Kylki kyljessä

Katsoin muutama päivä sitten maajussille morsianta. Siinä eräs morsian ehdokas sanoi, että hän haluaa kumppanin olevan ensin paras ystävä ja siitä tietää, että suhdekin voi onnistua. En sanasta sanaan muista, että miten hän sanoi sen. Se lause sai minut kuitenkin ajattelemaan meidän suhdetta. Ymmärsin, että niin se todella on. Nyt rinnallani kulkee ihminen, joka on myös minun paras ystäväni. Vaikka lähtötilanne olikin se, että ensin alettiin seurustella ennen kuin toisesta tuli paras ystävä. Ei Teemu heti ollut minun paras ystävä. Se on tarvinnut nämä 4kk, että ollaan tutustuttu. Toisaalta lyhyt aika, mutta taas todella äkkisyvää tämä seurustelu on ollut. Teemu on ihminen, jolle haluan kertoa kaiken. Ihminen jonka kanssa saan naurukohtauksia ihmispaljouden keskellä. Tällaista ihmistä olen odottanut. Rakastan meidän yhteisiä naurukohtauksia. Itse asiassa meidän suhteeseen kuuluu todella paljon naurua. Meidän vitsit on välillä todellakin vain sellaisia, että vain me ymmärrämme ne. Eikä ne edes kuulu muille. Rakastan sitä meissä, että meillä on ihan vaan meidän kahdenkeskiset jutut. Me nauramme sydämen kyllyydestä niin, että vatsalihaksiin koskee. Olen löytänyt ihmisen jonka seurassa en häpeä itseäni. Saan olla juuri niin nolo kuin haluan. Vaikka nauraisin niin, että räkä valuisi, minua ei hävettäisi. Tiedän, että Teemu ei katso minua väheksyvästi.

Ennen muuta varjele sitä,
mikä on sydämessäsi -
siellä on koko elämäsi lähde
Sanal. 4:23

Kyllä, Teemu todella on paras ystäväni. Teemu on se ihminen, jolle soitan ensimmäisenä jos jotain elämää mullistavaa tapahtuu. Teemun kanssa iloitsen, mutta myös itken. En ole koskaan aikaisemmissa suhteissa ymmärtänyt sitä, että kumppani todella on paras ystävä. Tässä suhteessa päämääränä on avioliitto ja jos me pyrimme siihen, silloin on sanomattakin selvää, että toinen on myös se paras ystävä. Miten avioliitto voi onnistua jos toinen ei ole paras ystävä? Niin, ihmettelen tätä myös itsekin avioeron kokeneena. 




On minulla muitakin ystäviä, enkä unohda heitä. Tapaan heitä säännöllisesti ja en halua tehdä sitä virhettä, että unohdan ystäväni tämän suhteen vuoksi. Puhuttiin tästä aivan seurustelun alussa. Puhuimme siitä, kuinka emme halua unohtaa ystäviämme ja haluamme tavata heitä välillä yksin, mutta myös yhdessä. Olen onnellinen siitä, että ajattelemme tästä asiasta samalla tavalla. Ystävät pysyvät rinnalla, mikäli se on minusta kiinni ja heitä pyrin tapaamaan välillä jopa liikaakin. Me tapaamme meidän molempien ystäviä ja olen saanut ystäviä myös Teemun ystävistä. On mahtavaa, että tulemme kummankin ystävien kanssa niin hyvin toimeen.

Minä rakastan meitä yhdessä ja erikseen. Me olemme tiimi! En malta odottaa, mitä kaikkea päästään tekemään yhdessä!

-Eve

2 kommenttia

  1. Juuri näin! Ihastuminen ja ensihuuma on ihanaa aikaa, mutta ei "todellista arkea". Minunkin mieheni on parasystäväni ja mekin nauramme yhteisille jutuille. ulkopuoliset ovat kiinnittäneet siihen huomiota ja ovat kehuneet avioliittoamme ja sitä että meillä on yhdessä hauskaa. En joudu häpeilemään itsestäni mitään eikä ole aihetta josta emme pystyisi puhumaan. Hän rakastaa minua vaikka olisin kuinka vastaherännyt räkä poskella turvonnut ja omasta mielestäni epäviehättävä. Hän ei voisi satuttaa minua tai jättää pulaan tiedän sen ja minä haluan samaa hänelle. Se on sitä tosi rakkautta joka kantaa koko elämän. Näen teidän suhteessa paljon samaa ja uskon että teille tulee upea avioliitto, perhe ja elämä! Siunausta <3

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa aivan samalta, mitä olisin itse voinut sanoa 5 vuotta sitten. Edelleen ollaan yhdessä. :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Ihana, että kuljet mukanamme! :)

// Lifestyle blogi, jossa avointa tekstiä elämän varjoisimmista hetkistä. Suoraa puhetta ja välillä jopa liian avointa tekstiä. //