En aio päästää irti

Synnyin uskovaiseen perheeseen. Perheeseen jossa Jumalasta puhuttiin. Perheeseen jossa luettiin raamattua ja rukoiltiin tärkeiden asioiden puolesta. Perheeseen jossa oli tavallista lukea ruokarukous. Perheeseen jossa käyttiin helluntaiseurakunnassa kuuntelemassa Jumalan sanaa. Seurakunnassa joka tuntui kodille. Seurakunta jossa kävin joka lauantai kohtaamassa muita nuoria ja kerran kuukaudessa vanhempani halusivat minut myös ehtoolliskokoukseen. Perheessäni ei pakotettu uskomaan Jumalaan. Äitini ja isäni olivat viisaita ja antoivat meidän jokaisen lapsen päättää itse. Minä tein päätökseni 12 vuotiaana, kun koin ensimmäisen kerran Pyhän Hengen. Itkin todella puhdistavaa itkua eräällä nuortenleirillä. Täytyin todella voimakkaasti rakkaudella. Se hetki oli ikimuistoinen. Se hetki oli ainutlaatuinen. Sitä tunnetta on vaikea kuvailla, koska se vaan oli niin käsittämättömän ihana hetki. Se oli erilaista ja se hyvä olo kantoi pitkälle saakka. Silloin Jumala puhui minulle ensinmäisen kerran siitä, että Hän todella on ja huolehtii minusta. Se oli ihmeellistä. Hieman sen jälkeen sanoin myös upotuskasteelle kyllä. Jumalan käteen tarttuminen oli elämäni paras päätös ja se päätös on kantanut. Vieläkään en ole irrottanut otettani tuosta kädestä, vaikka vaikeuksia on ollut.

Joka kerta kun elämääni on tullut ongelmakohtia olen turvautunut Jumalaan. Koskaan en ole katkeroitunut niistä koettelemuksista joita elämääni on siunaantunut. Ajattelen, että ilman niitä en olisi tässä ja nyt. Miksi en ole katkeroitunut Jumalalle? Miksi katkeroituisin? Hän on toki sallinut niitä kipukohtia elämääni, mutta niistä on selvitty. Isä on kantanut minua jokaisessa ongelmassa. Tiedän, että Hänen kanssa selviän ihan mistä vaan. Koskaan en ole sanonut Jumalalle, että en jaksa enää, koska olen aina tiennyt, että yhdessä Jumalan kanssa minä jaksan mitä vaan.



Jokainen meistä tekee virheitä elämässä. Minä olen tehnyt virheitä. En sano, että minun ja entisen aviomieheni liitto oli virhe, mutta aloin seurustelemaan Aadan isä kanssa niin, että pidin oman pääni enkä kuunnellut Jumalaa. Meidän liitto olisi voinut onnistua ja olisin nyt osa ehjää perhettä. Se ei kuitenkaan onnistunut, koska toinen osapuoli ei halunnut minua enää. Jumala kun on antanut jokaiselle meille oman tahdon. Ne 3 vuotta ovat nyt historiaa ja nyt minun elämässä on tapahtunut paljon enemmän. Ilman avioeroa en olisi oppinut itsestäni näin paljoa ja ilman sitä en olisi koskaan turvautunut Jumalaan näin suuresti mitä nyt. Nyt tiedän, että Jumala pitää ja tulee aina pitämään minusta huolen. Nyt tiedän, että Jumala ei koskaan jää velkaa vaan korvaa ne elämäni kipukohdat. Enää en halua tehdä omia päätöksiä vaan anon kaikkivaltiaalta Isältä viisautta. Enää en halua päättää elämästäni itse, koska haluan turvata Häneen. Jonkun mielestä saatan olla hölmö, kun ajattelen näin. Sitten olen. Mielestäni kuitenkaan kenellekään sellaisella joka ei ole kokenut Jumalan rakkautta ja sitä mieletöntä yliluonnollista voimaa minkä Jumalalta saa, ei voi arvostella minun elämääni.



Haluan sanoa sinulle, kokeile! Tiedän, että se on elämäsi paras päätös! Se oli minun elämäni paras päätös! Uskon, että et kadu! Tiedän, että sinun elämässäsi on kivuliaita asioita. Luovuta, päästä irti ja anna Jumalan tehdä se työ puolestasi! Tiedätkö, tämä rauha mikä minun sisimmässäni asuu on mahtava! Tämä rauha ei ole yksin minun vaan haluan jakaa sitä myös sinulle. Haluan antaa tätä rauhaa myös sinulle! Mitä se vaatii? Anna elämäsi Jumalan käsiin, koska juuri sinun syntiesi tähden Jeesus kuoli ristillä. Hän olisi voinut kieltäytyä ja sanoa Jumalalle, että ei tee sitä. Hän kuitenkin teki sen! Juuri sinun ja minun takia! Hän rakasti meitä jo silloin ja tulee aina rakastamaan sekä olemaan meidän puolustajamme! Hän tarjoaa sinulle iankaikkisen elämän, kun otat Häntä kädestä kiinni.

Minä iloitsen joka päivä, mutta elämässäni on synkkiäkin päiviä, ne kuuluvat elämään. Minulla on suuri halu keskustella Jumalan kanssa. Minä elän Jumalalle. Millaisia päiväni sitten ovat? Minä kuuntelen ylistysmusiikkia, rukoilen ääneen ja tanssin. Minä hoen Aadan kanssa kilpaa halleluujaata ja me rukoilemme yhdessä. Minä rakastan lastani ja siunaan häntä jokainen päivä. Jos meidän elämään tulee vaikeuksia niin me kohtaamme ne yhdessä Jumalan kanssa. En ole yksin, koskaan. Vaikka kaikki muut hylkäisivät minut, on yksi joka pysyy! Hän yksin täyttää minut Hänen rakkaudellaan! Minä nautin elämästäni tänään! Minä todella nautin siitä mitä Jumala on tehnyt elämässäni! Kiitos Jeesus! Sinä olet todellinen!


-Eve

36 kommenttia

  1. Anonyymi2/2/16 13:03

    Ihana Eve. Joku olisi voinut katkeroitua, päästää irti ja lähteä maailmaan menemään. Jumala on antanut ja antaa sinulle moninkertaisesti sen kaiken mitä menetit, mahtavaa kuulla että olet pysynyt kaiken keskellä uskollisena hänelle. Isä pitäköön sinusta ja tyttärestäsi huolen ja siunatkoon blogiasi! <3

    VastaaPoista
  2. Ihana sinä <3 Niin kauniisti kirjoitettu!

    VastaaPoista
  3. Kaunis ja koskettava postaus! ❤ Hienoa, että uskonasioista uskalletaan puhua myös valtamediassa blogikanavien kautta.

    Mä kirjoitin taannoin myös blogiini henkilökohtaisen uskontarinani, jos kiinnostaa niin voit käydä lukemassa tästä http://mingomaloni.blogspot.fi/2015/12/mihin-mina-uskon.html?m=1 :-)

    Siunausta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) täytyykin käydä katsomassa :)

      Poista
  4. Anonyymi2/2/16 14:20

    Miksi rukoilla ääneen? kun eikö se olisi hiljaisempaakin kun ääneti rukoilee ? kuinka monesti rukoilet ääneen päivässä? isä voi tulla kärttyiseksi jatkuvasta mekkalasta ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi5/2/16 15:11

      Isä rakastaa sitä, että kuulee meidän äänen. Sitä, kun me ääneen rukoillaa ja puhutaan ÄÄNEEN Hänelle. Oli kyse yhdestä tai sadasta kerrasta päivän aikana, Hän rakastaa sitä aina!!

      Poista
    2. Itse koen paljon helpommaksi ja mukavemmaksi sek, kun rukoilen ääneen :) helposti mielessä rukoillessa ajatukset lähtevät harhailemaan. Rukoilen paljon ääneen ja se on mahtavaa! Se on puhetta Isälle ja samalla myös itselleni. Nautin siitä ja tiedän, että Isä nauttii myös!

      Poista
  5. ♡ upea teksti. Jeesus on elävä tänään ja huomenna.

    VastaaPoista
  6. "Joka kerta kun elämääni on tullut ongelmakohtia olen turvautunut Jumalaan. Ajattelen, että ilman niitä en olisi tässä ja nyt. Hän on toki sallinut niitä kipukohtia elämääni, mutta niistä on selvitty. Isä on kantanut minua jokaisessa ongelmassa. Tiedän, että Hänen kanssa selviän ihan mistä vaan." Tää on tietyllä tavalla varsin kypsän uskovan kynästä. Vau!! Niin valtavan upeesti kirjoitettu teksti. Mahtavaa, että uskallat tällaisena aikana ja tällaisessa yhteiskunnassa kirjoittaa näin avoimesti uskosta ja vieläpä nimeltä mainiten Jeesuksesta!!

    Aivan huikeeta myös se, että teet selväksi, ettei tää ole vain sua varten, vaan haastat myös lukijoita luovuttamaan asiat Jumalan hoitoon. Ihana Eve!!!! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi apua, kiitos :) kyynel vierähti poskelle tätä kommenttia lukiessani. Tätä hyvää mitä olen saanut niin haluan todella antaa muillekkin ja siksi tahdon siihen haastaa :) kiitos! <3

      Poista
  7. Ihana teksti <3 Kivun kautta Jumala luo uutta; paljon parempaa. <3 Siinä on Jumalan rakkaus, että antoi ainoan poikansa meidän jokaisen tähden ja silti antoi ihmiselle vapaan tahdon uskoa se todeksi omaan elämäänsä.
    Ilman Jumalaa itse en ainakaan enää olisi jaksanut elää täällä.
    Jumala siunatkoon kaikella rakkaudellaan sua ja Aadaa! <3

    VastaaPoista
  8. Anonyymi3/2/16 22:35

    Minusta on hienoa että jotkut pystyvät uskomaan Jumalaan. Itse olen yrittänyt uskoa, mutta en vain pysty uskomaan. Olen käynyt riparin, isoskoulutuksen, ollut isosena jne joten aikaa on tullut vietettyä paljon uskovien parissa. Olisi hienoa jos olisi joku johon turvautua tilanteessa kuin tilanteessa. Suurin osa siihen, miksi en usko lienee raamattu. Mielestäni se on ihan satukirja ja uskon siihen että ne sadut on keksitty vain koska ihmisillä oli niin kurjat oltavat ja kaivattiin tietoa paremmasta huomisesta. En ymmärrä miten joku antaisi ihmisten kärsiä jos hän voisi muuttaa asioita. Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen on yksi minua mietityttänyt asia. Voi kuinka lohduttaisikin, kun olisi lohtu jälleennäkemisestä läheisen kuoltua. Minusta kuoltua vain lakataan olemasta. Eihän kaikki maapallolla eläneet edes mahtuisi taivaaseen! Lisäksi vielä kritisoin kirkon toimintaa.
    Voi kuinka oikeasti haluaisin uskoa edes hiukan enemmän! Ajattelen asioita liikaa järjellä. Muutama kaverini on rukoillut uskoni puolesta mutta eipä siitä ole juurikan hyötyä ollut. Oikeasti ihailen sitä että osaat uskoa. Kaikilla ei ole sitä taitoa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi <3 moni on sitä mieltä, että raamattu on satukirja. Minulle se ei ole. Monta kertaa, kun elämässäni on tullut tilanteita joissa olen tarvinnua apua olen vain alkanut rukoilemaan ja lukenut raamattua. Raamatussa on paljon jakeita jotka tuovat lohtua hädässä, pelossa, ahdistuksessa jne.. Minua ne jakeet ovat auttaneet. Raamattu on täynnä lupauksia johon minä tahdon turvata samalla, kun rukoilen. Sinä saat uskoa siihen, että raamattu on satukirja, mutta minua tuo satukirja on vaan auttanut monta kertaa. Joku saattaa ajatella, että se on sattumaa. Minä en ajattele niin. Jos tahdot uskoa niin siihen parasta on rukoilu. Ei sen rukouksen tarvitse olla mitään ihmeellistä. Se voi olla vaan pientä juttelua taivasta kohti. Uskominen on tahdosta kiinni, ainakin minun elämässäni. Minä tahdon uskoa. Ja se on myös siitä kiinni, mitä itse olen kokenut <3 Minä toivon sinulle kaikkea hyvää ja haluan kiittää sinua, että olit rehellinen <3 me jokainen saahaan uskoa ihan mihin tahdotaan, mutta jos sallit niin tahdon muistaa sinua rukouksissani.

      Poista
    2. Anonyymi6/2/16 21:48

      Tottakai saat muistaa minua rukouksissasi :) se olisi mukavaa.

      Poista
  9. Anonyymi4/2/16 12:43

    Ihana teksti! <3

    VastaaPoista
  10. Anonyymi4/2/16 17:59

    Upea teksti. Ihana, että uskallat kirjoittaa myös näistä asioista. Kiitos :) <3

    VastaaPoista
  11. Anonyymi4/2/16 20:01

    Olipas erilainen kirjoitus. Mielenkiintoista lukea välillä tällaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiiitos, hih! Välillä vähän jotain erilaista minun elämästäni :)

      Poista
  12. Ihana ihana olet! Nyt vasta sain aikaseksi lukea sun blogia! <3

    VastaaPoista
  13. Aivan älyttömän ihana teksti <3 rohkasi tosi paljon, kiitos että jaoit taas ajatuksiasi! :)

    VastaaPoista
  14. Anonyymi6/2/16 00:58

    Hei!
    Oon pitkään lukenut blogiasi. En tiedä miten ajauduin, mutta kertomisesi uskontoasi kohtaan sai vihdoin minut kirjoittamaan. Minusta on hienoa kuinka jaksat uskoa uskomattomienkin vaikeuksirn läpi. Elämää ei oikein voi verrata, mutta kärsimme miehen kanssa lapsettomuudesta. Myönnettävä on, että kyllä voimat ovat vähissä uskon kanssa. Rukoilen enään harvoin, sillä tuntuu kuin olisi unohdettu. Vuodet vain vierivät eikä meistä löydy syytä, mutta myöskään ei pieni ilmesty syliin. Outoa saattaa pyyntöni olla, mutta jos sulkisit hiljaisen toiveeni myös sinun rukouksiin. Kiitos ihanasta blogistasi ja uskostasi! Se jälleen muistutti itseänikin uskomaan jälleen kovemmin! <3 -Sofia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi <3 olen todella pahoillani <3 kiitos, että luet blogiani ja laitoit kommenttia. Muistan teitä rukouksin <3 todella paljon voimia teidän vaikeuksien keskelle! Eräs hyvin rakas ystäväni kärsii lapsettomuudesta ja häntä tukeneena osaan jollain tapaa ymmärtää sinua <3 olen pahoillani, mutta Isä näkee <3

      Poista

Kiitos kommentistasi! Ihana, että kuljet mukanamme! :)

// Lifestyle blogi, jossa avointa tekstiä elämän varjoisimmista hetkistä. Suoraa puhetta ja välillä jopa liian avointa tekstiä. //