Haastekeskeinen ihminen

Viimeiset vuodet ovat olleet melko haasteellisia. Tuntuu, että missään vaiheessa elämässäni ei ole ollut täysin seesteistä aikaa. Sellaista, että olisin saanut vain nauttia elämästäni. Jokaisessa vaiheessa eteeni on tullut jokin haaste. Toisaalta, sitähän elämä on, haasteita kerta toisensa jälkeen. 

Kun aloimme seurustelemaan Teemun kanssa, ajattelin tai huomasin ajattelevani heti, että milloin tämä seesteinen aikakausi päättyy. Tietyllä tavalla pelkäsin sitä, mutta toisaalta odotin sitä. Miksi? Koska, se on elämä, johon olen tottunut. Se on elämä, jota olen elänyt pitkän aikaa. Se elämä tuntuu turvalliselle. Hullua, eikö? Elämäni on ollut haastekeskeistä niin pitkään, kuin jaksan muistaa. Oli outoa olla yhtäkkiä tilanteessa jossa ei olekaan haasteita. Se tuntui epänormaalilta. Se oli jokseenkin pelottavaa ja ahdistavaa. Eihän elämä nyt tällaista ole. Eihän tämä ole aitoa ja oikeata elämää, ajattelin. Mietin, että milloin tulee ne haasteet, joihin olen tottunut?



Huomasin, että oikein etsimällä etsin haasteita. Oli vaikeaa käsittää, että kaikki sujuu niin mallikkaasti. Tuntui oudolle, että asiat vaan järjestyy. Huomasin, että mikä ikinä tuntuikin ongelmalle niin siihen tuli hetkessä ratkaisu. Ymmärsin, että tämä parisuhde on erilainen. Tässä parisuhteessa minua kunnioitetaan ja arvostetaan. Tässä parisuhteessa on haasteita varmasti, mutta niitä ei luoda pikku asioista. Tässä parisuhteessa rakkaus näkyy ja tuntuu. Siitä kaikesta oli vaikea nauttia, koska joku mielessäni pisti vastaan. Ajattelin, että eihän minun elämässä tapahdu koskaan näin. Minun elämässähän on aina haasteita. Minun elämässäni olen aina ansainnut rakkauden. Minun elämässäni minua ei ole kunnioitettu ja arvostettu koskaan tällä tavalla. 


Menneisyys on tehnyt minusta todella haastekeskeisen ihmisen. Tuntuu, että minä elän kun saan ratkoa jotain haastetta. Tuntuu, että en osaa elää jos ei ole mitään mitä ratkoa. Huomasin, että oikein etsimällä etsin haasteita. Oli outoa olla yhtäkkiä tilanteessa, jossa ainoa vaihtoehto oli vain elää nauttien. Nauttia siitä hetkestä ja tunteesta. Antaa ja vastaanottaa rakkautta täysin pyyteettömästi. Tämä parisuhde tuntui terveelle ja sitä se todella on. Mutta miten vaikeaa olikin sallia itselleen luvan nauttia. Elämä tuntui epätodelliselta. Tuntui, että tämä ei ole minun elämää ollenkaan. Tuntui sille, että en pysty täysillä nauttimaan tästä elämästä mitä nyt elän. Tuntui epätodelliselle, että omassa elämässä kaikki onkin hyvin. Mitä se semmoinen on, että kaikki on hyvin? Huomasin pysähtyväni kysymysten ääriin, että miten osaan nauttia tästä? Saanko todella nauttia tästä? Onko minulla lupa nauttia tästä? Kaikki aikaisemmat vuodet olen elänyt isojen haasteiden äärellä. Nyt olin tilanteessa jossa huomasin, että nyt on minun vuoroni nauttia ja minun todella pitää vain nauttia. Se oli äärimmäisen hankalaa. Aluksi tuntui, että en osaa antaa kaikkeani Teemulle, koska etsin haasteita. Huomasin, että haastekeskeisyys nosti esiin myös pelkoja. Huomasin pelkääväni, että hän vain lähtee. Mitä jos en riitäkään? Mitä jos hän ei näekään minua tarpeeksi hyvänä? Mitä jos hän tekee samalla tavalla, kuin ne aikaisemmat? Pyörittelin mielessä paljon kysymyksiä. Mietin ja ajattelin paljon. 


Kerroin Teemulle ajatuksistani ja hän ymmärsi minua hyvin. Hän sanoi, että haluaa antaa minulle aikaa ja ei meillä ole mihinkään kiire. Hän ymmärsi ajatukseni ja pelkoni. Pian huomasin, että pystyin antamaan itsestäni enemmän. Kai se tuli sen luottamuksen myötä ja tarvitsin myös aikaa. Teemu on ihminen joka antaa minulle jokaisessa hetkessä itsestään 110% eikä vain 50%. Tiedän, että kun olemme yhdessä, hän todella on läsnä. Sen kautta olen ymmärtänyt, että tuo mies ei ole lähdössä mihinkään. Hän haluaa rakastaa ja hän rakastaa. Hän haluaa olla meille olkapää johon nojata ja turvautua. Hän haluaa huolehtia meistä. Hän haluaa olla rakastava mies ja vanhempi Aadalle. Tämä parisuhde on terve. Tämä parisuhde on aito. Vihdoin olen saanut sen, mistä olen unelmoinut. Vihdoin osaan nauttia tästä kaikesta. Pelon tilalla on syvä luottamus, koska rakkaus on karkottanut pelon. 


- Eve

6 kommenttia

  1. Anonyymi1/9/16 07:01

    Olette seurustelleet melko lyhyen aikaa, ja melkein heti seurustelun aloitettua aloit puhua "tosirakkaudesta." onko teillä ollut edes aikaa kunnolla tutustua? Ja seurustelun alkuvaiheessa ei välttämättä mitään kamalia ongelmia olekaan, kun näkee toisesta vain ne hyvät puolet. Mutta kaikkea hyvää teille!

    VastaaPoista
  2. Anonyymi1/9/16 07:13

    Voi kunpa olisit jo aikaisemmin saanut tuntea oikeaa rakkautta, luottamusta ja arvostusta. On ikävää mitä olet joutunut elämässäsi kokemaan. Mutta nyt Jumala haluaa palkita sinulle Teemun kautta moninkertaisesti sen mitä olet menettänyt. Haavat jotka muut ihmiset ovat sinulle tehneet eivät parane hetkessä. Anna itsellesi aikaa äläkä kiirehdi. Tämä mies pysyy rinnallasi... ole oma itsesi älä esitä muuta. Kertokaa alusta asti toisillenne kaikki myös ikävät ja pelottavat asiat. Olkaa avoimia ja ennen kaikkea nauttikaa toisistanne. Mitä enemmän toisianne tunnette sitä läheisimmiksi tulette toisillenne ja näin rakkaus ja ystävyys lisääntyy ja syventyy välillänne. Kiittäkää joka päivä TAivaan Isää siitä että olette toisenne löytäneet. Ja kun mustat tummat pilvet peittää jonakin päivänä taivaan älkää unohtako sitä iloa ja tunnetta minkä koitte silloin kun toisenne ensi kerran tapasitte. Pitkää aina suhteessanne Jumala ykkösenä se auttaa myrsky päivinä ja lujittaa teitä yhteen eikä erota. Kiitollisena rukousvastauksestanne ja ennenkaikkea iloitsen kanssanne !

    VastaaPoista
  3. Kyllä tosirakkauden tietää sydämessään vaikka olisi seurustellut vain vähän aikaa. En ymmärrä mikä on seurustelun aikaraja milloin se muuttuu tosirakkaudeksi ja onko sellaista olemassa kuka sen määrittelee.? Ihmisen oppii tuntemaan kyllä ajan kanssa ja kaikki näyttää parhaat puolensa ensimmäisenä ja ongelmia ja ristiriitoja ei ole. Niin se menee kaikilla ihastuksen ja rakastumisen myötä. Toisen ihmisen kanssa joko synkkää tai sitten ei. Uskon että sinulla on sen verran jo kehittynyt itsetuntemusta että et ole ihan sokea ja kuuro. Enkä usko että Teemu leikkii kenenkään tunteilla sillä eihän hän ole enää mikään poikanen. Joka leikkiin ryhtyy se leikin kestää, vaikka mikä tulisi eteen. Eiköhän Teemu ole sen jo näyttänyt että hän kestää ja tätä hän haluaa, vaikka aikaa on kulunut niin vähän. Eihän se niin mene että ensin leikitään toisen ihmisen tunteilla ja sitten jätetään kun ei enää jaksa suhteeseen panostaa tai ei enää huvita miellyttää toista. Kun arki joka tapauksessa kaikille tulee jonain päivänä eikä aina ole sitä hehkeää kipinää kahden ihmisen välillä. Silloin on ratkaisevaa se miten silloin käyttäytyy ja ottaako suhteesta silloinkin vastuun vaikka ei tunteet olekaan pelissä niin vahvasti mukana.. SIlloin tosi rakkaus punnitaan. itsetuntemus ja Jumalan tahdossa kulkeminen antaa varmuuden siihen onko tosirakkaudesta kysymys ja sen tietää kyllä alusta lähtien. Valinta on meidän ja Jumala siunaa sen silloin kun olemme kysyneet myös hänen mielipidettään asiaan. Jos emme ole täysin varmoja ihmissuhteesta ja epäröiden silti jatkamme seurustelua se ei koskaan ole hyvä asia. On ratkaisevaa miten suhtaudumme ongelmiin ja suhteen arkipäivään. Valinta on meidän. Asenne ratkaisee ja se haluammeko kunnioittaa silloinkin toinen toistamme vaikka joku toisessa ärsyttää ja negatiiviset tunteet ovat pelissä. Olemmeko valmiit olemaan silloinkin yhdessä ja kulkemaan samaan suuntaan? Olemmeko silloinkin samalla puolella emmekä toisiamme vastaan. Ongelmat on tehty ratkaistavaksi ja niistä tulisi ottaa opiksi. Kun vaikeasta tilanteesta pääsee yhdessä yli niin se lujittaa suhdetta eikä erota. Ja se jos mikä on tosi rakkautta ☺ helppoa elämää ei ole olemassakaan eikä sitä mistään löydä. Mutta kun Jumala on suhteessa mukana on vastoinkäymiset helpompi kestää. Pitempään suhteessa olijat tietävät että rakkaus ei ole tunne asia vaan tahdon asia. Ja avioliittoa on hoidettava säännöllisesti, asiosta on puhuttava edelleenkin emme ole toistemme ajatusten lukioita ja suhteen kipinää on haluttava etsiä. Sillä se on löydettävissä. Vaatii vain töitä... mutta se tosi rakkaus ei ajan myötä katoa mihinkään eikä häviä. Se on siellä ollut alusta lähtien! Kaikki on meidän valinnoistamne ja tahdosta kiinni! Olette siunattuja💖

    VastaaPoista
  4. Uskovaisten seurustelun ero muiden seurusteluun on se että he rukoilevat ja odottavat sitä oikeaa. Ja kun se tulee kohdalle sen sydämessä tietää ja jos ei tiedä niin Jumala sen tavalla toisella ilmoittaa. Kun me kuljemme rukoillen niin Jumala voi meitä johdattaa. Ja kun on oikea aika niin johdatuksena me tapaamme hänet jonakin päivänä. Jumala on tämän ihmisen meille valinnut jo aikoja sitten. Me teemme kuitenkin sen lopullisen valinnan. Mutta ikävä kyllä me ei monestikaan jakseta odottaa sitä oikeaa vaan teemm
    e omia valintojamme ja rakastumme "vääriin ihmisiin". Sitten ihmettelemme mikä meni väärin? Emme siis kuunelleet Jumalaa vaan teemme
    omia päätöksemme. Jumala rakastaa meitä ja siunaa myös tällaisen suhteen mutta meidän ei ole välttämättä hyvä olla tälläisessä suhteessa. ja siksi vaikeudet tuntuvat raskaammilta tällaisissa suhteissa. Mutta tällainenkin suhde voi olla jatkossa hyvä jos valitaan tahtoa rakastaa ja etsitään ensin Jumalaa ja hänen valtakuntaansa ja tehdään suhteen eteen töitä. Mutta tämä tarvitsee molempien tahtoa. Emme voi muuttaa toista voimme muuttaa vain itsemme. Miksi sitten tosi rakkaus avioliitto voi hajota? Juuri näistä syistä... Emme halua kohdata ongelmia vaan juosemme karkuun ja omat halut tulevat suurimmksi kuin toisen tai JUmala on jäänyt liitossa taka alalle.

    VastaaPoista
  5. Sinä ja Teemu tiedätte itse onko tämä sitä tosi rakkautta vai ei. Ei sitä mikään aika tai toinen voi määritellä. Te olette molemmat varmasti rukoilleet ja kertoneet unelmianne taivaan isälle ja jos ne ovat täyttyneet ja teillä on sydämessä varmuus niin antakaa mennä. Mikään aika ei voi sitä muuttaa. Mutta ottakaa tästä seurustelusta kaikki irti ja ennen kaikkea puhukaa... puhukaa ja puhukaa. Sitä kautta opitte tuntemaan toisenne. Olkaa sellaisia kuin ootte omine vikoine ja puutteinnenne. Tapelkaa... näyttäkää kaikki tuntenne iloiset ja surulliset ja puhukaa niistä. Älkää salatko tosiltanne mitään. olkaa aina rehellisiä toisianne kohtaan. Kaikki pienetkin asiat kertokaa ensin toisillenne. Älkääkä antako minkään tulla väliinne. Sopikaa riitanne ja antakaa anteeksi. Tämänkö opitte jo seurustelu aikana se vie jO pitkälle
    TOIVON ETTETTE VIE VANHOJEN suhteitenne haavoja tähän suhteeseen vaan olette käsitelleet ne jo yhdessä ja erikseen. Jumalalle avioliitto on Pyhä mutta saatana vihaa avioliittoja siksi olemme tulilinjalla. Mutta kun voiton tahtoa ja rakkautta löytyy myrskypäivistä selviää. TOivon myös että tosi rakkaus odottaa myös seksin suhteen. Seksi edellä kulkeva seurustelu haavoittaa ja satuttaa lisää. Eikä sitten jää aikaa tutustumiseen ja puhumiseen. Tärkeät asiat jäävät seksin alle eikä niitä sitten tule puhuttua. Isä on sanassaan antanut meille ohjeita esim. Seurusteluun. Olisi tärkeää ymmärtää niiden arvo sillä niissä piilee uskomaton siunaus. Ne on annettu meidän parhaaksemme ei meidän kiusaksi. Olkaa onnelliset ja rakastakaa toisianne. Seurusteluaika on ainutlaatuista ja ihanaa. Joskus vielä kaipaatt esim. Ikävän tunnetta.

    VastaaPoista
  6. Rakkaus on sokea... mutta onko se jos kuuntelemme merkkejä. Ja olemmeko valmiita niitä kuuntelemaan ja tottelemaan jos merkit kertoo ettei nyt olla menossa oikeaan suuntaan. Onko oma tahtomme silloin pääasia ja omat voimakkaat tunteemme? Tai kenties himomme jonka toinen sukupuoli saa aikaan ? Nekö johtavat meitä tekemään päätöksen suhteen jatkosta? Elämä on valintoja täynnä.. joskus valitsemme väärin mutta kun otamme opiksi ja lähdemme toisenlaisella motiivilla liikkeelle on lopputulos parempi ja toisenlainen. Tunteet vievät meitä monesti harhaan. Älkää siis antako tunteiden johtaa suhdettamme vaan olkoon suhteenne kapteeni Jumala. Näin lopputulos on täydellinen💖 isä tietää ja johtaa!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Ihana, että kuljet mukanamme! :)

// Lifestyle blogi, jossa avointa tekstiä elämän varjoisimmista hetkistä. Suoraa puhetta ja välillä jopa liian avointa tekstiä. //