Kodin vaihdos

Ajattelin pari vuotta sitten, että en koskaan tulisi sopeutumaan Helsinkiin. Helsinki tuntui aivan liian isolle kaupungille näin pienelle ihmiselle. Nyt oon saanu asua täällä jo kahden vuoden ajan. Olen asunu kahdessa eri asunnossa ja pääsiäisenä on jälleen edessä muutto, uuteen kotiin. Muuttomatka on onneksi vain pari sataa metriä. Tuleva koti on minun ja Teemun ensimmäinen yhteinen koti, johon muutamme yhdessä. Nykyinen koti on ollut enemmän minun ja Aadan koti, koska ehdimme asua tässä kahdestaan puolen vuoden ajan, kunnes Teemu muutti meidän kanssa. Tuntuu hyvälle, että pääsemme muuttamaan yhteiseen kotiin. Tuleva koti on myös täysin uusi, vuokra- asunto joka valmistuu pääsiäiseen mennessä. Tuleva kotimme on kolmio, jossa on neljä neliötä enemmän tilaa sekä järkevämpi pohjaratkaisu. Tulevassa kodissa on myös kaksi ovellista makkaria, mitä odotetaan ehkä kaikista eniten. Tämä järjestely tuntuu hyvälle. Aada saa jatkaa samassa päiväkodissa sekä toimintaterapiassa. Neiti reagoi voimakkaasti muutoksiin ja varmasti myös tähän, mutta uskon, että tämä ei ole niin haastava muutos kun ympäristö on muuten jo tuttua sekä turvallista.

Mutta Helsinki, ihana kaupunki. Me tykätään asua Helsingissä. Me viihdytään täällä. Tää ratkasu tuntuu oikealle ja hyvälle. Rakastan tätä kaupunkia kokoajan enemmän. Tää on koti ja täällä mä viihdyn. Niin hullua! Pari vuotta sitten olin sitä mieltä, että en tuu koskaan sopeutumaan Helsinkiin. Uskon, että siihen vaikuttaa paljon se, että Teemu on asunut täällä jo kuuden vuoden ajan. Niin monta vuotta, että hän on täysin rakastunut tähän kaupunkiin. Toki pakko myöntää, että kyllähän me ollaan paljon puntaroitu myös paikkakunnan vaihdosta, koska nyt tulee uusi perheenjäsen.



Miksi? Tässä syyt siihen:


Paikkakunta

Minä olen kasvanut pienellä paikkakunnalla ja ajatus lasten kasvattamisessa pääkaupungissa on tuntunut ahdistavalla. Oikeastaan se on vieläkin melko ahdistava ajatus. Itse nautin ja rakastin asua pienemmällä paikkakunnalla. Koulumatka oli turvallinen ja jotain ihanaa siinä oli, että kaikki tunsi kaikki. Täällä ei pääse siihen samaan. Kosketuspinta on aivan erilainen. Tämä on yksi syy siihen, miksi on puntaroitu erilaisia vaihtoehtoja. 

Kaksi lasta/ Tukiverkosto

Toinen syy oli se, että kaksi lasta ei tule menemään siinä missä yksikin. Se tulee olemaan paljon haastavampaa ja faktahan on se, että täällä ei asu tukiverkostoa. Meillä ei asu kummankaan vanhemmat täällä ja lastenhoitajia ei ole. Olen unelmoinut siitä, että asuisimme samalla paikkakunnalla perheiden kanssa. Toisaalta se ajatus tuntuu edelleen hyvälle, mutta toisaalta taas ei. Kai se on sitä, että tähän järjestelyyn on jo niin ehtinyt tottua. Tähän, että me olemme kaukana ja kun halumme nähdä perhettä niin reissataan Tampereelle tai Seinäjoelle. Niin, onneksi on auto. Muun suuri haave ja rukous on, että, meidän elämään järjestyisi joku ihana esim. Mummo, jonka sydämellä on lapset. Mummo, jolla ei ole esim. Omia lapsenlapsia. Sellainen ihminen, joka haluaisi hoitaa lapsia silloin tällöin. Ihminen, joka antaisi täyden huomion ja täyden sydämensä meidän lapsille. Onko sellaisia mummoja? Sellaisia ihmisiä? Tukiperhe taas ei tunnu oikealle. Ja ystäviä joilla on jo lapsia niin heitä en halua vaivata. Se ei tuntuisi hyvälle. Jollain tapaa minua pelottaa se aika kun lapsia on kaksi. Uskon, että meidän parisuhde kestää sen, mutta fakta on se, että meidän täytyy saada yhteistä aikaa! Ei mikään parisuhde pyöri itsekseen, ilman kahdenkeskistä aikaa. Parisuhdetta täytyy hoitaa ja yhteistä aikaa tarvitsee. Ja kahden lapsen kohdalla se aika on kortilla. Näen sitä paljon ystävieni kohdalla, mutta myös töissäni. Toivon, että me saadaan kahdenkeskistä aikaa. 


Kaikesta huolimatta me ollaan tyytyväisiä tähän ratkaisuun. Nyt juuri on hyvä. Tässä ja nyt. Me päästään uuteen kotiin ja saahaan jatkaa elämää tutuissa maisemissa. Tää on kaikkein järkevin ratkaisu myös Aadaa ajatellen. Tää on järkevin ratkaisu myös tulevan vauvan kannalta. Ja se tuntuu hyvälle, että me jäähään tänne Helsinkiin. Onhan tää kaupunki kuitenkin koti <3


ps. Instagrammissa sekä facebookissa kerroinkin jo uutiset. Raskausmyrkytys oli väärä hälytys. Täällä kaikki on hyvin. En ole ehtinyt pitää blogia ihan ajan tasalla, kun töitä on ollut niin paljon. Kiitos kuitenkin, kun huolehditte. Olette ihania <3

- Eve

2 kommenttia

  1. Tuo että et halua vaivata lapsellisia ystäviä on vähän hassua koska voittehan tehdä vaihtareita. Lapset saavat toisistaan seuraa ja nauttivat. Yhdeksi illaksi/yöksi Aada sinne ja välillä toisin päin. Ehdottomasti suosittelen kokeilemaan.

    VastaaPoista
  2. Lastenhoidosta voi myös maksaa...esim. MLL:n kautta saa luotettavia, koulutettuja hoitajia.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Ihana, että kuljet mukanamme! :)

// Lifestyle blogi, jossa avointa tekstiä elämän varjoisimmista hetkistä. Suoraa puhetta ja välillä jopa liian avointa tekstiä. //