Ja me mennään taas

Tänään se on! Nimittäin muuttopäivä! Tästä päivästä on tulossa raskas. Pari viime yötä on jäänyt unet vähäiseksi. Ei siksi, että hommaa olisi ollut vaan siksi, että stressi painaa päälle. Huomenna alkaa työt ja tänään pitäisi selvitä muutosta! Pari päivää sitten varmistui Aadan hoitopaikka. Aada pääsee päiväkotiin ja aloittaa siellä ensi viikon alussa. Olen todella huojentunut, että Aada sai paikan. He halusivat Aadan niin kovasti sinne, että palkkasivat lisää henkilökuntaa. Päiväkoti sijaitsee aivan meidän tulevan kotimme lähellä. Olen todella kiitollinen, että Aada pääsi juuri tuohon päiväkotiin. Olisi kurjaa jos päiväkoti sijaitsisi usean kilometrin päässä. Silloin työmatkasta voisi tulla melko pitkä. Tää on just hyvä näin. Tänään menemme tutustumaan päiväkotiin, odotan innolla.

Mitä tähän muuttoon tulee... Tänään olisi siis tarkoitus mennä päiväkotiin tutustumaan ja sen jälkeen ajaa pakulla toiselle paikkakunnalle ja viedä Aada hoitoon. Aada menee ystäväni luokse pariksi yöksi. Miksi? Minulla alkaa huomenna työt ja Aadalla ei olisi ollut hoitajaa. Tämä menee paremmin kuin hyvin näin. Aada on poissa muuton tieltä ja saan rauhassa aloittaa työt sekä laittaa asunnon kuntoon. Aada tulee perjantaina takaisin kotiin. Aadan viennin jälkeen haen tulevan kodin avaimen ja sitten alkaakin jo muuttaminen. Eilen illalla lastattiin paku jo täyteen tavaraa. Eli pitää ajaa täydellä pakulla ensin pari sataa kilsaa ja sen jälkeen vasta tyhjennyt. Vaikka muuttomatka onkin vain 30km. Voiettä! Ihan pian me ollaan uudessa kodissa. Tänään illalla! Onko tää tota? Jännittävää! En malta odottaa! Ihanaa!



Mutta! Olen mennyt ihan sekasin. Olen myynyt sekä lahjoittanut paljon tavaraa. Muutossa on mukana ainoastaan sänky ja Aadan huoneen leikkikeittiö ja nojatuoli. Kaikki muut huonekalut on myyty. Ollaan pari päivää syöty sängyllä ja lattialla, kun pöytää ei enää ole. Tein kahdesta patjasta ja matosta varasohvan ja se on toiminut ihan hyvin. Aada on nukkunut patjalla ja sekin on onnistunut todella hyvin. Ihmettelen, että Aada on sopeutunut näin hyvin. Kyllä hän hieman ihmettelee, että miksi kokoajan joku uusi ihminen tulee hakemaan huonekaluja, mutta noh. Muutto sujuu ainakin todella helposti. Miksi olen tehnyt näin? Miksi olen myynyt kaikki huonekalut? Siksi, että haluan kaikesta vanhasta eroon. Haluan maalaisromanttisesta eroon ja haluan aloittaa uudessa kodissa uusilla huonekaluilla! En ole koskaan ostanut uusia huonekaluja! Kaikki tämän asunnon huonekalut on ostettu kirpparilta, torin tai facebookin kautta. Jokainen tavarani on ollut käytetty. Nyt kääntyy jälleen uusi sivu.



Miten minulla on tähän kaikkeen varaa? Ei minulla olisikaan, mutta sain tämän asunnon takuuvuokra rahat itselleni + veronpalautukset ja rahat myydyistä huonekaluista. Tulevan asunnon takuuvuokra oli paljon pienempi summa joten minulle jäi käyttörahaa. Miten sen nyt paremmin käyttäisi, kun uusiin huonekaluihin? Okei, olisin voinut käyttää sen johonkin ehkä jopa järkevämpään tai laittaa säästöön, mutta päätin, että tämä on hyvä sijoitus. Nyt kun kerta ylimääräistä on. Haluan kodistani kauniin. Haluan kodistani sellaisen, että viihdyn siellä. Nyt saan toteuttaa unelmaa uuden asunnon ja sen sisustamisen kanssa! Minä todella teen sen ja nautin!

Teemu oli meillä viime yön ja lähti hetki sitten töihin. Aada nukkuu vielä ja minä kirjoitan tätä tekstiä. Nyt syömään aamupala ja laittamaan viimeiset tavarat kasaan! Jännää! Kiire päivä tulossa, mutta pian se on ohi ja huomenna alkaa työt! Jännittää ja oksettaa pelkkä ajatuskin! Meidän arki muuttuu! Mutta tätä on odotettu niin paljon, ihanaa!

Tässä vähän esimakua tulevan asunnon tyylistä. Rakastan tätä valaisinta! - Classohlson



Ihanaa päivää kaikille! <3



* Jos kiinnostaa niin muuttoa voi seurailla @pilvenvarjossa snäpissä.


- Eve

Rahaa hyvinvointiin?

Nyt alkoi jo kolmas viikko! Huh huh miten nopeasti tämä aika on mennyt! Viimeiset päivät ovat olleet aika rutiininomaisia. Kroppa on alkanut tottumaan ruokavalioon ja nälkä on vähentynyt. Minulle se kertoo siitä, miten mahalaukku on pienentynyt. Ensimmäisellä viikolla söin kanaa ja kalkkunaa. Kalkkuna oli virhe. Se oli aivan liian kuivaa ja pahaa. Silloin mietin, että mitä tästä oikein tulee jos syön näin pahaa ruokaa 28 päivää. Sain Jannelta onneksi hyviä vinkkejä ja lohi oli aivan törkeän hyvää! Mihin sitä suolaa edes tarvitsee jos ruoka voi olla ilman sitäkin hyvää? Nyt toisella ja kolmannella viikolla nauta on maistunut myös hyvälle! Vaikka epäilin, että mahtaakohan nauta olla hyvää ilman suolaa. On hyvää myös ilman suolaa!

Kaksi viikkoa on mennyt todella nopeasti ja mulla on ollu koko ajan tosi hyvä fiilis. Ensimmäisellä viikolla väsytti tietenkin, koska viikko oli rankin elimistölle. Siitä kuitenkin selvittiin ja sen jälkeen fiilis on ollut todella hyvä! Herään aamulla virkeänä ja illalla simahan paria tuntia aikaisemmin, kuin yleensä.

”Kuumia aaltoja" on myös tullut ja ne on tosi hassuja, niitä on tullut muutama näiden vihreiden viikkojen aikana – ne on niitä hetkiä, kun rasvanpoltto kropassa tehostuu ja tuntuu kuin olis saunassa. Toinen hassu asia oli se, kun ensimmäisen viikon jälkeen syödessä tunsi kuinka energia vaan levisi pitkin kroppaa. Se oli aika jännittävää ja samalla niin terveen oloista!




Muutamat ovat kyselleet cellresetin hintaa. Hinnan suuruutta on ihmetelty. Loppuenlopuksi cellreset ei ole kallis. On oikeastaan kysymys siitä, että mihin haluaa rahansa käyttää? Haluaako käyttää mieluummin rahaa laadukkaisiin tuotteisiin ja ruokavalioon, joka edistää sisäistä hyvinvointia vai esim laittaa useita satoja kuukaudessa kynsiin tai hiuksiin? Kumpi on sinulle tärkeämpää? Jos taas ajattelee pt:tä niin hänen tekemä ruokavaliosta voi joutua maksamaan pitkän pennin ja siihen päälle kun lisätään kaikki tarvittavat lisäravinteet, niin hintaa tulee helposti huomattavasti enemmän, kuin kehokuurissa. Onko siis kehokuuri oikeasti kallis? Tähän hintaan kun saa kaiken. Helppoa ja vaivatonta minun mielestäni. Lisäksi kehokuurin hinnan lisäksi ostaa vain puhdasta ruokaa. Jos miettii, että kuinka paljon kuukaudessa rahaa menee ravintolassa syömiseen? Paljon menee rahaa leipään, leikkeleihin ja juustoon? Kuinka paljon menee rahaa kahviloihin tai baareihin kuukaudessa? Entäs herkkuihin? Sipseihin, karkkeihin/ limsaan? Entäs vitamiineihin, ravintolisiin tai superfoodiin?

Jos nämä kaikki laskee yhteen, summa on aika suuri. Näitä kaikkia ei tarvita kun suorittaa kehokuurin. Cellresetin tavoitteena on jättää pois kaikki ylimääräinen ja päästä mukaan terveelliseen elämäntapaan.




* Yhteistyössä:


* Yhteistyö toteutettu alennuksella



- Eve

Videopostaus kuulumisista

Vaihteeksi videopostausta meidän kuulumisista :) Tuleva työ ja muutto jännittää! Parisuhde kukoistaa, mutta jotkin haavat mietityttävät. Katso video niin kuulet lisää :)




 Ihanaa lauantai- iltaa ja tulevaa sunnuntaipäivää kaikille :) <3


- Eve

Kylki kyljessä

Katsoin muutama päivä sitten maajussille morsianta. Siinä eräs morsian ehdokas sanoi, että hän haluaa kumppanin olevan ensin paras ystävä ja siitä tietää, että suhdekin voi onnistua. En sanasta sanaan muista, että miten hän sanoi sen. Se lause sai minut kuitenkin ajattelemaan meidän suhdetta. Ymmärsin, että niin se todella on. Nyt rinnallani kulkee ihminen, joka on myös minun paras ystäväni. Vaikka lähtötilanne olikin se, että ensin alettiin seurustella ennen kuin toisesta tuli paras ystävä. Ei Teemu heti ollut minun paras ystävä. Se on tarvinnut nämä 4kk, että ollaan tutustuttu. Toisaalta lyhyt aika, mutta taas todella äkkisyvää tämä seurustelu on ollut. Teemu on ihminen, jolle haluan kertoa kaiken. Ihminen jonka kanssa saan naurukohtauksia ihmispaljouden keskellä. Tällaista ihmistä olen odottanut. Rakastan meidän yhteisiä naurukohtauksia. Itse asiassa meidän suhteeseen kuuluu todella paljon naurua. Meidän vitsit on välillä todellakin vain sellaisia, että vain me ymmärrämme ne. Eikä ne edes kuulu muille. Rakastan sitä meissä, että meillä on ihan vaan meidän kahdenkeskiset jutut. Me nauramme sydämen kyllyydestä niin, että vatsalihaksiin koskee. Olen löytänyt ihmisen jonka seurassa en häpeä itseäni. Saan olla juuri niin nolo kuin haluan. Vaikka nauraisin niin, että räkä valuisi, minua ei hävettäisi. Tiedän, että Teemu ei katso minua väheksyvästi.

Ennen muuta varjele sitä,
mikä on sydämessäsi -
siellä on koko elämäsi lähde
Sanal. 4:23

Kyllä, Teemu todella on paras ystäväni. Teemu on se ihminen, jolle soitan ensimmäisenä jos jotain elämää mullistavaa tapahtuu. Teemun kanssa iloitsen, mutta myös itken. En ole koskaan aikaisemmissa suhteissa ymmärtänyt sitä, että kumppani todella on paras ystävä. Tässä suhteessa päämääränä on avioliitto ja jos me pyrimme siihen, silloin on sanomattakin selvää, että toinen on myös se paras ystävä. Miten avioliitto voi onnistua jos toinen ei ole paras ystävä? Niin, ihmettelen tätä myös itsekin avioeron kokeneena. 




On minulla muitakin ystäviä, enkä unohda heitä. Tapaan heitä säännöllisesti ja en halua tehdä sitä virhettä, että unohdan ystäväni tämän suhteen vuoksi. Puhuttiin tästä aivan seurustelun alussa. Puhuimme siitä, kuinka emme halua unohtaa ystäviämme ja haluamme tavata heitä välillä yksin, mutta myös yhdessä. Olen onnellinen siitä, että ajattelemme tästä asiasta samalla tavalla. Ystävät pysyvät rinnalla, mikäli se on minusta kiinni ja heitä pyrin tapaamaan välillä jopa liikaakin. Me tapaamme meidän molempien ystäviä ja olen saanut ystäviä myös Teemun ystävistä. On mahtavaa, että tulemme kummankin ystävien kanssa niin hyvin toimeen.

Minä rakastan meitä yhdessä ja erikseen. Me olemme tiimi! En malta odottaa, mitä kaikkea päästään tekemään yhdessä!

-Eve

8 päivän muutos

Cellreset ei ole laihdutuskuuri vaan pikemminkin elämänmuutosohjelma. Tämä on se, jossa onnistuu nekin, jotka ovat jo kokeilleet vaikka ja mitä, mutta silti epäonnistuneet. Kuinka nopeasti paino tippuu, se on yksilöllistä ja kuten jo aikaisemmassa postauksessa mainitsin, painonpudotus on ns. kuurin sivuoire. Se ei ole kuurin päällimmäinen tarkoitus. Paino tippuu, kun kropassa on muut asiat hoidettu kuntoon. Jokainen kuuri on sinun omalla vastuullasi. Tiedän, että jos vedän vaan tämän 28 päivän kestävän kuurin ja palaan samoihin vanhoihin elämäntapoihini, makkarat tulevat kyllä takaisin. Niin ei kannata tehdä! Tämä pysyvä elämäntapamuutos tai ainakin siihen pyrin! 28 päivän jälkeen ei palata normaaliin vaan Cellresetin vinkkejä hyödynnetään ja toteutetaan ihan normaalissa arjessa.

Nyt on ensimmäinen viikko saatu päätökseen! Olen todella onnellinen, että suoriuduin siitä! Viikko on kaikista rankin, koska ruokavalio on tiukin, vain proteiinit sallitaan. Tätä kutsutaan valkoiseksi viikoksi. On kuitenkin tärkeää, että syödään tarpeeksi. Vähintään 4 x/ pv. Näin tehdään kroppa tietoiseksi, että ruokaa tulee, koska muuten kroppa voi päätyä ketoosiin. Kehokuurissa syödään puhdasta ruokaa, paljon proteiineja, laadukkaita raaka-aineita, vitamiineja, kivennäisaineita sekä kaikkea mitä keho tarvitsee toimiakseen optimaalisesti ja niin, että lihasmassa säilyy. Tämän vuoksi puutostiloista ei ole huolta vaikka ruokavalio onkin todella tiukka, kiitos ravintolisien! Kehokuuri jakautuu kahteen osaan valkoisiin päiviin sekä vihreisiin päiviin, tarkat ohjeet ja yksilöllinen muokkaus tapahtuu annetun rungon pohjalta, oman valmentajan kanssa. Minun valmentajana toimii Janne Virtanen. Ensimmäisellä viikolla kroppa vasta sopeutuu muutokseen. Siksi liika itsensä rasittaminen on kielletty.



Liikuntaa en harrastanut viikon aikana ollenkaan. Pari kertaa kävin kävelyllä ja silloin kyllä huomasin, että hiilarit oli minimissä. En käynyt pitkillä kävelyillä, koska en halunnut aiheuttaa elimistölle järkyttäviä ärsykkeitä ja stressitiloja, joten liikuimme bussilla koko viikon. Kehokuuri itsessään vaatii myös paljon energiaa uudistaessaan soluja sekä tasapainottaessaan hormonitasapainoa.

Tärkein osa ensimmäisellä viikolla oli lepo ja se meinasi unohtua ihan kokonaan! En nukkunut päiväunia ja yötkin jäi lyhyiksi. Parina yönä en nukkunut kovin hyvin, koska oloni oli todella levoton. Sain kuitenkin Jannelta hyviä vinkkejä ja niiden ansiosta nukuin paljon paremmin. Sanomattakin selvää, että olo on levoton. Elimistö käy kieroksilla, kun ruokavalio muuttunut täysin. Tämä oli kuitenkin positiivista, tämä varmisti sen, että oikealla tiellä ollaan, jotain tapahtuu!



Ehkä paras asia ensimmäisen viikon aikana oli se, että kroppa tottui todella nopeasti ruokavalioon. Minulle sanottiin, että päänsärkyjä saattaa tulla sekä nälän tunteita. Nälkää en ole tuntenut juurikaan, kun vertaa aikaisempaa elämäntapaani, kröhöm. Päänsärkyjä en ole myöskään havainnut. Oloni on ollut todella hyvä! Ensimmäinen viikko ei ollut niin raskas, mitä ajattelin. Viikko meni nopeammin, kuin kuvittelin. Ateriarytmit pysyi ja yhtään en lipsunut. Vyötäröltä on lähtenyt myös 3cm ja olen 2,5kg kevyempi. Se tuntuu todella hyvälle, koska se myös näkyy! Parin päivän jälkeen olin hieman huolissani, koska turvotus maha oli edelleen jäljellä. Kyselin Jannelta, että onko tämä normaalia. Hän vastasi, että se on todella yksilöllistä. Seuraavana päivänä turvotus oli poissa ja olo oli aivan mahtava! Mielestäni on mahtavaa huomata tuloksia jo näin nopeasti! Se antaa vielä enemmän intoa tähän touhuun! Olen päättänyt suorittaa tämän kunnialla loppuun, sen aion todella tehdä!



Tässä ennen ja jälkeen kuvat. 
Kuvien muutos on tapahtunut 8 päivän aikana:



Muutos on mielestäni parempi, mitä odotin. Olen innoissani! Vielä 3 viikkoa jäljellä! En malta odottaa, mikä on lopputulos jos tulokset näkyvät näin nopeasti! 



Hauskin asia ensimmäinen viikon aikana oli yöunet. Näin unta jossa söin kaikessa rauhassa suklaajäätelöä ja en ymmärtänyt, että sitä ei saa syödä. Toinen uni taas koski suklaalevyä. Otin suuhuni yhden suklaapalan ja sylkäisin sen pois. Ainiin, enhän mä tätä saa nyt syödä. Vieroitusoireita suklaasta? Alitajuntanikin on sisäistänyt tämän kuurin, että nyt ei lipsuta! Miten paha fiilis siitä tulisikin jos nyt lipsuisin! Miten kurjalle se tuntuisi! Ei, en halua itselleni morkkista! Minä pystyn tähän!

Haastavinta viikon aikana oli syödä seurassa. Ei ollut helppoa katsoa kun kaverit vetääkananugettaja, ranskalaisia ja suklaata. Ei ollut helppoa kieltäytyä herkuista. Ei ollut helppoa kaivaa esiin suolatonta kanaa, jonka lisukkeena ei ollut yhtään mitään. Se ei ollut helppoa, mutta olen ylpeä itsestäni, että pysyin omassa ruokavaliossani! Yritin ajatella, että senkus syövät tuollaista sontaa, katsotaan kellä on kevyin olo huomenna. Se helpotti, koska minulla todella oli kevyt olo, joka hetki. Minä todellakin selvisin ensimmäisestä viikosta ja pysyin ruokavaliossani! Ilman lipsumisia!
Se ei ollut helppoa, mutta se kannatti! Olen ylpeä itsestäni!

Nyt on käynnistynyt toinen viikko. Olen todella fiiliksissä, kun saan syödä tällä viikolla parilla aterialla nautaa! Kasvikset on tällä viikolla myös mukana ruokavaliossa. Ja osa hedelmistäkin on sallittuja! Tämä tuntuu luksukselle! Valkoisia päiviä on silti tälläkin viikolla eli niitä päiviä, kun ateriat koostuvat ainoastaan proteiinista. Onneksi niihin on ehtinyt jo tottua!

Jos sinäkin haluat tehdä muutosta elämäntapaasi, voin vain suositella tämän 8 päivän jälkeen! Miten mahtavaa olisi saada tällainen pikkujouludieetti tähän väliin? Miten huikeeta olisi aloittaa tuleva vuosi aivan uudella ja energisellä vartalolla!

Jos sinua mietityttää jokin ja haluat hieman lisätietoja voit laittaa minulle mailia: hattarapilvenvarjossa@gmail.com. Voit myös ilmottautua mukaan Cellresettiin TÄÄLTÄ. Muistathan vinkata, että kuulit Cellresetistä tämän kautta! 



* Yhteistyössä:



* Yhteistyö on toteutettu alennuksella




-Eve

Päiväkoti vai perhepäivähoitaja?

Päivähoidon aloitus lähestyy huimaa vauhtia! Käytiin pari viikkoa sitten tutustumassa erääseen päiväkotiin, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä tulevasta kodistamme. Päiväkoti oli aivan ihana ja Aada oli siellä kuin kotonaan. Päiväkodin johtaja leikki Aadan kanssa lattialla ja jutteli hänen kanssaan. Heidän päiväkodissa panostettiin siihen, että lapsella on yksi ja sama hoitotäti johon kiinnytään ensisijaisesti, mutta tietenkin myös muut hoitotädit hoitaa lapsia. Huomasin kuinka he ihastuivat Aadaan. Voi kuinka ihanaa olisi jos Aada pääsisi tuohon päiväkotiin. Katsotaan miten käy! Aadalla ei siis ole vieläkään hoitopaikkaa tiedossa, koska päiväkodeissa ei ole tilaa. Tietyllä tavalla toivoisin, että Aada pääsisi perhepäivähoitajalle, mutta ainakaan vielä sellaisesta ei ole tietoa. Olen kahden vaiheilla, että kumpi paikka olisi Aadalle parempi. Päiväkodissa tapasin myös erityislastentarhanopettajan. Näytin hänelle Aadan epikriisejä ja yhdessä päädyttiin siihen tulokseen, että Aada pärjää hyvin normaalissa päiväkodissa. Uskon, että päiväkoti tulee tukemaan Aadan kehitystä todella paljon ja hänestä tulee rohkeampi neiti. Tällä hetkellä tilanne on siis se, että Aada tulee käymään neurologilla ja hänen kanssa juttelen mahdollisesta toimintaterapian aloittamisesta sekä puheterapiasta.

Aada on 3 vuotiaan kehityksestä hieman jäljessä. Älyllisesti huomaa, että Aada todella on kohta 3 vuotias, mutta fyysisesti neiti on hieman jäljessä. Aadan koko on hänen ongelmansa. Hän on niin pieni, että esim. Rappuset sekä kiipeily on haastavaa. Olen paljon miettinyt, että kumpi ryhmä olisi parempi. 1-3 vuotiaiden ryhmä vai 3-5 vuotiaiden. Kummassakin on puolensa. Toisaalta jos Aada menee pienempien lasten ryhmään, se ei välttämättä auta kehityksessä. Siinä mielessä siis 3-5v ryhmä voisi olla parempi, mutta siellä Aada jää todella jalkoihin. Olen myös miettinyt, että olisiko järkevää jos Aada olisi ensimmäisen puoli vuotta pienten kanssa ja sen jälkeen siirtyisi isojen ryhmään. En tiedä, saa nähdä miten nämä asiat järjestyvät!




Mll:n sivuilla kuvaillaan 2-3 vuotiaan kehitystä näin: 
Poimin sieltä muutaman kohdan ja jokaisen jälkeen kerron hieman Aadan kehityksestä.


- Lapsi pelkää vanhemmista eroamista. Tilanne usein helpottuu lapsen kasvaessa.

Huomaan, että kun Aada lähtee hoitoon niin hän on usein hyvin hiljainen eikä sano mitään. Hän ei ole innoissaan tai surullinen. Oikeastaan mitään tunteita ei näy ulos päin ja tässä huomaan sen, että Aada pelkää.


- Pieni puuhailee itsekseen omissa leikeissään jonkin aikaa. Välillä on tärkeää käydä vanhemman tai hoitajan luona tankkaamassa turvaa.


Tämäkin on totta. Aada touhuaa todella paljon omassa huoneessaan ja välillä kuuluu " äiti, äiti" ja sitten neiti etsii minut ja haluaa pusun. Sen jälkeen hän menee jatkamaan touhujaan.


- Oudot äänet ja naarmut huolestuttavat. Painajaisunet ilmaantuvat, kun mielikuvitus kehittyy.

Imuria meillä pelätään edelleen vaikka se on tuttu. Kovat äänet pelästyttävät Aadan. Painajaisia on tullut myös.


- Kuvittelu- ja roolileikit alkavat kiinnostaa. Leluja on mukava purkaa ja koota.

Tätä en ole huomannut Aadassa.


-Puheen kehityksen nopeus vaihtelee: useimmilla on käytössään sanoja tai sanojen yrityksiä. Monet puhuvat lyhyitä lauseita.

Aadalla on pari kolmen sanan lausetta, mutta muuten enimmikseen yksittäisi sanoja. Lisäksi hän puhuu myös ihan omaa kieltään.


-Lapsi ymmärtää sellaisia käsitteitä kuin koko, pituus ja korkeus. Hän osaa luokitella esineitä ominaisuuksien mukaan.

Ei, tätä harjoitellaan vielä. Kylmän ja kuuman hän erottaa.


-Kävely on jo varmaa. Lapsi oppii juoksemaan ja kävelemään portaita ylös tasa-askelin sekä potkimaan ja heittämään palloa.


Kävely ei ole varmaa, johtunee Aadan pienuudesta. Hän ei juurikaan juokse. Portaat menee ylös ja alas niin, että pitää toisella kädelä kaiteesta kiinni ja astuu vain toisella jalalla.


-Lapsi osaa koota palikoista tornin. Hän nauttii muovailemisesta, leipomisesta ja maalaamisesta.

Piirtämisestä Aada nauttii ja muovailusta myös, mutta palikoitten kanssa hänen kärsivällisyytensä ei riitä eikä myöskään palapelien kanssa. Ne on siis haasteellisia.





Haasteita siis on ja siinä mielessä olen todella innoissani ajatuksesta, että Aada saisi toimintaterapiaa sekä puheterapiaa. Toisaalta se tuntuu pahalle. Joskus huomaan, että minulla on todella riittämätön olo. Mietin, että olisinko voinut tehdä jotain toisin? Olisiko minun pitänyt tehdä enemmän sitä ja tätä. Toisaalta varmasti olisin voinut enemmänkin tukea Aadaa kehityksessä, mutta haluan olla itselleni myös armollinen. Aadan koko on suurin haaste. Pitäisi muistaa, että neiti on pian 3 vuotta vaikka kokonsa puolesta muistuttaakin vuoden ikäistä. Olen huomannut, että ystäväni sekä esim. naapurit lirkuttelevat Aadalle edelleen. Niin onhan hän edelleen niin pieni. Välillä sen unohtaa, että tältä lapselta voi vaatia paljon enemmän, koska hän on jo iso tyttö.

Aadan päiväkodin aloitus ei huoleta tai jännitä minua. Tiedän, että Aada pärjää. Tiedän, että hän sopeutuu hyvin. Aada sopeutuu hyvin muutoksiin, mutta se vie tietenkin aikaa. Tämä on niin radikaali muutos meidän arkeen. Luulen, että ensimmäinen kuukausi on raskas meille molemmille. Aada luultavasti purkaa kiukkunsa minulle iltaisin, kun tajuaa, että tämä on tällä hetkellä pysyvä muutos. Uskon kuitenkin, että me selvitään siitäkin, ajan kanssa.

Nyt vaan toivotaan, että hyvähoitopaikka järjestyisi! On tämä kyllä jännää! Ihan pian koko arki muuttuu ihan täysin! Aada menee päiväkotiin ja minä töihin! Lisäksi aivan uusi alue ja koti johon muutetaan! Hassua, mutta taas niin jännittävän ihanaa!



-Eve

Keskoslasten päivä


"Marraskuun 17.päivä on omistettu kaikille niille lapsille, jotka ovat syntyneet joko liian aikaisin tai liian pieninä. Keskoslasten päivän on lanseerannut EFCNI (The European Foundation for the Care of Newborn Infants). EFCNI, jonka jäsen Kevyt on, pyrkii vaikuttamaan vastasyntyneiden ja keskoslasten hoidon laadun kohoamiseen Euroopassa."



Näistä kuvista on aikaa pian kolme vuotta! Hurjaa tuntuu sille, kuin se päivä olisi ollut eilen. Aika menee niin nopeasti! Kyllä jaksan aina ihmetellä tätä samaa, että miten aika luistaa niin kauheaa vauhtia eteenpäin, mutta en valita. Juuri nyt on oikein hyvä. 

Ihana kuitenkin muistella sitä päivää, kun Aada syntyi. Päivä oli raskas, mutta lopussa kiitos seisoi. Raskausmyrkytys, napanuora kaulan ympärillä ja pikainen ponnistus. Näihin kolmeen asiaan voin tiiviistää sen päivän. Aada syntyi pienenä, kauniina ja terveenä. Vaikka hänellä onkin turnerinoireyhtymä niin hän on ainutlaatuinen ja todella terve pieni ja kaunis neiti.





Tänään vietetään tosiaan keskoslasten päivää! 
Paljon onnea myös muille keskosille! :)

Tässä tilannekatsaus tähän päivään:

Ikä: 2v 11kk
Pituus: 74cm
Paino: 9kg




Voit lukea 3v vanhan synnytyskertomuksen täältä -->
Positiivinen synnytyskertomus

- Eve

Uskon johdatukseen

Pari kuukautta sitten ystäväni Ella kertoi, että hänen miehensä jättää hänet. Ystävälläni on useampi lapsi ja he joutuivat muuttamaan pienempään asuntoon. Minulle heräsi automaattisesti huoli hänen jaksamisestaan ja mietin, että miten voisin auttaa Ellaa. Miten minä olisin halunnut, että minua olisi autettu pari vuotta sitten. Omien haavojen kautta oli helppo samaistua tilanteeseen. Mietin ja huomasin, että voisin antaa hänelle muutamia huonekaluja. Ajattelin, että hän saisi aloittaa puhtaalta pöydältä ja uudet tavarat auttaisi häntä siinä. Samoihin aikoihin mietin, että haluan eroon kaikesta maalaisromanttisesta. Halusin eroon kaikesta siitä, mitä oli jäljellä minun ja Aadan isän kodista. Vaikka olinkin luopunut suurimmasta osasta niin jotain tavaroita oli vielä jäljellä. Kysyin Ellalta, että tarvitsiko hän sitä ja tätä. Huomasimme, että kaikki se mistä häneltä kysyin, oli juuri sitä mitä hän tarvitsi. Isoin asia oli minun 160 cm leveä sänky. Lisäksi keinutuoli, lipasto, tuoleja, tyynyjä, lamppuja ja muuta sisustustavaraa kuten verhoja. Hän oli iloinen, piti siitä mitä hänelle annoin. Tämä tarkoitti minulle sitä, että nukkuisin patjalla siihen saakka, kunnes muutto tulisi. En tiennyt, että miten saisin ostettua uuden sängyn. Haaveilin 160 cm sängystä, mutta en halunnut ostaa käytettyä sänkyä.

Muutaman päivän päästä eräs ystäväni Mari kysyi minulta, että tarvitsisinko sänkyä. Hän kertoi, että haluaa antaa minulle hänen 160 cm sängyn, joka on ostettu alku vuodesta. Itkin ilosta ja kiitin Jumalaa! Hän todella halusi lahjoittaa minulle tuon sängyn! Rukoukseni oli kuultu. Tämä tarkoitti kuitenkin sitä, että nukuin kuukauden patjalla. Mietin kokoajan, että miten saisin sängyn Marin luota. Jollain tapaa stressasin asiaa, koska hän asui muutaman tunnin ajomatkan päässä. Päätin kuitenkin jättää asian sikseen. Isänpäivä viikolla kaikki järjestyi, jätin Aadan Teemun kanssa ja lähdin junalla 1,5 h matkan päähän. Ella sai lainattua pakua ja lähdettiin yhdessä hakemaan sänky. 




Mari ei kuitenkaan ollut tällöin kotona, mikä harmitti minua suunnattomasti. Siitä huolimatta hän sai vietyä avaimen hänen ystävänsä Katjan luokse. Kävimme hakemassa avaimen Katjalta. Kävi ilmi, että hän oli lukenut blogiani ja tiesi minut. Hän kertoi, että oli etsimässä perheensä kanssa asuntoa pk seudulta. Kävi ilmi, että hän etsi asuntoa juuri sieltä, missä itse asuin. Heitin jossain vaiheessa hänelle, että muuttakaa minun asuntoon. Kerroin, että olen muuttamassa marraskuun lopussa pois ja minulla on 80 neliöinen kolmio. Katja hämmästeli, koska oli luullut, että asumme kaksiossa. Katjan ilme kirkastui ja hän oli ihan ihmeissäni. Hän oli rukoillut perheelleen hyvää kotia. Meidän koti oli juuri sillä alueella, josta hän oli toivonut kotia. Päätimme, että laitan hänelle tietoja kodistani ja olisimme yhteyksissä. Sen jälkeen haimme sängyn ja ajoimme kotiin.

Muutaman päivän päästä Katja soitteli minun vuokranantajan kanssa ja eilen he kävivät allekirjoittamassa vuokrasopimukset. Rukoilin, että saisin minulle sängyn. Rukoilin, että tähän asuntoon tulisi hyvät vuokralaiset. Kaikki järjestyi upealla tavalla. Nyt minulla on yksi uusi ystävä ja Aadalla leikkikavereita.

Lisäksi saan saman pakun muuttopäivään, millä haimme sängyn. Sekin oli ihmeellistä, että pakun omistajat ovat juuri nyt ulkomailla. Kaikki näyttää olevan siis kunnossa. Olen jälleen äärettömän kiitollinen kaikesta siitä, mitä elämässäni on tapahtunut! Minä uskon Jumalan johdatukseen ja tässä huomaan sen! Tässä huomaan myös sen miten kauniisti Jumala hoitaa myös ystäviäni samalla, kun järjestää omassa elämässäni asioita. Yksi sai huonekaluja ja toinen sai asunnon, kun minä sain uuden sängyn! Hän on hyvä ja Häneen minä luotan, turvaan ja uskon!

*Tekstissä esiintyvien naisten nimet on muutettu


- Eve

Parisuhde lihottaa

Olen todella tullut siihen tulokseen, että ainakin minua seurustelu on lihottanut. Toisaalta, olen pieni eikä minusta välttämättä sitä huomaa, että tämä parisuhde on tuonut minulle senttejä. Toisaalta olen ihan hyvässä kunnossa, eikä ylipainoakaan ole. Mutta, koska olen joskus ollut paremmassa kunnossa ja jopa lihakset on näkynyt niin haluan siihen takaisin. Haluan olla paremmassa kunnossa sen vuoksi, että minulla olisi itsevarmempi olo.

Kuvilla pystyy peittelemään omia ylimääräisiä senttejä. Tässä siis heti alkuun kuva josta ei uskoisi, että alla piilee makkaroita ja lukuisia ylimääräisiä senttejä:



Niinkuin viime tekstissä kerroin niin olen enimmikseen kaikkia kuureja kohtaan skeptinen, koska uskon pysyvään elämäntapamuutokseen, joka on omasta halusta/ motiivista kiinni. En ole oikeastaan koskaan uskonut dieetteihin/ kuureihin. Mutta, cellreset kuitenkin herätti kiinnostukseni, koska kehokuurin tavoitteena on pysyvä elämäntapamuutos. Jotainhan tälle kropalle on tehtävä!
Ensimmäinen vaihe 28 päivää on tehokas puhdistus ja käynnistys uudelle elämälle. Seuraava 60 päivää on optimointia jolla aineenvaihdunta ja solutoiminta optimoidaan parhaaseen mahdolliseen tasoon. Optimoinnilla myös opetellaan elämään niin, että saavutettu taso säilyisi läpi elämän

Kyseessä on siis 28 (+60) päivää kestävä puhdistuskuuri, jonka tarkoituksena on saada
aineenvaihdunta sekä hormonitoiminnot tasapainoon. Cellreset on kaksi vaiheinen, jossa ensimmäisessä vaiheessa poistetaan elimistöstä ylimääräiset suolat sekä solujen päälle kasaantuneet
kuona-aineet. Tähän käytetään hyväksi juuri cellresetin ruokavaliota sekä erilaisia patentoituja ravintolisiä. Erona moniin muihin kuureihin on kuurin kesto eli vain 4 viikkoa. Jonka jälkeen alkaa ylläpitovaihe, koska ensimmäinen osa kestää vain 4 viikkoa niin motivaatiokaan ei ehdi hiipua.

Cellreset ei ole painonpudotuskuuri, mutta paino putoaa automaattisesti kun ruokavaliota vaihtaa ja kehoa aletaan puhdistamaan. Voisi sanoa, että painonpudotus tulee kuurin sivuoireena. Mielestäni cellresetissä on myös upeaa se, että tuotteilla on 30 päivän takuu, jos syystä tai toisesta tuotteet eivät sovellukaan. Silloin saat rahasi takaisin kuulostaa luotettavalle, eikö?

Oma tavoitteeni on tasapainottaa happo tasapainoani, joka auttaa mahaongelmien kanssa. Tiedän, että paino tulee putoamaan myös jonkin verran, vaikka se on minulle ihan toissijaista. Olen päättänyt, että en seuraile tämän kuurin aikana puntaria vaan mieluummin hääräilen mittanauhan kanssa. Senteistä haluan ja niistä on pakko päästä eroon!


Tässä ennen kuvat:



Toppi ja farkut, jotka oikein puristaa vatsamakkarat esiin.




Treenivaatteilla pystyy peittelemään yllättävän paljon, mutta kun nostaa hieman paitaa. Kyllä, tästä kaikesta haluan eroon!





Nyt on otettu ennen kuvat ja todella toivon, että jotain lähtee tapahtumaan näiden viikkojen aikana! Otin myös aamupainon sekä sentit vartalosta. Viikon kuluttua olisi tarkoitus tehdä viikon kooste jossa kerron onko sentit liikkunu kumpaankaan suuntaan.

Cellreset on jaoteltu valkoisiin ja vihreisiin päiviin. Valkoiset päivät ovat päiviä jolloin ei saa harrastaa liikuntaa tai sitä ei suositella. Cellresetin ensimmäinen viikko on täysin valkoinen eli hyvällä fiiliksellä voi löhötä vaikka vaan sohvalla.

Fitlinen patentoidut ravintolisät ovat tärkeässä roolissa. Ravintolisien lisäksi tärkeässä roolissa on veden ja teen juominen. Sokeri, makeutusaineet sekä suola on täysin kiellettyjä! Minua eniten ahdisti
suolan pois jättäminen! Nyt parin päivän jälkeen olen kuitenkin huomannut, että ei se niin hirveää ole. Ruoka maistuu hyvälle kun maustaa sen oikein. Lisäksi olen todella fiiliksissä. Odotan mielenkiinnolla mitä seuraavat viikot tuovat tullessaan. Nämä pari päivää ovat sujuneet todella hyvin.
Kova nälkäkään ei ole ehtinyt tulla. Itseasiassa olen miettinyt, että mihin niitä herkkuja edes tarvitsee kun olo on jo nyt näin hyvä?




Tänään aamu lähti käyntiin kylmällä yrttiteellä, johon lisäsin kaksi mittalusikallista B-vitamiinivalmistetta. Juoman kanssa nielaisin myös 3kpl aminohappokapseleita. Aamupalaksi söin yhden munakkaan sekä probioottijogurttia jonka valmistin itse, pari päivää sitten. Jogurtin seassa oli myös siemeniä. Ruokaa saa syödä 4-5x päivässä. Valkoisilla viikoilla ruokina toimii; (vähärasvaiset ja luonnolliset proteiinin lähteet) Eli mitään vihanneksia ei syödä saatika pastaa! Kuulostaa ihan kauhealle, kun suolaakaan ei saa ruokiin lisätä, mutta eiköhän tähän totu?


Jos mieleesi tulee kysymyksiä niin vastaan mielelläni. Minulle kannattaa laittaa sähköpostilla viestiä: hattarapilvenvarjossa@gmail.com tai facebookin inboxiin.
Jos haluat itse kokeilla kehokuuria niin ilmottaudu mukaan TÄÄLLÄ.



* Yhteistyössä mukana:



* Yhteistyö toteutettu alennuksella
* Kiitos kuvista kuuluu Teemulle



- Eve

Isänpäivä

Tänään on isänpäivä. Aada viettää parhaillaan aikaa biologisella isällään. Me nautimme toisistamme Teemun kanssa. Muutama viikko sitten olin valintojen äärellä pohdin, että muistaisinko Teemua isänpäivänä. Aluksi ajattelin, että se olisi outoa jos muistaisin, mutta en päässyt ajatuksesta eroon, että minä todella haluan muistaa häntä tänään. Hän on isäpuoli ja vanhempi Aadalle. Mielestäni sana isäpuoli kuulostaa kuitenkin ihan kauhealle ja noh. Mikä edes on isäpuoli? Puolikas isä? Mielestäni sana on karmiva. Mieluummin kutsun Teemua vanhemmaksi, koska se hän on. Hän on vanhempi, aikuinen, isä ja hmm kasvattaja. Teemu jakaa ja tulee jakamaan arjen minun sekä Aadan kanssa. Hän on Aadalle vanhempi, isä. Vielä joskus tulee päivä kun meillä on yhteisiä lapsia. Ne lapset tulevat kutsumaan Teemua isiksi ja muistamaan Teemua isänpäivänä. Uskon, että silloin myös Aada askartelee Teemulle kortin ja teemme yhdessä aamupalaa.

Teemu on todella tärkeässä roolissa Aadan elämässä. Teemu tulee olemaan perheen pää sekä vanhempi Aadalle. Teemulla on tärkeä rooli meidän perheessä, koska hän on Aadalle miehen malli. Minusta on ilo seurata Aadan ja Teemun suhdetta. Heillä on yhteisiä juttuja todella paljon. He nauravat sydämensä kyllyydestä ja heittävät läppää. He ovat viettäneet viikon sisällä aikaa ihan kahdestaan, useampana päivänä. Ne päivät ovat lähentäneet heitä erityisen paljon. Aada on saanut turvautua Teemuun, eikä ainoastaan minuun. Ei ole ollut kyse vain parista tunnista vaan kokonaisesta päivästä. Minä olen saanut paljon omaa- aikaa, joka on tehnyt hyvää. Rakastan Teemussa sitä, että hän haluaa antaa minulla omaa- aikaa. Koskaan minulle ei jää syyllinen olo, kun lähden kotoa ja he jäävät kahdestaan. 




Viimeksi kun Aada ja Teemu viettivät kokonaisen päivän kahdestaan, Teemu jakoi ajatuksiaan minulle. Hän kertoi, että arvostaa nyt enemmän äitiyttäni. Hän kertoi miten ymmärtää sen, kuinka tarvitsen hetken omaa- aikaa. Hän nautti ajasta, jonka sai viettää Aadan kanssa, mutta ymmärrys minua kohtaan kasvoi. Teemu on myös aikaisemmin ihmetellyt ääneen sitä, miten hyvin olen pärjännyt kahdestaan Aadan kanssa ja sanonut arvostavansa sitä. Tuntuu hyvälle kuulla hänen ajatuksiaan. Se tuntui todella hyvälle. Kaikki tuo oli kuin laulua korvilleni. Hän todella ymmärsi minua.

Tuo mies on osa tätä perhettä. Tuolla miehellä on tässä perheessä erityinen rooli, isän rooli. Tuo mies on Aadan sanojen mukaan Teemu sekä isi. Hän on tukenut minua todella kauniisti vanhemmuudessa. Me kasvatamme yhdessä tuota lasta. Aada merkitsee meille kummallekin äärettömän paljon. Tuo mies on todella tullut elämäämme ja ottanut Aadan kuin omaksi lapsekseen. Tiedän, että Teemu suojelee Aadaa ja me todella olemme turvassa tuon miehen rinnalla. Teemu on ansainnut tämän päivän. Vaikka Aada ei ole nyt täällä niin illalla saamme viettää aikaa yhdessä ja juhlistaa kolmestaan tätä päivää.

Hyvää isänpäivää rakas Teemu sekä myös muut isät, isäpuolet, vanhemmat! Teillä kaikilla on todella tärkeä roolin lasten elämässä! Teitä tarvitaan! Nauttikaa tästä päivästä, koska tämä päivä on teidän päivä! 


-Eve

Täyden sydämen ilo

Aiettääää, tekee mieli vaan huutaa ilosta! Odotan niin suurella innolla joulukuuta! Olen niin innossani! Tekee mieli vaan tanssia! Miten iloinen ja onnellinen olenkaan! Miettikää! Aada aloittaa päiväkodin ja minä menen töihin! Meidän arki saa täydellisen käänteen! Jännittävää, ihanaa ja ihmeellistä! Nämä muutoksen tuulet ovat aivan ihania! Me saadaan muuttaa aivan pian uuteen kotiin! Tuo koti on ihan uusi, vasta valmistunut! Tulevassa kodissa on 70 neliötä ja todella tilava lasitettu parveke! Tulevassa kodissa on harmaa lattia ja kaunis uusi keittiö! Itkettää, että mun haaveet todella toteutuu tulevan asunnonkin suhteen! Olen joskus rukoillut, että saisin muuttaa vielä joku päivä aivan uuteen asuntoon. Sellaiseen jossa ei ole kukaan aikaisemmin asunnut. Sellaiseen jossa tuoksuisi uudelta. Sellaiseen jonne kodin tuoksun toisi minä ja minun tavarani. Nyt haaveeni toteutuu ja saan juuri sellaisen asunnon!



Kaiken tämän lisäksi pääsen aloittamaan unelmien työpaikassa! Työpaikassa jossa he odottavat minua innolla. Kävin hetki sitten kirjoittamassa työsopparin ja tapasin muutaman työkaverin. Esimieheni sanoi minulle, että odottaa todella paljon sitä, kun aloitan työt. He ovat kuulemma kehuneet minua muille työkavereille ja kaikki odottavat minua innolla. Ensimmäistä kertaa ikinä minusta tuntuu, että olen päässyt työpaikkaan, jossa minua tullaa arvostamaan! Ensimmäistä kertaa ikinä odotan työn alkua näin paljon! Välillä minusta tuntuu sille, että tämä kaikki on unta. Eihän minun elämässäni tapahdu tällaisia asioita! Tämä on niin uskomatonta!

Nyt minun tekee mieli vaan huutaa tätä postausta kirjoittaessani! Olen niin suurta intoa täynnä! Sydämeni huutaa kiitosta! Mieleni itkee ilosta! Elämä on todella ihanaa ja ainutlaatuista juuri nyt! Rinnallani kulkee ihminen, jolta saan kaikkeen tähän täyden tuen! Ilman Teemua en olisi nyt tässä!

Tuntuu, että minun ja Aadan elämässä todellakin kaikki asiat on vaan niin hyvin. Kaikki se kipu ja tuska on takana päin! Nyt saan olla ja nauttia elämästä! Nyt saan todella vain ottaa vastaan kaiken sen hyvän, mitä elämä tarjoaa! Tästä kaikesta kiitos, kunnia ja ylistys kuuluu Jumalalle, koska Häneen minä luotan ja uskon!


- Eve

Hyvästi raskas keho

Olen jo pitkään kärsinyt väsyneestä olosta sekä raskaasta vartalostani. Aloin kiinnittämään huomiota ruokavaliooni. Syön todella epäsäännöllisesti sekä raskaasti. Miten helppoa onkin tarttua suklaalevyyn, mutta miten vaikeaa onkin tulla täyteen pelkästä salaatista. Mahalaukku on venynyt todella suureksi, rasvaisilla ruoilla. Minulla on ollut päiviä, kun olen yrittänyt syödä terveellisesti, mutta otteeni on lipsunut parin päivän jälkeen. Sen jälkeen on palattu jälleen suklaalevyn pariin. Olen pettynyt itseeni, koska itsekurini sekä motivaationi on täysin kadoksissa. Olen kärsinyt kurjasta olostani usean kuukauden, mutta nyt siihen saa tulla loppu. Päätin ottaa itseäni niskasta kiinni!

Kuulin kesän alussa ystävältäni Cellreset kehokuurista. Hän kokeili kuuria ja pääsi myös mahtaviin tuloksiin. Tulokset eivät pysyneet vain kesän alun vaan ovat myös pysyneet jatkossakin. Kesällä mietin itsekin kuuria, mutta silloin en uskaltanut lähteä mukaan. Osaan olla myös hyvin skeptinen tällaisien suhteen.

Voiko se todella toimia? Mikä juju tässä nyt piilee?
Onko tuotteet turvallisia?
Mitä jos tuotteet eivät sovi minulle?
Mitä jos en onnistu ja rahat menevät hukkaan? 


Kun kuuntelin ystäväni kokemuksia, innostukseni heräsi. Päätin, että vielä joskus haluan kokeilla kehokuuria. Sitä ennen etsin Cellresetistä lisää tietoa ja kyllä innostuin kokoajan lisää. Nyt olen tullut siihen pisteeseen, että haluan kokeilla, toimisiko kehokuuri minulla? Pääsisinkö tämän kautta pysyviin tuloksiin sekä terveelliseen elämäntapaan.

Tämän vuoksi päätin siis aloittaa kehon puhdistuskuurin, Cellresetin. Puhdistus tehdään Fitline tuotteilla, jotka valmistaa PM-Intternational AG, Saksalainen perheyritys. Kuurin tarkoitus on puhdistaa kehosta kaikki ylimääräinen, alustaa/ nollata keho ja saada se tasapainoon. Tuotteet vaikuttavat solutasolla ja ne auttavat myös hormonien tasapainottamisessa. Tästä syystä otin yhteyttä Hyvä Kuntoon, Janne Virtaseen ja yhdessä hänen kanssa toteutan kehokuurin. Kyllä, olen todella innoissani!

Erityisesti minua kiinnosti kuurin vaivattomuus. Vitamiinit ovat jauhemaisessa muodossa, jotka sekoitetaan nesteeseen ja tällöin ne imeytyvät nopeammin. Tämä on parempi, kuin pilleri vitamiinit. Tiedän, että voisin aloittaa tässä ja nyt terveellisen ruokavalion, mutta ainakaan tällä hetkellä motivaationi ei riitä suunnittelemaan ruokavaliota sekä käymään apteekissa/ luontaistuotekaupassa hakemassa vitskuja/ ravintolisiä. Kyllä tällä hetkellä olen niin laiska, että näen tämän täydellisenä keinona itselleni. Minun tarvitsee vain ilmoittautua mukaan, maksaa kuurista, ilmaistahan tämä ei ole.





Minulla on ollut tietoa terveellisestä ruokavaliosta ja noh, perustiedot ovat kunnossa, mutta suurin ongelmani on motivaation puute. Etenkin nyt seurustelun aikana otteeni on lipsunut pahasti ja motivaatio on nolla. Kärsin todella paljon inhottavasta ja raskaasta vartalostani. En tunne oloani kauniiksi saatikka seksikkääksi, koska näen pelikuvassani raskaan sekä hmm löysän vartaloni! Peilikuvani ahdistaa minua todella paljon tällä hetkellä. Kyllä, tarvitsen kiinteytystä! Tiedän, oma vikahan se on. Itse olen lapannut herkkuja suuhuni ei niitä kukaan sinne ole tunkenut. Uskon, että tämä puhdistuskuuri on startti terveelliselle elämäntavalle, joka on pysyvää. Haluan pysyä tuloksissa!

Mielestäni motivaatioon auttaa myös tänne blogiin kirjoittelu sekä ennen/ jälkeen kuvat. Te lukijat olette myös yksi syy siihen, miksi minun on "pakko" onnistua. Heh, olette tsempanneet minua äärimmäisen hyvin aikaisemmissa yrityksissäni. Nyt odotan, että tämän kautta pääsisin pysyviin suorituksiin. En odota niin paljoa sitä, että kroppani muuttuu vaan sitä, että saan tästä tietoa ja taitoa. Odotan myös äärimmäisen paljon sitä, että saan elämäni kuntoon, ruokavaliolla. Haluan onnistua tässä niin hyvin, että voisin alkaa valmentamaan myös teitä lukijoitani. Jos onnistun tässä ja oloni muuttuu huomattavasti, en halua pysyä siitä vaiti. Tällä hetkellä minulla on todella suuret odotukset! Toivon, että saan energisen ja virkeän olon! Erityisesti toivon, että voin vihdoin ja viimein sanoa hyvästi näille inhottaville mahaoireille! Kyllä kärsin niistä edelleen!


*Jos haluat itsekin kokeilla Cellreset kuuria, ilmoittaudu mukaan TÄSTÄ. Muistathan kertoa, että kuulit Cellresetistä Hattarapilven varjossa- blogista. Olisin siitä todella kiitollinen.

*Lisää tietoa kehokuurista löydät Täältä.





*Yhteistyössä Hyvä kunto, yhteistyö suoritetaan alennuksella.



- Eve

Ehkä vielä joskus

Muutto lähestyy! Enää alle kuukausi ja olemme jälleen uudessa kodissa. Suurin syy muuttoon on tulevan työmatkani pituus. Jos minulla olisi auto niin kulkeminen ei olisi ongelma. Toisaalta en tiedä kestäisikö hermot aamuruuhkia. Minulla meinasi muutama päivä sitten mennä hermo, kun istuin pelkääjän paikalla aamuruuhkissa. En ymmärrä miten ihmisillä kestää hermot tuossa touhussa! Toisaalta tottuuhan sitä, mutta uskallan väittää, että minusta ei siihen olisi. Vielä toistaiseksi asumme 35km päässä tulevasta työpaikastani. Jos kulkisin näin pitkää työmatkaa se tarkottaisi 1,5h bussissa istumista ja siihen päälle vielä Aadan vienti päiväkotiin, ei kiitos. Tämän vuoksi muutto on järkevää. Tulevasta kodista työmatka on n. 10km eli bussilla n. 20min.





Hetki sitten luovuin muutamista tavaroista, koska ystäväni tarvitsi niitä enemmän. Olen nukkunut pari kuukautta lattialla. Tulevaan kotiin tulee kuitenkin sänky ja toivottavasti myös uusi sohva. Edelleen olen aikaisessa muuttaa sisustusta. Maalaisromanttinen vaihe saa jäädä taakse ja uusi vaihe saa alkaa!


Lähtö on kuitenkin todella surullista. Tuntuu todella haikealle muuttaa. Itkettää jo valmiiksi, että joutuu sanomaan tälle asunnolle heippa.


Heihei
- 80 neliötä
- Tilava ja avara keittiö
- Iso makuuhuone, sinua jään kaipaamaan erityisesti!
- Kaunis ja rakas pelto
- Lenkkimaisemat
- Iloiset ja ainutlaatuiset naapurit
- Suurenmoiset vuokranantajat


Kyllä surettaa, mutta tällaista se elämä on! Jokin minussa toivoi, että juuri tässä asunnossa olisin saanut aloittaa yhteisen elämän miehen kanssa. Tosiaan, emme ole muuttamassa Teemun kanssa yhteen. Me muutamme tulevaan asuntoon kahdestaan Aadan kanssa. Muutamme saman katon alle vasta joskus tulevaisuudessa, häiden jälkeen. Vielä emme ole kuitenkaan puhuneet sen kummemmin tulevaisuudesta. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nyt keskitytään tutustumaan toisiimme. Tottakai toivon koko sydämestäni, että saisin vielä olla Teemun vaimo ja sitä todella rukoilen.

 




- Eve

Raastava riitely

Hyvin usein havahdun siihen, että saan olla terveessä parisuhteessa. Olen äärimmäisen kiitollinen, että rinnalla on kumppani, joka haluaa puhua ja selvittää asiat. Olen kiitollinen siitä, että Teemu ei ole tuppisuu ja hän osaa puhua myös tunteistaan. Yleensä ajatellaan, että miehet eivät osaa tuoda tunteitaan esille, mutta ainakin tuo yksilö osaa pukea tunteensa sanoiksi. Minulle on tärkeää, että puhumme tunteista. Minulle on tärkeää syvälliset keskustelut. Puhummekin usein Teemun kanssa siitä, että meillä todellakin on terve parisuhde. Mutta, miten sitä terveyttä sitten kuvailisi.




Ensimmäisenä mieleeni nousee tilan antaminen. Olemme kumpikin olleet sinkkuina muutaman vuoden, ennen tätä suhdetta. Kumpikin on tottunut siihen, että saa omaa aikaa, tilaa. Me näemme monta kertaa viikossa ja vietämme myös öitä yhdessä. Vaikka vietämmekin paljon aikaa yhdessä niin emme kuitenkaan ole 24/7 yhdessä. Saatamme olla toisistamme erossa joskus kolmekin päivää. Eikä sille erossa ololle ole mitään erityistä syytä. Mielestämme on hyvä olla myös erossa toisesta ilman, että tarvitsee miettiä;

" Rakastaakohan se mua enää?". 

Joskus saattaa olla päiviä kun olemme erossa toisistamme, emmekä laita koko päivän aikana viestiä. Illalla juuri ennen nukahtamista saattaa tulla puhelu tai viesti;

" Hyvää yötä, rakastan sinua ". 

Silloin kun näemme, saatamme antaa toisillemme omaa aikaa. Muistan tilanteen, kun olimme Teemulla ja Aada meni hoitoon. Teemu kysyi kauniisti, että haittaisiko minua jos hän kävisi salilla? Sanoin hänelle, että mene vaan ja heitin ilmaan, että voisin mennä samalla itsekin lenkille. Oikeasti minua ei haitannut yhtään vaan olin todella innoissani ajatuksesta, että saisin hetken omaa aikaa. Ihmettelin, miten Teemun ehdotus ei haitannut yhtään vaan päin vastoin ilahdutti mieltäni.


"Jes, saan myös hetken aikaa itselleni". 

Kumpikin sai pari tuntia omaa aikaa ja sen jälkeen menimme yhdessä syömään. Joskus sitä on niin kiinni toisessa, että on vaikea antaa tilaa ja aikaa. Mielestäni parisuhteessa on tärkeää antaa tilaa. Toista ei saisi ahdistaa ja vangita kotiin. Yleensä me naiset osaamme mäkättää ja usein syylistämmekin miehiä jos he haluavatkin viettää aikaa itsekseen. Eikö se kuitenkin ole ihan tervettä? Välillä hetki omaa aikaa? Se tekee itsellekin hyvää, olla hetki toisesta erossa. Minä rakastan tätä puolta meidän suhteessa. Me osaamme antaa toisillemme tilaa. Mielestäni olemme ymmärtäneet hyvin sen, että toista todella rakastaa niin paljon, että haluaa myös olla välillä hetken erossa. Se on rakkautta, että osaa ottaa ja antaa tilaa! 


Toisena mieleeni nousee riitely. Kyllä, olemme seurustelleet 3kk ja me riidellään jo. Toki riidat eivät ole olleet kovin isoja, mutta niitä on. Väärinymmärryksiä meillä on kaikista eniten ja se on ehkä suurin asia, jossa tulee nahisteltua, koska nooh opettelemme vielä tuntemaan toisiamme.
Riitatilanteet ovat kuitenkin sujuneet mallikkaasti. Mielestäni sellainen riitely on raastavaa, jossa päämääräksi tulee ainoastaan voittaminen. Pitäisi muistaa, että riidellään yhdessä asiaa vastaan, eikä toisia vastaan. Jos riitely ei ole ratkaisukeskeistä tai ei pysy totuudessa, se on todella rikkovaa. Mielestäni voittamisesta ei saisi koskaan tulla tavoite.

Meidän suhteessa myös tunteet ovat sallittuja ja ne saa näyttää. Mielestäni on tärkeää purkaa tunteet riitatilanteessa ulos. Olisi kamalaa jos työntäisimme tunteet maton alle piiloo, emmekä käsittelisi niitä. Purkaus on luonnollista ja se pitää saada päästää ulos. Ihan niinkuin pieni lapsikin. Jos häntä kiukuttaa niin hän saa näyttää kiukkunsa. Miksi tämä pitäisi lopettaa parisuhteessa, aikuisena? Silloin kun tulee purkaus ja on saanut sanottua kaiken, mitä haluaa sanoa, voidaan alkaa keskustelemaan. Mistä tässä olikaan kyse? Miten pääsemme eroon tästä riidasta? Miltä minusta tuntui, entä sinusta?
Mielestäni riidan jälkeen on myös todella tärkeää sopia, pyytää ja antaa anteeksi. Olen myös sitä mieltä, että ei ole hyvä mennä nukkumaan riidoissa. Ainakin itse menetän yöunet ja tätä toivon meidän suhteelta, että sopisimme aina ennen nukkumaan menoa. Joskus se voi olla vaikeaa emmekä välttämättä tässä täysin tule onnistumaan, mutta sitä minä toivon.

Kerran nahistelimme jotain ja kysyin hetken päästä Teemulta, että haluaako hän olla hetken yksin. Hän vastasi kyllä. Tämä oli minulle ihan ok ja noh, minä sitä kysyinkin. Halusin antaa hänelle tilaa miettiä ja rauhoittua. Sen jälkeen keskustelimme, pyysimme ja annoimme anteeksi. 



Kolmanneksi mieleeni tulee erilaisuus. Me olemme erilaisia ja me saamme olla erilaisia. Meidän ei tarvitse olla samanlaista. Meidän ei tarvitse tehdä asioita samalla tavalla, eikä toisen tarvitse muuttua millään tavalla samanlaiseksi kuin toinen. Sellaisen vaatiminen ei ole hyvä. Minä hyväksyn Teemun juuri tuollaisena. Hän saa olla se mikä on, eikä hänen tarvitse muuttua minun kaltaisekseni. Mielestäni se on rikkautta, että kaksi erilaista ihmistä on löytänyt toisensa. 



Meidän parisuhde on hyvä, avoin ja tunteikas. Me rakastamme toisiamme ja sillä sekä tahtomisella on suurin merkitys. Me haluamme olla toistemme kanssa ja nähdä vaivaa tämän parisuhteen eteen! Minä haluan riidellä rakentavasti ja niin, että riitatilanteet eivät vie meitä kauemmaksi toisistamme vaan päinvastoin lähentää meitä. 


* Kuvat: nasukelo / Tampere, tulitikku tehdas

- Eve

Talvi yllätti vai yllättikö?

Ajattelin tehdä postauksen jossa on koosteet tämän päivän snapchat videoista. Jotkut ovat toivoneet, että tekisin videopostausta meidän arjesta. Jotenkin arkivideon tekeminen ei ole napannut. Enemmän tämä snapchat on minun juttuni. 10 sekunnin videoita jaksaa kuvailla.

Snapchat: pilvenvarjossa

 Ja ajattelin myös teitä jotka ette snapchatissa ole. 
Olkaa hyvä, ehkä tämä antaa hieman jotain kuvaa meidän arjesta :)

Tänään hämmästeltiin sitä, kuinka paljon täällä päin satoi lunta! 
Rattaatkin osottautuivat hieman haastaviksi räntäsateessa! Ainiin ja yllätti tuo mieskin ja toi eilen ruusuja, niistä myös lisää videolla.



- Eve