Lääkkeiden varjossa

Lääkkeet varjostavat meidän jokapäiväistä elämää. Aada syö aamulla tyhjään mahaan thyroxinin. Ohjeiden mukaan neidin pitäisi syödä se puolisen tuntia ennen aamupalaa. Emme kuitenkaan ole pystyneet siihen vaan Aada ottaa lääkkeen samaan aikaan, kuin aamupalan. Kilpparin (kilpirauhasen) arvot ovat pysyneet kohdillaan, eli tämä ei ole onneksi vaikuttanut tehoamiseen.

Tällä hetkellä neiti syö myös Questran- jauhetta jolla yritetään saada mahaoireet kuriin. Lääkäri epäilee, että sappihapon kanssa on ongelmaa. Tämä on käytössä muutaman viikon, tauko ja katsotaan, onko lääke tehonnut. Lääke on kuitenkin hyvin haasteellinen. Jauhe maistuu appelsiinille. Olen yrittänyt sekoittaa jauheen vaikka minkä sekaan, mutta ei. Ihan sama mihin sekoitan, se maistuu hänen mielestä todella pahalle. Ei mikään ihme, koska en anna Aadalle mehua. Ainoa juoma mitä hän juo on vesi ja maito. 




Jauhe pitäisi antaa tunti ennen thyroxin antamista tai vähintään 4h annon jälkeen, aamuisin. Jauhe saattaa vaikuttaa thyroxin imeytymiseen, koska Aadalle menee niin pieni määrä thyroxinia, tässä pitää olla tarkkana. Voitte vaan kuvitella kuinka tuskallista tämän lääkkeen antaminen on? Kyllä olen sortunut lahjontaan. Ostin kaupasta hieman maukkaampia keksejä jossa on hieman suklaata. Houkuttelen Aadan juomaan lääkkeen ja palkinnoksi saa keksin. Ajattelin, että en koskaan voi sortua näin alhaalle, mutta nähtävästi sorruin tähän keinoon, taas. Päivittäin me riidellään lääkkeen kanssa, mutta hetki hetkeltä menee paremmin. Lisäksi jauhetta pitäisi antaa myös illalla, mutta päätin antaa koko annoksen aamulla. Lääkärillekin tämä oli onneksi ok.




Aadalle menee nyt myös kasvuhormoni. Aloitimme sen muutama viikko sitten. Teemu on tukenut minua alusta saakka. Kysyin Teemulta varovasti meidän suhteen alussa, että miltä hänestä tuntuisi aloittaa kasvuhormoni minun kanssa. Teemu oli heti mukana ja kysyi jo, että milloin aloitetaan. Hän sanoi myös, että haluaisi itsekin pistää joku päivä Aadaa. Hän sanoi, että se hetki tulee kun olen illan poissa ja hän hoitaa Aadaa niin olisi hyvä, että hän osaa pistää hormonin Aadalle. Tottahan se oli. Vielä se hetki tulee, kun nuo kaksi viettävät kahdestaan iltaa ja minä olen jossain muualla. Itse asiassa odotan sitä aika paljon. Luotan ja tiedän, että nuo kaksi pärjää vallan mainiosti. Teemu ottaa kokoajan enemmän ja enemmän Aadasta vastuuta. Välillä tuntuu sille, että eihän mulla oo mitään tehtävää kun Teemu tulee käymään. Itsenäinen mies on kyllä niin suuri siunaus!

Teemu on pistänyt jo pari kertaa Aadaa. Aada on reagoinut myös Teemun pistämiseen yllättävän hyvin. Mietin, että mitähän hormonin pistämisestä tulee. Minua pelotti ja ensimmäinen pistos oli todella ahdistavaa ja jännittävää. Tuntui, että en osannut ollenkaan. Hyvin se kuitenkin meni ja voin olla ylpeä itsestäni sekä Teemusta joka piti Aadasta kiinni. Totta kai alku oli haastava. Aada huusi kurkkusuorana. Pistokset sujui hyvin Teemun kanssa, mutta pistäessäni yksin se ei sujunut niin hyvin. Tuntui pahalle pitää toisesta kiinni ja pistää. Aadalla on paljon voimaa ja tuntui, että jouduin pitämään kaikella voimalla hänestä kiinni. Pidin toisella kädellä kiinni ja toisella kädellä pistin piikin pakaraan. Eihän se kivaa ollut, mutta Aada sai palkinnoksi tarran. Jossain vaiheessa tarrat jäi pois. Tällä hetkellä pistäminen sujuu todella hyvin. Aada on oppinut, että kun sanon hänelle " Nyt otetaan lääke". Hän menee olohuoneen sohvalle istumaan. Aada myös muistuttaa minua välillä " äiti, piikki lääke. " Päätin, että me käytetään hormonista nimitystä piikki tai lääke. Piikkihän se on, mitä sitä kiertelemään. Se nipistää ja tuntuu ikävälle. Aada tietää sen, mutta on silti ottanut asian loppujen lopuksi todella hyvin vastaan. Olisihan tämä voinut mennä huonomminkin. Piikki menee jo niin rutiinilla. Jännitin turhaan.





Lääkkeitä voisi olla enemmänkin, mutta mielestäni tämäkin on jo liikaa. Diabetes epäily on edelleen käynnissä. Arvoja seuraillaan, mutta ne ovat pysyneet hyvänä. Onhan tämä elämä nyt vähän tällaista valvomista. Tarkkailen Aadan vointia ja tiedostan, että jos voinnissa tapahtuu poikkeavuutta, soitan sairaalaan. Toivon ja haluan uskoa, että diabetes ei koskaan puhkea Aadalle. Sitä rukoilen ja siihen haluan luottaa. Tässä on jo ihan tarpeeksi kaikenlaista. Tuo lapsi ei tarvitse enää yhtään enempää.


- Eve

7 kommenttia

  1. Täällä myös yksi kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastava. Se on onneksi helposti hoidettava, mutta tosi ärsyttävä tauti! Mulla on arvot heitelleet koko ajan tämän 8 vuoden aikana (sairastuin, kun olin 9v). Varmaan eniten harmittaa kilpparin takia kärsinyt koulumenestys... Huomenna taas on aika mennä verikokeisiin, kun tuntuu ettei arvot oo kohillaan. Niin ja se piti vielä sanoa, että en pidä yleensä taukoa lääkkeen ja aamupalan välillä. Mulle on sanottu, että pitäis oottaa 15min mutta arjessa se ei mahdollista, koska en aio herätä sen takia aikaisemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voiettä, kurja kuulla! Saa nähdä millaisia vaikeuksia Aadalle koituu tuosta sitten myöhemmin.. Hieman vanhempana. Voimia sinulle ja kiitos kommentistasi :)

      Poista
  2. Mä jännitin myös kasvuhormonin aloittamista, vaikka olen ensihoitaja ja pistelen töissä ihmisiä päivittäin.

    Jotenkin oman lapsen pistäminen, kiinnipitäminen ja vielä sellaisessa iässä, ettei lapsi itse kovin hyvin käsitä miksi näin tehdään, tuntui jotenkin ajatuksena pahalta:(

    Onneksi tosiaan pienet tottuu nopeasti ja pistely alkaa nooeasti tuntua rutiinilta. Typy nyt 2v tasan on saanut hormonihoitoa vapusta asti ja jo nyt kasvu on selkeästi alkanut kiriä, mikä on mahtavaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voiettä! Juu se on ihan erilaista, kun lapsi on niin pieni ja joutuu pitämään kiinni. Se on todella sydäntä raastavaa, mutta onneksi tosiaan lapset tottuu nopeasti :) Mahtava kuulla! Toivotaan tuota samaa meille :)

      Poista
  3. Mä annan likan thyroksiinin heti kun se avaa silmänsä aamulla, vettä päälle. Sitten päivävaatteet, hammaspesu ym. Onkin mennyt jo puol tuntia niin voi syödä aamupalaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana, että teillä sujuu noin :) Meillä tämä on ollut ihan hyvä näin. Täytyy miettiä jos alkaa vaikuttamaan kilpparin arvoihin niin uudestaan :)

      Poista
  4. Voi toista.. :( rukoillaan todella että enempää sairauksia ei tule! Kiva kuulla et pistokset sujunu kuitenkin hyvin 👍 voimia sinne arkeen <3 (Melissa täällä kommentoi :D)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Ihana, että kuljet mukanamme! :)

// Lifestyle blogi, jossa avointa tekstiä elämän varjoisimmista hetkistä. Suoraa puhetta ja välillä jopa liian avointa tekstiä. //