me kuitenkin teimme tämän päätöksen. Se, että näistä puhuu julkisesti auttaa monia ihmisiä. Ja sen valinnan me olemme tehneet. Jos omat kokemukset voi auttaa edes yhtä ihmistä niin onko se silloin väärin? Onko se silloin turhaa?


Kuinka moni ihminen ajaa autoa humalassa, mutta ei jää kiinni?
Kuinka moni valehtelee siitä ja ei kerro puolisolleen?
Kuinka moni mies käy huorissa, avioliitossa ja salaa vaimoltaan?
Kuinka moni mies jättää kertomatta sen ja valehtelee?
Kuinka moni ihminen tekee tätä, mutta ei kerro?

Salaa sen täysin. 
Niitä ihmisiä on paljon. 
Ja se jos mikä on kauheaa. 
Elää tämmöisien salaisuuksien kanssa. 
Se on raskasta. 
Ja se ajaa avioliitossa kauemmaksi puolisostaan.
Kyllä näitä on paljon.


Minun mieheni kävi maksullisissa, kunnes alkoi yhden illan jutut. Maksullinen vai yhden illan juttu? Kumpi on pahempi? Yhden illan juttuja harrastaa lähes jokainen vastaan kävelevä. Ei niitä ihmisiä tuomita, mutta odotahan jos olet käynyt huorissa. Olet likainen. Saastainen. Täysi paska, etkä siedä elää maailmassa. Miksi? Kyllä siinä annetaan rahaa. Mutta monet ihmiset tekevät sitä vapaaehtoisesti.

Ei nämä helppoja asioita minulle ole. Itse asiassa todella inhottavia. Ei ollut helppoa kuulla näistä Teemulta. Ei ollut helppoa ottaa vastaan sitä tietoa, että se jota satuin rakastamaan omaa tämmöisen historian. Ei ollut helppoa käsitellä näitä omassa päässäni ja itse asiassa se toi omalle kohdallani paineita seksiin. Tiedostin, että minun mies on saanut hoidon ammattilaiselta. Ajattelin, että en ikinä yltäisi siihen ja olisin huono sängyssä. Aluksi pelkäsin seksiä. Minulle tuli suorituspaineita. Niistä kuitenkin puhuttiin ja niistä päästiin ylitse.

Teemu olisi voinut valita sen tien, että ei olisi ikinä kertonut minulle näistä. Minä taas olisin voinut tehdä kertomisesta hänelle todella vaikeaa. Päätin kuitenkin suhtautua asioihin hyvin ja puhua jälkeen päin aidoista tunteistani. Sillä mielestäni oli tärkeää, että Teemu sai vain kertoa sydämellä olleen asian. Koin se tärkeäksi, että olen hiljaa siinä hetkessä ja annan toisen puhua vaikeasta asiasta. Näkihän sen toisesta, miten vaikeaa tuon kertominen oli. Kyse ei ollut kuitenkaan mistään pikku jutusta. Oli kyse asiasta, minkä moni haluaa salata. Asiasta, minkä kertominen ei ole helppoa. Halusin kaikkein eniten vain sitä, että Teemu olisi minulle avoin, rehellinen ja kertoisi kaiken. Se ei ollut helppoa hänelle, vaikka yritinkin tehdä siitä helppoa. Se, että hän on ollut rehellinen ja uskaltanut kertoa minulle näistä asioista, merkitsee paljon. Se kaikki on rakentanut syvän luottamuksen välillemme. Sitä ihailen hänessä. Ja se on myös meidän suhteen vahvuus. Ei ole mitään luurankoja kaapissa, kaikki on tuotu pöytään, käsitelty ja yhdessä jatkettu eteenpäin.



Me ollaan pariskunta, jotka puhuu asioista avoimesti. Me ei olla täydellisiä. Tiedetään se, että Teemu on saanut tämän kautta rattijuopon sekä mieshuoran kasvot. Siltikään se ei kaada meitä. Minä olen saanut näiden tekstien kautta tittelin rattijuopon vaimona sekä mieshuoran vaimona. Me emme ylpeile tai halua nostaa itseämme. Me haluamme kokemuksillamme auttaa ja tuoda esiin myös sen puolen, että asioista voi ja saa olla avoin. Me kaikki olemme ihmisiä. Me ei olla täydellisiä. Suomessa on liikaa ulkokultaisuutta. Täällä ei puhuta näistä ääneen. Me halutaan olla siinä poikkeus ja tuoda Suomeen myös sitä, että asioista voi ja pitää puhua ääneen, koska se auttaa käsittelemään niitä ja jatkamaan eteenpäin.


- Eve

4 kommenttia

  1. Mieshuoralla/rattijuopolla ja entisellä sellaisella on ero kuin yöllä ja päivällä. Mitä Jeesus sanoi aviorikoksesta tuomitulle naiselle? Katsoi rakastaen ja sanoi: mene, äläkä enää syntiä tee. Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sano epäpuhtaaksi, sanotaan myös toisaalla.

    Kiitokset blogeistanne, ne antavat paljon.

    VastaaPoista
  2. Minä ihailen teitä molempia!
    En todellakaan toivo, että oma mieheni olisi rattijuoppo tai mieshuora mutta jos olisi niin haluisin sen kuulla ja käsitellä ja jatkaa matkaa. Minun mieheni valitsi valheen, paljon pienemmässä asiassa, mutta se oli valhe, josta jäi kiinni ja siksi en voi luottaa enää koskaan.
    Kunpa hänkin olisi mieluummin mieshuora tai mitä vain mieluummin, kuin valehtelija.
    Olette ihana ja kaunis perhe ❤ Tuotte kasvot sille, että syntinenkin voi olla kaunis ja rehellinen ja saada anteeksi.
    Rakkautta ja siunausta ja onnea teille ja koko perheelle! Täällä mä odottelen, että saadaan vauvauutisia, joka aamu tarkistan sen ensimmäisenä ��

    VastaaPoista
  3. Asioita on erilaisia.
    Jotkut niistä kuuluvat vain itselle.
    Jotkut jaetaan parisuhteessa.
    Voi olla asioita, joita jaetaan ystävien kesken.
    Toiset kuuluvat perhepiiriin, joitakin jaetaan työpaikalla kahvipöydässä.

    Kaikkia asioita ei jaeta kaupan kassalla. Jotkut asiat ovat pariskunnan yksityisiä, eikä niitä jaeta lasten kanssa.

    Kyse on mielestäni tilannetajusta ja hyvästä mausta, ei rohkeudesta tai päätöksestä olla avoin.

    VastaaPoista
  4. Kirjoitat todella kauniisti, vaikka blogisi aiheet eivät ole helppoja. Kaikki tarinasi kertovat, että te olette todellakin TE, ei vain sinä ja/tai minä. Teidän rakkautenne tulee varmasti kestämään, koska olette avoimia, armollisia ja uskollisia toisillenne sekä Taivaan Isälle. Näitä juttuja on ihana lukea, koska niistä huokuu sammumaton rakkaus ja todellisen elämän rosoisuus ilman turhia kiiltokuvia.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Ihana, että kuljet mukanamme! :)

// Lifestyle blogi, jossa avointa tekstiä elämän varjoisimmista hetkistä. Suoraa puhetta ja välillä jopa liian avointa tekstiä. //