Kun laatu kärsi

Olen todella tyytyväinen itseeni, että uskalsin pitää taukoa tämän blogin kirjoittamisesta. En suunnitellut sitä, se vain tapahtui. Olen pahoillani, että en ilmoitellut teille ja pitänyt teitä ajantasalla. Tiedän kuitenkin, että osa teistä on seurannut elämäämme muiden kanavoiden kautta. Kiitos siitä! Blogin tauko on tehnyt minulle, mutta myös parisuhteeseen, Aadan ja minun suhteeseen hyvää. Koin todella suurta painetta ja stressiä tämän kirjoittamisesta. Tuntui, että puheeni täyttyi lauseista " äh, en ole taaskaan kirjoittanut. Pitää/ täytyy kirjoittaa tänään". Paineet tämän kirjoittamisesta oli kovat. Kärsin siitä, kun en jaksanut ottaa kuvia järkkärillä. En halunnut alkaa tekemään täyte- tekstejä. Halusin kirjoittaa tänne tekstejä niin, että nauttisin kirjoittamisesta. Halusin, että tekstit ovat laadukkaita. Ja koska laadukkaita tekstejä ei vaan syntynyt päätin, että en kirjoita kuin vasta sitten, kun mieleeni tulee jokin aihe josta kirjoittaa. En halunnut kirjoittaa pakosta. En halunnut kirjoittaa sen takia, että saan pidettyä blogini suosion samassa tai nostamaan sitä. Ei. Minä halua kirjoittaa laadukkaita tekstejä vaikka sitten kymmenelle ihmiselle. En halua, että blogin laatu kärsii. Niitä blogaajia kyllä löytyy, jotka kirjoittavat blogia pakon edestä. Blogin laadusta huomaa, että kirjoittajalla ei ole enää intoa kirjoittaa vaan hän kirjoittaa täytetekstejä ja kuvat on mitä on. Se on surullista ja minulle tulee olo, että tekisi mieli huutaa näille bloggaajille, että pidä taukoa! ota lomaa! Suosittelen! Se teki hyvää! Tiedän, että blogini on kärsinyt tästä, mutta eihän uusi nousu ole koskaan liian myöhäistä? Eihän? Minä olen tällainen blogaaja. Aito, oma itseni. Uskalsin ottaa riskin ja se kannatti. Pidin lomaa. Tämä ei ole työ vaan harrastus. Se pitäisi muistaa. Tämä blogi ei tule koskaan menemään perheeni tai itseni edelle. Tämä tulee vasta perheen, Jumalan, ystävien ja palkkatyön jälkeen. Teen tätä ennenkaikkea tottakai itseni, mutta myös teidän takia. Te pidätte blogini mielenkiintoisena. Olette pitäneet ja sen verran suuri luotto minulla teihin on, että tulette myös jatkossa pitämään. Ihanaa, että saan teiltä kommentteja ja meidän kuulumiset kiinnostaa edelleen. Kiitos! Pidin lomaa tai oikeastaan sairauslomaa. Sairausloman alussa päätin laittaa kaikki muut blogit sivuun. En pystynyt instagrammissakaan seuraamaan muiden sivuja, koska niiden seuraaminen ahdisti. En kestänyt sitä, että muut laittavat hienoja kuvia ja kertovat millaisia tekstejä ovat tehneet blogiin. Minua se ahdisti. Ahdisti, kun en itse jaksanut ottaa yhtäkään kuvaa. Järkkäri lojui usean kuukauden kaapissa. Vasta Bulgarian reissulle kaivoin pölyttyneen kameran mukaan. Muistan, kuin Teemu antoi positiivisen lauseen siitä, kun jaksoin taas ottaa kuvia. Onneksi sitä ei enää ole. Nyt jaksan myös itse ottaa värikkäitä kuvia instagrammiin ja sen päivittäminen tuntuu jopa hyvälle! Tämä on se merkki siitä, että nyt on hyvä. Nyt voin paremmin. Tuntuu oikeasti todella hyvälle, että minua/ meitä on kaivattu! Tuntuu äärettömän hyvälle kuulla, että meitä on ollut ikävä! Ihanaa! Kiitos siitä! Nyt yritän todella saada bloggaamisen jälleen rullaamaan. Nyt elämä näyttää sille, että tulen kirjoittamaan paremmin. Olen myös miettinyt, että alottaisinko pitämään videoblogia. En kuitenkaan osaa muokata videoita ja se olisi niin paljon työläämpää, että on vaikea sanoa. Se kuitenkin kiehtoo! En vaan tiedä, että osaanko puhua kauhean lyhyesti! Haha! Siinä on se riski, että videot ovat puolen tunnin mittaisia, koska myös nämä tekstit on yleensä melko pitkiä.






Tällä hetkellä olen päässyt jaloilleni niinkuin edellisessä tekstissä kerroinkin. Väsymys on astunut täysin pois ja virtaa on kuin duracell pupulla. Huomenna olisi työhaastattelu osa-aikaiseen työhön, mikä tuntuu tällä hetkellä parhaalle mahdolliselle. Tietyllä tavalla toivon, että tuo työpaikka aukeaisi, mutta toisaalta taas pelkään sitä. Pelkään, että kulutan itseni taas loppuun. Pelkään, että väsähdän jälleen ja minusta ei ole äidiksi tai kihlatuksi. Minua pelottaa, myönnän sen. Tiedän kuitenkin, että minulla ei ole mitään hätää. Luotan Jumalaan tässäkin asiassa. Hän on kanssani vaikka kaikki muu elämästäni murtuisi, mutta Hän kantaa kaiken yli. Hän on turvani ja voimani. Hän on suojakilpeni, siihen minä luotan ja turvaan.

Tänään Aadalla oli toimintaterapia. Aivan ihana nuori nainen aloittaa Aadan kanssa. Aada oli aivan haltioissaan ja touhusi innolla kaikenlaista. Ensi viikolla jälleen uudestaan. Seuraavan parin viikon aikana alkaa myös puheterapia, mitä odotan innolla. Neiti puhuu hienosti, mutta ihan kaikkea ei vielä ymmärrä tai kaikkia sanoja löydä. Puheterapia on myönnetty vuodeksi.

Täällä on sairastettu flunssaa viimiset pari viikkoa. Näihin pariin viikkoon on mahtunut myös äidin oma reissu Latviaan sekä Kokkolaan. Teemu ja Aada ovat viettäneet melko paljon aikaa kahdestaan. Heidän välinen suhde on todella kaunis. Rakastan sitä miten he touhuavat kahdestaan. Välillä tuntuu, että jään aivan ulkopuolelle. Se on kaunista, että olemme saaneet elämäämme miehen joka todella haluaa ottaa vanhemman paikan. Siitä olen äärettömän kiitollinen. Joka päivä sydämeni huutaa kiitosta. Tällä hetkellä Aada nukkuu päiväunia ja minä kirjoitan blogia. Olohuoneen sohvalla aikaa viettää rakas ystäväni ja hänen poikansa jotka rantautuivat meille sunnuntaina. Ihanaa kun saa nähdä ystäviä, kaiken tämän arjen keskellä!

Yritän pian kirjoittaa teille lisää kuulumisia sekä kertoa, miten se kihlaus oikein tapahtui! Ainiin, kaikki ei varmaan viellä tiennyt! Kyllä, menimme kihloihin 24.7.2017 ! Ihan mahtavaa! Enää en ole tyttöystävä vaan kihlattu. Mutta siitä myöhemmin lisää. Kuullaan taas. Ihanaa kesäistä päivää! Ainakin täällä Helsingissä on todella lämmin. Me nautitaan, kuhan tuo neiti herää päikkäreiltä.


- Eve

10 kommenttia

  1. Ihanaa kuulla että jatkat blogia! ♡
    En ole muualla sua seurannut ja tää uuden postauksen odottaminen on ollut hirveää,kun ei ole tiennyt jatkatko vai et. Tykkään paljon sun blogista ja ennen kaikkea sen ihanista kuvista.
    Kaikkea hyvää teille♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiiitos paljon <33 Hih, ihana kuulla, että mua odoteltiin täällä <3

      Poista
  2. Kyllä on monta kertaa tullut käytyä katsomadsa, onko eve kirjoittanut mitään! Oli kiva yllätys nähdä, että oli tullut uusi postaus ja toivon että jatkossakin tulisi :) totta kai vain sun oman jaksamisen mukaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on tullut postauksia,kun olen jaksanut hyvin ja näillä näkymin vauhti jatkuu :) Ihana kun on saanut uutta intoa blogaamiseen <3

      Poista
  3. Onnea kihlauksen johdosta! <3 ja kivaa jos taas ehdit/jaksat postailla :)

    VastaaPoista
  4. Ihanaa että päätit palata, ja hurjasti onnea kihlauksesta!! <3

    VastaaPoista
  5. Onnea kihloista <3

    En minäkään tiennyt, että tällainen ilouutinen täällä odotti.

    Hienoa, että olet saanut myös omaa aikaa ja reissuja :)

    -Eea

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Ihana, että kuljet mukanamme! :)

// Lifestyle blogi, jossa avointa tekstiä elämän varjoisimmista hetkistä. Suoraa puhetta ja välillä jopa liian avointa tekstiä. //