Arvoaan suurempi lahja

Puhuimme Teemun kanssa aivan seurustelumme alussa meidän unelmista. En ole aina osannut unelmoida, mutta nyt viime vuoden aikana olen opetellut unelmoimaan ja unelmia onkin syntynyt pitkä liuta. Luettelin minun monet unelmani Teemulle ja kun kysyin hänen unelmiansa, hänen yksinkertainen vastaus oli: päästä ajamaan Ferrarilla. Muistan kuinka jokin liikahti syvällä sisimmässäni ja päätin, että haluan, että Teemu saa toteuttaa unelmansa. Tiesin, että Elämyslahjojen kautta pääsee tarttumaan Ferrarin rattiin. Ryhdyin tuumasta toimeen ja järkkäsin Teemulle yllätyksen.

Yllätyksen järjestäminen oli hieman hankalaa. Jouduin valehtelemaan Teemulle päin naamaa ja ihmettelen edelleen, että valheet menivät täydestä. Olimme aikaisemmin sopineet, että laitamme Aadan illalla hoitoon ja lähdemme treffeille. Ferrarilla pääsi ajamaan kuitenkin jo klo 17. Mietin paljon, että millä konstilla saisin Teemun kanssani kauppakeskus Liilaan. Meillä ei ole autoa eli julkisilla oli kuljettava. Juttelin ystäväni kanssa ja pohdimme yhdessä, että millä tavalla saisin kaiken järjestymään. Monia ideoita tuli, mutta päätin mennä helpoimman kautta. Sanoin Teemulle, että haluan käydä hakemassa lastentarvike liikkeestä lelukorin Aadan huoneeseen ja tarvitsisin kantoapua. Kerroin, että liike menee kiinni siihen aikaan ja minun täytyy päästä sinne ennen sitä. Olimme joka tapauksessa lähdössä liikkeelle niihin aikoihin, joten kauppakeskuksesta lelukorin hakeminen oli todella hyvä juoni. Kerroin miten juuri tämä lelukori oli tärkeä ja, että se piti hakea juuri siitä liikkeestä. Teemu otti minut tosissaan ja lupasi auttaa. Pääsimme kauppakeskus Liilaan. Yritin siinä hieman aikaisemmin viivytellä ja sanoin Teemulle, että ei meillä nyt näin kova kiire ole. Hieman myöhemmin Teemu näki Ferrarin, joka kiihdytti meidän ohitse. Hän sanoi:

 " Siinä on mun unelma."


Vastasin tietämättömänä, että " aijaa". Hetken päästä näin elämyslahjojen teltan ja ehdotin Teemulle, että piipahdettaisi siinä. Teemu katsoi minua hölmistyneenä, mutta seurasi minua Aadaa työnnellen. Pian esittelinkin itseni markkinointipäällikölle ja paljastin Teemulle kaiken.


"Rakas, olen joutunut vähän valehtelemaan sulle. Anteeksi siitä, mutta ei me tultu hakemaan mitään lelukoria vaan itse asiassa sä pääset kohta ajamaan tuollaisella (osoitin Ferraria) . Eikä siinä vielä kaikki, koska pääset ajamaan myös Lamborghinilla."


Teemu ei tiennyt, että mitä sanoa. Hän katsoi minua ja ihmetteli ääneen " mitä, oikeasti. Pääsenkö?" Teemu halasi minua kovasti ja oli todella iloinen sekä onnellinen. Seuraavaksi alkoivat pitkät minuutit kun Teemu joutui odottamaan malttamattomana Ferraria. Olisitte nähneet miten innoissaan toinen oli! Tässä kohtaa tiesin, että yllätys meni täydestä ja oli mieluinen!





Seuraavaksi päästän Teemun kertomaan, että mille tämä yllätys oikein tuntuikaan:


"Ferrari on unelmani. Se on ainoa auto joka saa minut todella syttymään. Olin paljastanut unelmani Evelle, ja hän onnistuikin yllättämään minut täydellisesti. En ollut uskoa, että todella pääsen ajamaan. Kun tajusin että kyseessä ei ole vitsi, niin pakko myöntää että vähän jännitti.




Aivan aluksi kävimme järjestäjän kanssa auton teknisiä tietoja läpi, mutta ne menivät suurimmaksi osaksi ohi koska halusin mahdollisimman pian ajamaan. Oli aivan upeaa tarttua ensimmäistä kertaa Ferrarin rattiin!

Se tunne, kun moottori karjaisee käyntiin ja tajuaa että nyt on 400hv voimaa alla.





Alkuselvittelyssä huomasin, että penkin säätö oli haasteellinen näin pitkäselkäiselle ja istuma asentoon jäi toivomisen varaa. Saattoi tosin olla kyse siitä, että en vain ole tottunut ajamaan urheiluautolla. Oli miten oli, niin moiset pikkuseikat unohtuivat välittömästi kun lähdimme liikkeelle. 




"C'mon it's a Ferrari!" -huudon saattelemana kurvasin moottoritielle, ja arvata saattaa että otin tyypit auton kiihtyvyydestä, mutta hyvän maun rajoissa, tottakai. Auto oli vakaa ja yllättävän helppo hallita, olihan kyseessä klassinen Ferrari F360. Aivan erityisesti nautin ratin takana olevista manuaali vaihteista, sekä taustapeilissä pienenevistä perheautoista.

Kiersimme noin parisenkymmentä kilometriä pitkän lenkin, jonka jälkeen oli Lamborghinin vuoro. 





Varsin nopeasti kävi selville, että nämä kaksi autoa ovat täysin erilaisia. Iso ero oli mm. jarruissa. Lamborghinissa ne ovat erittäin "ärhäkät" ja herkät. Jarrut toimivat oikein vasta lämpimänä. Suurin ero oli kuitenkin tehokkuudessa. Lamborghini oli suoraan sanottuna totaalinen "tappovehje". Tuntui suorastaan väärältä, että ei päässyt hyödyntämään auton koko 570 hv tehoa ja 100km/h 3.6 sek. kiihtyvyyttä normaalin liikenteen seassa ajettaessa. Tämä auto kuuluu kilparadoille tai Saksan autobaanoille. Aivan mieletön kokemus kaikkiaan, kun pelkällä pintakaasulla saa aikaan taakse kasvavan autojonon!

Näistä kahdesta kaunottaresta valitsisin kuitenkin ensinnä mainitun. Tämä pieni unelmani, se että sain kokeilla tällaista autoa, täyttyi, mutta herätti uuden. Voisikohan minulla olla joskus oma Ferrari? Tarvitseeko perustella? C'mon, it's a Ferrari!"






Mielestäni parisuhteessa pitää olla yllätyksiä. Miksi ei yllättäisi sitä joka on yksi tärkeimmistä asioista elämässä? Miksi ei panostaisi suhteeseen ja toisen hymyyn? Ei yllätyksien tarvitse maksaa montaa sataa vaan toiselle aamupalan tekeminenkin riittää. Arjen pienet yllätykset säilyttävät suhteessa intohimon. Mielestäni se on todella tärkeää. Hyvin usein me ihmiset olemme innokkaita ja odotamme meille itsellemme ruusuja ja suklaata. Mutta milloin me naiset yllätämme miehemme? Eikö heidän yllättäminen ole yhtä tärkeää? Valitettavasti myös minun lähipiirissäni on ihmisiä jotka odottavat vain itselleen yllätyksiä ja kun kysyn, että milloin olet itse yllättänyt kumppanisi he menevät aika hiljaisiksi. Miksi meidän naisten on niin vaikea yllättää mies? Miksi myös miesten on vaikea ostaa ruusuja ja tuoda sitä suklaata jos tietää, että kumppani siitä oikeasti pitää? Osaammeko sanoa yllättämisen jälkeen kiitoksen? Osaammeko arvostaa sitä ja sanoa sen ääneen? Osaammeko kunnioittaa toisen yllätystä vai löytyykö siitäkin jotain sanottavaa? Niin me naiset kun osaamme sen mäkätyksen taidon. Olemme siinä todella taitavia. Kun muistaisi, että aina sitäkään ei tarvita.

Minulle yllätykset ovat tärkeitä ja minulle on myös tärkeää se, että näen toisen ilon. Se, että pääsen yllättämään, on minulle tärkeämpää kuin itselle yllätysten saaminen. Rakastan yllätyksiä, mutta jopa vielä enemmän rakastan sitä kun näen iloisen ihmisen, jonka sydän on kiitosta täynnä. Se tunne on mahtava ja sitä haluan! Ihmisille on ihana tehdä hyvää!


Tästä kiitos ei kuitenkaan kuulu minulle vaan ihanalle Elämyslahjat.fi:lle jotka lähtivät mukaan yhteistyöhön.

Kiinnostaako sinua Ferrarilla ajaminen? Kiinnostaako sinua päästä kokeilemaan Ferraria? Haluaisitko voittaa ajoelämyksen Ferrarilla?

Klikkaa itsesi instagrammiin, hattarapilvenvarjossa profiiliin. Instagrammissa on käynnissä kisa, jossa voit voittaa itsellesi ajoelämyksen Ferrarilla. Arvontaan on aikaa osallistua 6.10 klo 18 saakka. Onnea kisaan!

* Tekstistä on korjattu virheellinen tieto. Tänä vuonna on tullut niin paljon ilmottautumisia vuoden viimeisiin Ferrariajoihin joten ajopäivä on peruttu. Ensi keväänä on siis mahdollisuus osallistua! Arvontaan kannattaa silti käydä osallistumassa, koska lahjakortti on voimassa tosiaan vuoden verran!

- Eve

3 kommenttia

  1. Kiitos tästä vinkistä. Nyt tiedän mitä hommaan vuoden päästä miehelle häälahjaksi. Jos siis Herra suo ja näitä vielä silloin järjestetään. :)

    VastaaPoista
  2. Ihanasti ajateltu eve !:) Antamisen ilo on paras ilo. Mikä olet ammatiltasi? Meinaatko palata milloin työelämään ? :)

    VastaaPoista
  3. Teemu niin innoissaan. Kumpaakohan rakastaa enemmän :D ?

    VastaaPoista

Kiitos, että kommentoit. Muistathan, että kaikkia kommentteja en julkaise blogissani. Varsinkaan liian henkilökohtaisia kommentteja. Kommentteihin vastaaminen saattaa myös kestää. Laitathan minulle sähköpostia jos sinulla on jotain kysyttävää ja haluat vastauksen heti. Kiitos jokatapauksessa kommentistasi, suurin osa piristää aina päivääni!