Isä, isi vai iskä?

Viime viikkoina kommenttiboxini on täyttynyt ikävillä kommenteilla. Kommenteissa ihmetellään, että miksi me olemme " pakottaneet" Aadan kutsumaan Teemua isäksi. Kommenteissa minua haukutaan itsekkääksi ja tämän takia haluan hieman oikaista.

Aadalla on biologinen isä, jota hän tapaa säännöllisesti kerran kuukaudessa. Minä en aio koskaan olla Aadan ja hänen isänsä tapaamisen esteenä. Niin kauan kun voin luottaa siihen, että Aada on turvallisissa käsissä niin neiti saa häntä tavata. Minulle on tärkeää, että Aadalla on suhde omaan isäänsä. Teemu on samaa mieltä kanssani ja me emme kumpikaan halua olla heidän suhteensa esteenä. Me emme myöskään ole missään vaiheessa kehottaneet Aadaa kutsumaan Teemua isäksi. Minä sekä Teemu olemme puhuneet Aadalle Teemusta Teemuna emmekä isänä/ isinä tai iskänä. Hän on itse alkanut kutsumaan Teemua isiksi tai Teemu- isiksi. Välillä Teemu on Teemu ja välillä isi. Mielestäni tämä on lapsen oma valinta. Me emme halua määrätä Aadaa kutsumaan Teemua isäksi vaan hän saa itse päättää mikä rooli Teemulla on meidän perheessä.




Aluksi olimme todella hämmentyneitä, kun Aada kutsui jatkuvasti Teemua isiksi. Aluksi minä korjasin, että eikun Teemu. Teemu ei myöskään aluksi tiennyt, että miten reagoida kun Aada kutsuu häntä isäksi. Aluksi hän ei reagoinut ollenkaan Aadan kutsuun "isii, isii". Juttelimme kuitenkin asiasta ja nykyään Teemu reagoi Aadan kutsuun. Me emme kuitenkaan sano esim. " isi tulee tai isi auttaa". Vaan sanomme "Teemu tulee, Teemu auttaa".

Kuitenkin tästä huolimatta Aada kutsuu Teemua isiksi. Aada on tehnyt valintansa ja me kunnioitamme sitä. Vielä tulee se aika kun meille syntyy yhteisiä lapsia. Tottakai silloin he kutsuvat Teemua isäksi. Teemu on ja tulee kulkemaan meidän arjessa. Hän on läsnä Aadan elämässä. Kuukaudessa on n. 30 päivää, joista Aada näkee biologista isäänsä kahden vuorokauden verran. Loput 28 päivää Aada tulee viettämään minun ja Teemun kanssa. He viettävät myös kahdenkeskistä aikaa. Tälläkin hetkellä näemme lähes päivittäin. Se on sanomattakin selvää, että Aada ja Teemu ovat äärimmäisen läheisiä.

Tottakai noin pieni lapsi tarkkailee ympärilleen ja ottaa mallia niistä perheistä joissa isä on läsnä. Aadan elämässä isä ei ole arjessa läsnä. Silloin kun perheeseen tulee mies niin automaattisesti lapsi yhdistää sen isään. Sanoohan Aada välillä minunkin isääni isäksi tai ystävääni äidiksi. Aada selvästi miettii, että mikä Teemun rooli meidän perheessä on.






Samalla tavalla ajattelemme Teemun vanhemmista. Aada tulee vielä kutsumaan heitä mummiksi ja papaksi. Aivan kuten meidän tulevat lapsemme. Ainakin toivon koko sydämestäni, että Aada saisi vielä sisaruksia, mutta sen aika on sitten joskus.


- Eve

18 kommenttia

  1. Viisasta! Todella viisasta! Teillä on kyllä viisaat ajatukset tähänkin asiaan. Saatte olla oikein malliesimerkkejä tähän yhteiskuntaan. Eveliina sinä olet itsekkyydestä kaukana. En ymmärrä miten sinun kaltainen ihminen saa tuollaisia kommentteja. Kateelliset siellä huutelee.... Jätä omaan arvoon, olet upea!

    VastaaPoista
  2. Et oo tehny mitään väärää. :) aina löytyy niitä jotka ihmettelee tai arvostelee...Jumala näkee miten tilanne oikeesti menee ja se on tärkeintä. olkaa siunattuja ihanat! ♡♡♡

    VastaaPoista
  3. Isä on se joka on lapsen elämässä läsnä päivittäin,tukee,kasvattaa,kuuntelee ja ohjaa. Pelkkä biologinen suhde lapseen ei oikeuta isä-tittelin saamiseen,ne on ne teot jotka ratkaisee.
    Aada on fiksu tyttö,hän on ymmärtänyt tämän jo nuorena.

    VastaaPoista
  4. Eiköhän tästä Teemusta tule enemmän isä Aadalle kun biologisesta isästä koskaan 👊🏻 Näkeehän sen jo nyt. Surullista, mutta iteppähän se pilasi kaiken. Toivottavasti tajuaa mitkä aarteet on menettänyt. ❤️ Ootte niin upeita ja toivottavasti Teemu tajuaa arvostaa timantteja mitkä on Löytänyt! Toivottavasti hän hemmottelee teitä! Ostaa Aadalle lahjoja ja hemmottelee sua suklaalla ja ruusuilla! Oot sen kaiken ansainnut! Toivon, että Teemu ymmärtää hemmotella sua niin paljon, että hukut ruusuihin!!!
    Odotan oikein niitä postauksia jossa saat kehua millä tavalla sua on oikein hemmoteltu! Tää mies vaikuttaa nimittäin aika unelmalle. Monet on varmasti kateellisia. Osaat kirjoitaa hänestä niin kunnioittavaan sävyyn. Olisi mahtavaa jos Teemu kirjottaisi joskus postauksen siitä, mitä tuntee sinua ja Aadaa kohtaan. Hän vaikutti oikein mukavalle miehelle, videota kun katsoin. Kaikkea hyvää teille! ..,, tulipas pitkä kommentti, heh!!, 🙈

    VastaaPoista
  5. Kanssa-yksinhuoltaja täällä on sitä mieltä, että totta kai tyttö saa kutsua Teemua miksi haluaa! Iloitsen siitä, että oot löytänyt kumppanin (ja samalla hieman haikein mielin toivon samaa itselleni...)! Siunausta ja viisautta suhteessanne etenemiseen!

    VastaaPoista
  6. Minusta on tärkeää että lapsi saa kutsua teemua isäksi. Mielestäni kun hän on sitä nyt jonkin aikaa sanonut, niin tekin voitte alkaa käyttään teemu-isä sanaa. Lapsuuttani kun muistelen oli tärkeää saada tietää että äidin puolisoa sai kutsua isäksi. Hänhän se on sen perheen isä. Ja kuinka hyvältä se kuulosti kun hän puhui itsestään isänä meille. Silloin tuntui, että olin itse osana myös meiän perheessä.koska ulkopuoliselta se tuntui kun sisarpuolille hänestä puhuttiin isänä. Hänen vanhempiaan kutsuimme myös mummumksi ja taataksi. Eikä kukaan siitä mieltään pahoittanut. Jos jossain sattui isät olemaan samaanaikaan paikalla, niin he olivat silloin iskä ja toinen isä.
    Olin itse kyllä jo ala-aste ikäinen, ja mulla oli sisarpuolia jotka olivat vauva ja taapero iässä. Tapasin oikeeta isääni joka toinen vloppu.

    VastaaPoista
  7. Mielestäni jokaisessa perheessä (ehkä, ellei yksinhuoltaja) on äiti ja isä. He ovat sen perheen vanhemmat. On ne biologiset vanhemmat missä tahansa.Eikä se mitenkään syrjäytä näitä biologisia vanhempia. He ketkä siinä arjessa ovat mukana, on se "peruskallio". Miksei heitä voi kutsua äidiksi/isäksi? Näiden sanojen käyttö on enemmän vanhemmille vaikeampaa mitä lapsille. Lapset oppivat kyllä katsomaan tilanteet kuinka sanovat.
    Meilläkin kun lapsi alkaa sanoon äiti/isä niin alkaa muu perhe myös sitä käyttämään. (esim. äiti antaa)emmekä me heille tuputa äiti/isä sanoja. Mutta omille lapsille pitää käyttäytä kuin aiemminkin, että heille tulee äiti, isi sanottua. jos tapaamme biologiset vanhemmat he ovat äiti/isä ja yleensä meille tulee se etuliite "matti-isä" ja "maija-äiti" tai jotkut lapset sanovat meitä silloin etunimillä. Teemme työtä jossa meillä asuu vaihtelevasti lapsia,omien lasten lisäksi.

    VastaaPoista
  8. Sanokaa vaan " isi antaa" ! Ette tee siinä mitään väärää
    Teemu on isi nyt ja tulee aina olemaan. Halusi muut sitä tai ei, lapsi se päättää ja on sen pättänyt jo! ;)

    VastaaPoista
  9. Lapsen biologisen isän avokkeelta kommenttia? Harmittaa kun lapsi ei kutsu häntä äidiksi vai yrittää puolustaa exääsi ?

    VastaaPoista
  10. Minun äitini mies ja nuorempien sisaruksien biologinen isä on ollut minullekkin isi lähestulkoon siitä asti, kun hän tuli elämiimme ollessani alle kahden vuoden vanha. Biologinen isäni on enemmän hyvänpäivän tuttu, kuin isä ja "isäpuoleni" on se henkilö, joka tulee minut joskus alttarille saattelemaan. Kukaan ei myöskään koskaan ole pyytänyt minua sanomaan äidin miestä isäksi vaan itse halusin häntä siksi alkaa kutsumaan pienenä, koska hän se minulle olikin. :) Etäiset välit biologiseen isääni ei johdu mitenkään kenestäkään muusta kuin hänestä itsestään, eikä äitini mies ole vaikuttanut mitenkään väleihimme, ainakaan negatiivisessa mielessä. Olen erittäin onnekas kun äitini löysi hyvin nuorena yksinhuoltajana miehen, joka oli valmis ottamaan jonkun muun miehen lapsen omakseen ja olen aina ollut hänelle yhtä tärkeä ja rakas kuin myöhemmin hänelle ja äidilleni syntyneet lapset. En ole koskaan oikein ymmärtänyt perhesuhteiden määrittämistä verellä, minulle isä on se, joka on kasvattanut ja rakastanut, puhaltanut pipit pois ja opettanut elämää.

    VastaaPoista
  11. Asia riippuu paljon myös lasten iästä. Itse en ole vanhemmille lapsilleni opettanut tuota vaan he kutsuvat miestäni hänen nimellä. He ovat olleet niin isoja kun ollaan miehen kanssa menty yhteen, että ei ollut sellainen järkevää. Ja olen antanut lasten itse hakea sen oikean tavan heille itselleen kutsua miestäni ja nimi oli luonteva.
    Jokainen tekee päätökset sen mukaan minkä sillä hetkellä kokee oikeaksi. Mukavaa syksyä.

    VastaaPoista
  12. Ihana Aada <3 lapset tekee asioita niin aidosti! tämä "isi"- sana taitaa tulla Aadalta täysin sydämestä :)

    VastaaPoista
  13. Oot taitava kuvaamaan. Tykkään etityisesti blogin kuvista! Kiitos kun jaksat taas panostaa laatuun. Voimia ja ihanaa tulevaa talvea teille kolmelle!

    VastaaPoista
  14. Oli ihan pakko kirjoittaa. Ensinnäkin. Tyypeillä jotka alentuvat kirjoittamaan sellaista panettelua, että olisitte pakottaneet Aadan sanomaan Teemua isäksi, on pakon omainen tarve mollata ja kaivaa tikulla sontaa teidän elämästänne. Heidän kynnenalusensa ovat täynnä sitä itseään. Ei lasta voi siihen pakottaa. Lapsi osaa valita itse. Hän on nähnyt Teemussa turvallisen ja läsnäolevan aikuisen silloinkin kun on se pilvinen päivä. Joka osaa sanoa myös ei ja uskaltaa asettaa turvalliset rajat. Kaikesta näkee kuinka ihana ja erityinen suhde Aadalla ja Teemulla on. Sen voi saada aikaan vain luottamus ja ihailu, jota lapsi kokee turvallisessa ja hänelle tärkeässä aikuisessa. Teemu on ihailtavalla tavalla ottanut paikan isänä. Isän rooliin hyppääminen ei ole mikään "piisofkeikki"
    Ammattikasvattajana ja neljän lapsen isänä tiedän sen ja Aadan isoisänä vielä paremmin, sillä tahdon lapsen lapselleni vain hyvää. Ja voitte uskoa, että älähdn varmasti, jos asiat ovat Aadan kannalta huonosti.

    Kateellisia riittää tässä maailmassa ja kaiken maailman panettelijoita. Ollaan aikuisia. Ei tehdä lapsesta pelinappulaa. Hän on puolustuskyvytön tällaiselle aikuisten hiekkalaatikkoleikeille. Lapsi ei voi valita biologista isäänsä, mutta tässä tapauksessa Aada on saanut valita turvallisen ja rakastavan vanhemman, jolle voi sanoa "isi" Teemu on Aadalle enemmän isä, kuin moni biologinen tässä maailmassa. Saat täyden tuen appiukoltasi.

    VastaaPoista
  15. Nyt on kyllä niin... että ois aika katsoa totuutta silmiin. Aada on tehnyt valintansa ja niin on aikoinaan myös Aadan biologinen isä. Isän on nyt vain elettävä tämän tiedon ja valinnan kanssa. Aadan suhteen juna meni jo. Peli on menetetty jo silloin kun eri teille on lähdetty. Muistaakseni Eve tahtoi Aadalle ehjän perheen isä ei. Nyt on Teemulla mahdollisuus korjata tämä ja Aada on siunauksensa tähän omalla tavallaan antanut ❤ Rakastava ja ehjä parisuhde on myös Jumalan mieleen ja hän siunaa sen.

    VastaaPoista
  16. Avioeroperheen lapselle isä on se joka on perheen arjessa läsnä ja varsinkin juuri Aadalle joka oli hyvin pieni silloin kun erositte. Hän ei muista isäänsä ja näin ollen ei ole voinut luoda kiintymyssuhdettaan häneen kun hän on ollut juuri ne ratkaisevat hetket ja vuodet poissa. Isän syli olisi silloin ollut tärkeä. Vaikka ero tulee ei isä saa unohtaa lastansa vaan pyrkiä kaikkilla keinoilla tekemään asiat niin että lapsen etu ja hänen näkemisensä on niinäkin hetkinä tärkeää. Isän täytyy tahtoa sitä itse eikä jonkun käskystä. Jos näin ei käy niin lapsi sen vaistoaa vaikka kukaan ei sanoisi mitään. Kukaan ei ole väittänyt täällä että aadan isä olisi jotenkin huono tai että täällä olisi häntä haukuttu systemaattisesti. Eve on kirjoittanut aadan isästä täällä tosi vähän tai ei ollenkaan. Mutta jos tilanne on tämä ettei aada näe isäänsä kuin kerran kuussa niin jokainen voi siitä laskea 1+1 ja ymmärtää sen kuka on käytännössä aadan mielestä isä nro 1. Aadan VALINTA se on eikä Even aikaansaannos. Voihan olla että ne jotka kirjoittavat Aadan isästä jotain negatiivista tuntevat hänet jo ennen kuin edes blogia on ollut olemassa. ikävä kyllä jokainen lukija varmasti ajattelee lapsen parasta tössökin asiassa. Lapsen parasta on se että isä rakastaa hänen äitiään. Silloin kun äiti voi hyvin niin lapsellakin on juuret ja siivet ja hyvä kasvualusta elämälle. Älköön kukaan tahtoko tälle äidille ja lapselle mitään pahaa. Vaan eläkää sovussa lapsen parasta ajatellen eikä niinkuin teille itsellenne sopii milloinkin. Eve on kulkenut aadan yksinhuoltajana raskaan tien ja sitä ei voi mikään kerran kuussa oleva viikonloppu nöyttää. Arki 24/7 pienen lapsen kanssa ei ole herkkua... isät voisivat joskus kokeilla... tahtoo vain monella isällä menojalka ja harrastukset viedä voiton.

    VastaaPoista
  17. Ei biologinen isä tai hänen uusi naisystävänsä... jos sellainen kuvioissa on, voi pakottaa aadaa kursumaan isää isäksi. Usein tälläinen tilanne on aikuisille se ongelma ei niinkään lapselle. Tähän selkeästi liittyy kateutta ja oman edun tavoittelua ja ehkä lapsen äidin mustamaalaustakin. Tälläinen olisi hyvä lopettaa heti. Aiheuttaa vaan lapselle harmia. Eve on Aadalle paras äiti. Kaiken keskellä hän on jaksanut hoitaa lapsensa ei ole masentunut ja katkeroitunut, vaikka syytä olisi voinut olla. Ja ehkäpä joku niin toivoikin että niin kävisi. Nyt kun pikku Aada on saanut isän, jonka hän selkeästi on itse valinnut ei kenkään pitäisi tästä hermostua tai olla mustasukkainen vaan iloinen ja kiitollinen. On hienoa että Aada käy myös biologisella isällä ja Eve myös haluaa pitää tästä kiinni eikä halua rikkoa heidän välejään. Tilanne voisi myös olla toinen. Tulevaisuus näyttää sitten sen millainen suhde heillä on ja onko se AAdalle itselleen tärkeä. Kun lapsi kasvaa ja alkaa näyttämään oman tahtonsa tässä asiassa niin kuunnelkaa häntä. Pakolla ei mikään ihmissuhde pysy kasassa. Aito rakkaus, huolenpito, rajat, ajan antaminen ja välttäminen sen tekevät. Teennäisyyden ja "liian mukavana esiintyvän " lapsi kyllä aistii. Lapset ymmärtävät yllättävän paljon ja he jos ketkä osaavat luovia ja yrittää olla kilttejä ja huomaanattomia. Lapsi näyttää täysin kaikki tunteensa heille jotka ovat luotettavia ja turvallisia. Jotka eivät hylkää ja satuta silloin kun ärripurri iskee. Lapsella on lupa olla oma itsensä, vanhemmat ovat niitä peilejä joiden kautta hän oppii miten eletään ja miten tunteita ilmaistaan. Lapsen kuullen ei kannata isää/äitiä haukkua vaikka itsestä tuntuisi miltä. Hän imee kaiken sen paskan kuin pesusieni. On ollut hienoa kuinka Eve ei ole lähtenyt täällä haukkumaan Aadan isää. Moni olisi varmasti samassa tilanteessa niin tehnyt. Se osoittaa vaan kypsyyttä ymmärtää sen, että katkeroitumisella satuttaa kaikkein eniten itseään ja sitä kautta lastaan. Aada ei ole voinut valita isäänsä. Hänen ei tarvitse kärsiä siitä että isä ei ole läsnä perheen arjessa joka päivä. Hän on pieni viaton lapsi ja hänen elämällään on tarkoituksensa. Siunausta teille ❤

    VastaaPoista
  18. Iloitkaa iloitsevien kanssa ja itkekää itkevien kanssa. Mihin tämä ajatus on nykyään kadonnut? onko se joltakin pois jos jollain asiat korjaantuu ja kaikki on hyvin? MIksi usein on helpompi pahoitettaa jonkun mieli? Nettimaailmassa se on tehty helpoksi kun ei ole kasvoja. Mutta mikä tarkoitus sillä on? Onko helpompi itse elää kun lukee jostain, että toisella menee vielä huonommin kuin minulla... mutta jos asia on toisinpäin niin keinolla millä hyvänsä on pahoitettava sen toisen mieli.En ymmörrä... voisiko joku selittää? Eikö kestetä enää sitä positiivisuutta joka toisissa ihmisissä on? Ovatko he silloin teennäisiä tai kenties hulluja hihhuleita ? Ja näin sitten siihen sotketaan JUmala... että se ei ole olemassa kun tapahtuu niin paljon pahaa ja ihmiset kärsii? Että uskovilla ei saisi olla ongelmia ja normaalia elämää ja jos on niin ei ole jumalaa... Mihin unohtui silloin saatana? Onhan sekin olemassa.... ja se saa aikaan sen kaiken pahan. Ihmiset valitsee... ja elää sitten niiden valintojensa kanssa elleivät nöyrry ja pyydä Jumalaa avuksi.Jumala auttaa AINA. Omalla ajallaan ja tavallaan. Usein vaikeuksilla on meille itsellemme joku opetus tai sanoma ja silloin olisi aika pysähtyä ja kuunnella. Mutta me emme useinkaan tee sitä vaan syytämme jotain toista tai Jumalaa ja näin emme näe totuutta omassa itsessämme ja kierrämme kehää. On hienoa että tänä aikana on tälläinen positiivinen elämän läheinen ja avoin blogi. Joka suhtautuu elämän nurjaankin puoleen positiivisesti ja ottaa siitä opiksi. Jokainen elämän eteentuoma ongelma on haaste ja opinpaikka. Mutta elämä jatkuu ja omilla valinnoilla näytetään se että on otettu opiksi ja jatketaan taas entistä vahvempana ja rikkaampana. Tämän blogin kirjoittaja on nuori. Mutta iästään huolimatta hän ymmärtää ihmeen paljon tästä elämästä ja elämän haasteista. Eikä hän siltikään ole kääntänyt Jumalalle selkää. Moni lukija olisi varmasti tehnyt niin jos olisi kokenut kaiken sen minkä sinä olet kokenut. Olet ymmärtänyt että se ei kannata vaan luottamuksesi isään on vaan lisääntynyt ja kasvanut päivä päivältä. Ja kiitos töstä seisoo nyt rinnallasi rukousvastauksena. Ja näin sen olisi tarkoitus kaikilla tapahtua.Jumala haluaa meille aina vaan parasta, mutta hän ei voi sitä tehdä jos emme anna itse siihen lupaa.. olemme monesti liian itsekkäitä ja toivotamme vain omaan napaamme emmekä ymmärrä että juuri siinä teemme sen virheen joka satuttaa itseämme kaikkein eniten. Ottakaa lukijat mallia tästä kirjoittajasta. Kokeilkaa edes ei maksa mitään. Voitte yllättyä ja ehkäpä elää uskomattoman elämän jollaisesta ette olisi osanneet edes uneksia. Olet hienosti tuonut arkeanne esille ilman mitään siloittelua ja esittämistä. Siitä myös pisteet ☺ Tämä blogi on täyttä kamaa ja aika himmeetä mutta niin totta!

    VastaaPoista

Kiitos, että kommentoit. Muistathan, että kaikkia kommentteja en julkaise blogissani. Varsinkaan liian henkilökohtaisia kommentteja. Kommentteihin vastaaminen saattaa myös kestää. Laitathan minulle sähköpostia jos sinulla on jotain kysyttävää ja haluat vastauksen heti. Kiitos jokatapauksessa kommentistasi, suurin osa piristää aina päivääni!