Onko tässä mitään järkeä?

Kuulumisia.

Viikko sitten oli tosiaan paksusuolentähystys. Tähystys jännitti, mutta se meni hyvin. Minun piti pukea sairaalavatteet ja sellaiset reikäpöksyt päälle. Sen jälkeen hipsin tähystykseen. Lääkäri oli todella mukava ja amattitaitoinen. Tähystyksen aikana juteltiin ja hän kyseli paljon kysymyksiä. Siltikään hän ei tuntunut yhtään tietävän, että mikä minua vaivaa. Hän ei osannut sanoa mitään. Hänelle kerroin, että tyttärelläni on täysin samat oireet, mutta eihän siihenkään oikein mitenkään reagoinut. Tähystys tuntui aluksi kipeältä, mutta nopeasti normalisoitui. Oli mielenkiintoista seurata omaa suolta näytöltä. Tähystys ei kestänyt onneksi kovin kauaa ja kyllä menin täysin ilman rauhoittavaa. Ihmettelen itsekkin, että pystyin siihen. Syy tähän oli se, että olisin joutunut odottamaan tähystyksen jälkeen 2h paikan päällä, ennenkuin olisin päässyt kotiin. En jaksanut jäädä odottamaan.

Ja tosiaan! Tähystyksestä ei löytynyt yhtään mitään. Toisaalta olin todella helpottunut, että mitään ei löydetty. Toisaalta taas ärsyttää edelleen elää tässä epätietoisuudessa. Lääkäri laittoi lähetteen labraan ja sinne pitäisi kiikuttaa jälleen näytteitä ja käydä verikokeissa. Hän myös laittoi terveyskeskus lääkärille suosituksen, että minut ultrattaisiin. Tutkimukset ovat kestäneet turhauttavan kauan ja mistään ei löydy mitään. Olen alkanut menettää uskoni, että koskaan saisin tietää, että mikä meitä vaivaa. Turhauttaa kunnallisen puolen toiminta. Luulin, että täällä Helsingissä saisin nopeasti apua ja tietää, että mikä on vikana. Ja, että pääsisin kunnon lääkärille. Mutta ei. Tuuntuu, että missään ei ole mitään järkeä. Kaikki tehdään useaan kertaan. Välillä tuntuu sille, että ihan kun kukaan ei uskoisi minua, että minulla todella on vahvat oireet joille ei ole selitystä. Plääh. Mutta nooh... Katsotaan, että miten nämä nyt tästä etenee. Aadalla on labrakokeita seuraavan kerran tammikuussa. Lääkärille aika on myös alkuvuonna. Epätietoisuus jatkuu edelleen ja oireet senkun yltyvät. Jälleen eilen kärsin oireista. Kokoajan saa pelätä, että milloin ne iskee taas. Stressaavaa ja kyllä tämä vaikuttaa työkykyynkin. Tällä hetkellä työttömänä, mutta hyvin mahdollista, että aloitan muutaman viikon sisällä työt. Pelottaa, että miten paljon joutuu ottamaan sairaslomaa näiden vuoksi. Niin, kun ei niihin töihin yksinkertaisesti pysty jos pitää ravata 5h vessassa. Olen myös miettinyt, että miten olisi iltapainotteinen työ? Sitten kuitenkin herää kysymys, että miten perhe sen jälkeen voi? Aada ja Teemu ovat kotoa pois klo 7-17 välillä ja minä olisin illat poissa. Enhän minä näkisi lastani koskaan, kun hän alkaa nukkumaan arkena jo klo 19-20 välillä. Joten, se ei olisi kauhean järkevä vaihtoehto.

Ainiin! Instagrammissa tosiaan juttelin oireistani ja viestiä tuli todella paljon. Moni seuraaja pystyi samaistumaan elämään vessanpöntön ympärillä. Oli mahtavaa, kun sai vertaistukea. Kiitos! Sain hyvin vinkkejä ja nyt seuraavaksi tilaankin foreveriltä aloverageelin sekä Active Probioticsin. Itseasiassa tilaus lähti tänään liikkeelle. Lisäksi täytyy ottaa kunnon maitohappobakteerit käyttöön. Tätä meinaan testata muutaman kuukauden. Katsotaan onko tästä mitään hyötyä. Pitäisi myös selvittää, että saako Aadalle antaa aloe vera geeliä tai olisiko lapsille omia priotiittejä.




Mitä muuta tänne kuuluu?

Tällä hetkellä itseäni ei voisi yhtään kiinnostaa ensi vuoden häät. Hääpaikka on kuitenkin löydetty sekä varattu. Löydettiin hääpaikka tästä läheltä. Lisäksi saimme lyötyä hääpäivän lukkoon, heinäkuulle. Ainiin ja ollaan varattu myös kuvaaja häihin! Eli periaatteessa pakolliset ollaan nyt hoidettu. Olen myös yrittänyt olla yhteyksissä pitopalveluihin, mutta ainakaan vielä ei olla saatu pitopalvelua. Eiköhän sekin järjesty! Olen iloinen, että hääsuunnitelmat ovat menneet etenepäin sen verran, mitä on pitänytkin. Silti tällä hetkellä häät ei kiinnosta yhtään. En jaksa suunnitella. Olen liittynyt Facebookissa kaikenlaisiin ryhmiin, mutta kaikki postaukset enemmän ahdistaa, kuin kiinnostaisi. Jotenkin fiilikseni häitä kohtaan on kadonnut täysin. Ehkä se johtuu tästä kylmyydestä ja pimeydestä? Ehkä keväällä, kun aurinko pilkistää niin minua alkaa kiinnostamaan jälleen vähän enemmän? Ainakin toivon niin. Toisaalta voi myös johtua siitä, että mulla on melko selkeät suunnitelmat, että millaiset häät haluan. Ja onneksi meillä on todella samanlainen maku Teemun kanssa. Se helpottaa paljon, kun ei tarvitse vääntää <3





Mitä Aadalle kuuluu?


Aadalla oli viime kuussa lääkäri. Neiti on nyt n. 80cm pitkä ja painaa vähän yli 10kg. Saatiin uusi kasvuhormoni piikki. Piikki on nyt helpompi, koska sen saa säilyttää huoneenlämmössä. Lisäksi pistämisen kanssa ei ole ollut nyt mitään ongelmaa. Ollaan otettu tarrat käyttöön. Joka kerta, kun pistäminen sujuu hyvin niin neiti saa tarran. Sen jälkeen kun on tietty määrä tarroja niin saa palkinnon. Tämä on toiminut todella hyvin.

Päiväkodissa on alettu tekemään hieman muutoksia, jotka tukisi Aadan aistiyliherkkyyttä. Ollaan otettu Aadan peltorit päiväkotiin mukaan. Neiti saa laittaa ne korviin, kun meteli alkaa ahdistamaan. Lisäksi neiti nukkuu kerrossängyn alapedillä, mutta hänellä on verhot näköesteenä. Näin neiti saa rauhassa nukkua niin, että ei häiriinny muiden liikkeistä. Lisäksi Aada saa hetken omaa rauhaa, mitä tarvitsee päivän aikana. Myös pukemistilanteita ollaan helpotettu sillä, että Aada puetaan aina viimeisenä. Nämä keinot on ollut todella hyviä ja nämä on auttanu päiväkodissa paljon.

Tämän hetken haasteena on yökastelu. Se on lisääntynyt nyt todella paljon. Tuntuu, että joka päivä saa olla vaihtamassa lakanoita. Joskus Aada herää yöllä siihen, kun on pissinyt sänkyyn. Yöllä pitää pestä koko tyttö ja vaihtaa lakanat. Joskus taas käy niin, että vasta aamulla huomataan, että pissat on tullut yöllä sänkyyn. Ollaan mietitty, että pitäisikö Aada herättää keskellä yötä ja käyttää potalla. Potta on siis huoneessa, aivan sängyn vieressä, mutta siitä ei ole vielä ollut hyötyä. Tämä on tällä hetkellä yksi isoimmista haasteista arjessa.

Olen jutellut turner äitien kanssa ja huomannut, että monella muullakin turnertytöllä on ongelmaa tässä. Aada ei välttämättä tunnista pissahätää, kuin vasta sillon kun pissa on jo melkein housussa. Onneksi vahinkoja ei siltikään tule yleensä päivällä. Neiti saattaa olla pissaamatta hyvinkin 5h ja sen jälkeen tuleekin todella iso pissa. Yritän kehottaa Aadaa potalle muutaman tunnin välein, mutta en itsekkään aina muista. Lisäksi Aada saattaa laittaa todella paljon vastaan. 




Avioliitto?


Meille kaikille kuuluu oikein hyvää. Avioliittoon kuuluu myös oikein hyvää. Viime viikonloppuna saimme hieman kahdenkeskistä aikaa ja olikin outoa olla muutama yö aivan kahdestaan. Hassua, kun sai olla aivan vapaasti ja makoilla sängyssä pitkään. Ne hetket tekee aina hyvää parisuhteelle ja joka kerta tuntuu, että voimaannuimme kumpikin ja parisuhde voi jälleen paremmin. Kahdenkeskinen aika on niin tärkeää! Koskaan sitä ei saisi unohtaa lapsiperheessä. Yleensä, kun jäämme kahdestaan niin lähdemme ulos vähintään syömään. Tällä kertaa olimme oikeastaan vain kotona. Kumpikin näki perjantaina omia kavereita ja lauantaina olimme vain kotona. Oli ihana maata vain sängyssä ja katsoa elokuvia. Todella rentouttavaa. Tämmöistäkin tarvitsee, koska eihän sellaista pysty lapsiperhe arjessa tekemään. Juuri koskaan. Illalla kun pystyisi, sitä on aivan liian väsynyt ja nukahtaa viimeistään leffan puolivälissä. 


- Eve

8 kommenttia

  1. Voih, aikaisemmin kirjoittamasti oireet kuulostivat rankoilta, toivottavasti syy selviää pian! Pystyn myös samastumaan tilanteeseesi, sain parasiittitartunnan kerran ulkomailla - elämä oli hyvin rajoittunutta vatsaoireiden takia. Rukoilen viisautta lääkäreille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, se oli varmasti raskasta! Kiitos sinulle :))

      Poista
  2. Ootko kokeillut ihan perus paastoa? Mulla oli maha ihan sekaisin, kun kärsin ongelmista kilpirauhasen kanssa ja kilpirauhasen poiston jälkeen oli taas maha ihan sekaisin ja turposi monesti melkein kolmin kertaiseksi riippumatta siitä mitä söin. Luin paljon paastosta ja pidin sitten viikon mehupaaston, jonka jälkeen ei oireita ollut piitkään aikaan, ennen kuin olin alkanut mussutella liikaa herkkuja ja juonut paljon pepsi maxia, eli keho ei enää kestänyt aspartaamia ollenkaan ja noi oireet palasivat.

    Pidin sitten paaston taas ja uudistin ruokavaliota, ja nyt keho sietää taas kaikkea, kun suolisto on saanut levätä ja uudistua, ja on ihanaa kun ei koko ajan satu mahaan ja voi käydä vessassa pari kertaa (vrt. ennen jouduin ramppaamaan vessassa ja minkään syömisen jälkeen meni max 15 ja oli taas mentävä vessaan) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kokeillut paastoa myös :)) Ihan sellaista vesipaastoa ja myös mehupaastoa. Silti oireet palaavat paaston jälkeen :/

      Poista
  3. Onhan katsottu heliko ja keliakia sekä vehnäallergia... Precosa on itselläni paras, rauhoittaa vatsan nopeasti. Osa vaivoista on ns toiminnallisia mutta luulisi sairaalan lähettävän sisätautilääkärin vo:lle.

    VastaaPoista
  4. Minkä takia et pidä aadalla yöllä vaippaa kun kasteluongelma on niin iso?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neiti täyttää kohta 4. Ja mielestäni se on takapakin ottamista jos otamme jälleen vaipan käyttöön. Aada oli siis pitkään niin, että ei kastellut yöllä yhtään. Vaippaa ei tarvittu ja neidillä on aina sängyn vieressä potta. Se on kurja kun sänky on märkänä, mutta Aada kärsii siitä itse eniten. Nyt on yritetty herättää neiti kerran yöllä pissalle ja tämä on toiminut nyt ihan ok :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! Ihana, että kuljet mukanamme! :)

// Lifestyle blogi, jossa avointa tekstiä elämän varjoisimmista hetkistä. Suoraa puhetta ja välillä jopa liian avointa tekstiä. //