Yh ja pyh

Viime viikon perjantaina kävimme moikkaamassa endoa. Olin siinä käsityksessä, että kasvuhormonihoidot alkaisi tämän tai ensi kuukauden aikana. Olin henkisesti valmistautunut siihen, että alan pistämään Aadaa muutaman viikon sisällä. Lääkäri kertoi mulle kokeiden tuloksen, mutta se oli siinä. Kysyin, että milloin hoidot aloitetaan. Hän sanoi, että sillä ei ole mikään kiire, mutta ne tullaan aloittamaan. Olin ymmälläni. Olin todella ollut siinä käsityksessä, että hoidot aloitetaan heti tuloksien kuulemisen jälkeen. Olinhan saanut syskyllä jo pistoskoulutuksenkin. Toisaalta olin helpottunut, mutta samalla todella pettynyt. 




Tällä hetkellä tilanne on se, että muutimme viime sunnuntaina pk seudulle. ( tästä kerron lisää myöhemmin). Täällä hoidot siirtyy hieman isompaan sairaalaan ja aloitamme hoidot siellä. Hoitojen aloitukseen voi kuitenkin mennä aikaa. Se toki harmittaa, mutta kaikki aikanaan. Sen kuitenkin tiedän, että Aadalla hoidot tulee maksamaan vuodessa kelan maksukaton verran. Emme siis saa täyttä 100% korvausta kelalta. Tämän lääkäri kuitenkin tiesi kertoa. Hän selitti asian minulle ja kertoi, että miksi näin on. Enää en kyllä yhtään jaksa muistaa, että mistä se johtui. Hyvä minä! Jokatapauksessa hoitojen aloituksen jälkeen, se tulee maksamaan n. 700€ vuodessa. Se pitää maksaa aina vuoden alussa, kun hakee ekan satsin apteekista. En tiedä, että miten siitä rahallisesti selviää! Luotan kuitenkin, että kaikki järjestyy :) 

- Eve


15 kommenttia

  1. Huh mikä summa! Kai siihen saa avustusta jostain sosiaalitoimesta? Kannattaa kysyä. Ja Aadan isältä toivottavasti kans! Kamala kertasumma. Ja seurakunnalta myös kannattaa kysyä.

    VastaaPoista
  2. Säästää vaan kun voi pihistää tililtä pikkusenkin. Itse olen myös kelan kotidoidontuella ja pistän tytöille joka kk pikkuisen piiloon pahanpäivän varalle. Jos tulee joka yllättävää iso meno. Nyt säästetään synnytykseen sairaalalaskuihin:D Ja Aadahan täyttää nopeasti 3 kun sitten töissä käydessä voi säästää pikkuse enemmän :) ja kai isäkin tuossa summassa auttaa.

    VastaaPoista
  3. No on teillä levotonta elämä! Taas muutto.Taidat olla aika tuuliajolla elämässäsi.Ja voit vaan uskoa että täällä pääkaupunkiseudulla hoitoon pääsy voi viivästyä vielä enempi kun jonot joka paikkaan ihan kamalat.Taas joudutte eka jonnekin polille jossa mietitään.
    Oon ite Jyväskylästä Vantaalle muuttanu.

    VastaaPoista
  4. Isän velvollisuushan on vaan maksaa elarit eli tuskimpa häneltä apua saat. Voivoi. Iso summa

    VastaaPoista
  5. Luinkin sun todistuksen facebookista, muuttoa koskien! Ihan mahtavaa mihin Jumala pystyy! Hienoa, että kuuntelet sitä mihin Taivaan Isä sinua kehoittaa, toimit sen mukaan! Moni saisi ottaa sinusta mallia! Ihan WAUTSIWAU! Tuollainen rohkeus on aivan huikeaa! Toivottavasti kerrot todistuksen myös täällä blogissa! Kaikkea hyvää sinulle!

    VastaaPoista
  6. Miksi sun uusi blogin nimi ei päivity kaksplussalle? Vai ootko lähdössä sieltä? :)

    VastaaPoista
  7. Eiköhän kaikki järjesty :) Varmasti sosiaalitoimesta tai jostain saat jeesiä, varsinkin kun olet yksinhuoltaja. Ajoissa vaan jo otat selvää asiasta, vaikka et vielä tarkkaa ajankohtaa tiedäkään. Tsemppiä! :)

    VastaaPoista
  8. Onnea uuteen kotiin, innolla odotellaan uudesta kodista kuvia :)

    VastaaPoista
  9. Miksi ihmeessä taas muutitte? Elämä pk-seudulla ei ainakaan tule olemaan halvempaa. Onko sinulla joka kaupungissa tuttuja, joista saat turvarenkaan?

    VastaaPoista
  10. Tosiaan, luulisi että sossu auttaa koska olet työtön ja vielä eronnut.

    VastaaPoista
  11. Todellinen ja vastuutuntoinen isä maksaa myös tuommoiset lääkkeet plus iha mitä vain missä äidillä on vaikea yksin maksaa jos lapsesta kyse nii rshasta ei pitäisi kiistellä! Jumalan siunasta teille ❤️

    VastaaPoista
  12. En tiedä muuton taustoja mutta vähän mietityttää onko noin tiheä muuttaminen nyt lapsen etu? Kun hoidon jatkuvuus kärsii ja aloitus viivästyy joka kerta? Mutta varmaan tiedät itse teidän tilanteen parhaiten. Toivottavasti vaan nyt ratkaisu olisi vähän pidempikestoinen.

    VastaaPoista
  13. Tämä blogi oli todella mukava löytö! Turnerista ei turhan paljon missään huudella, ja se on monille vieras oireyhtymä harvinaisuutensa vuoksi.

    Itse olen tällä hetkellä 22-vuotias Turner-nainen. Voin omasta puolestani kertoa, että aina Turner ei ole ollut kevyt asia kantaa ja olen kokenut toisinaan valtavaa erilaisuutta ja epävarmuutta. Itsetunto on ollut työn ja tuskan takana rakentaa. Osittain se on ollut normaalia kasvua ja nuoruuteen kuuluvaa kasvukipua. Itsensä hakemista, kuten meillä kaikilla ennen aikuisuutta on.

    Valmistun keväällä kirjastovirkailija ki. Uskon, että tuun viihtymään siinä ammatissa. Harjoittelussa olen pärjännyt ihan hyvin tähän mennessä. :) Odotan itsenäisempää elämönvaihetta ja töihin pääsyä!

    Turner tuo todella paljon herkkyyttä ja myönteistä suhtautumista elämään. Ei tee mieli valittaa turhan pienistä asioista ja jokainen päivä tuntuu uudelta. Ehkä siksi, että tämä erilaisuus opettaa tyytyväisyyttä ja näyttää ne aidot ystävät. Minusta on kasvanut selviytyjä, joka ei heti anna periksi vastoinkäymisille.

    Yllätyin tuosta kasvuhormoonin aloittamisesta Aadalla noin pienenä. :) Kait joidenkin kohdalla saadaan tehokkaampi hoitotulos, jos pienenä aloitetaan pistämään kasvuhormoonia. Itse olin 9-vuotias kun asia tuli mukaan rutiineihin. :) Pistin 14-vuotiaaksi asti eli kaikkinensa viiden vuoden ajan.

    Kosketti syvältä kun kuvailit, miten suuresti rakastat omaa Turner tytärtäsi. :) Uskon lujasti Aadankin mahdollisuuksiin elämässä. Urheutta ei nimittäin meiltä puutu!:)

    - Minna

    VastaaPoista
  14. Kirjoitat hirveän harvoin! Voisitko kertoa muutostanne? Miksi muutitte taas? Millaiset on välit exään? Kuinka hän auttaa?

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Ihana, että kuljet mukanamme! :)

// Lifestyle blogi, jossa avointa tekstiä elämän varjoisimmista hetkistä. Suoraa puhetta ja välillä jopa liian avointa tekstiä. //