Hieman syvemmälle

Mitä meille kuuluu? 

Yleensä kaikki vastaa tähän kysymykseen, että meille kuuluu ihan hyvää tai, että ihan jees. Hmm, mitä meille oikeasti kuuluu? No oikeasti meille kuuluu sitä ihan hyvää, mutta olen itse ollut todella väsynyt. Olen keränny voimia ja blogi on myös jäänyt hieman heitteille sen vuoksi. En vaan kerta kaikkiaan oo ehtiny ja jaksanut panostaa. Nyt olen saanut taas vähän uutta virtaa ja postauksia onkin tullut tiuhaa tahtia. En ymmärrä miksi minun on niin vaikea puhua meidän kuulumista. Ehkä siksi, että tuntuu kuin ei olisi mitään kerrottavaa. Oon työstäny tätä tekstiä tässä viikon verran ja en tiedä yhtään, että mitä kirjottaisin ja mistä kertoisin. Hirveen vaikeaa kertoa siitä mitä meille kuuluu? Mitä meidän elämä pitää sisällään? Oon tietoisesti vienyt blogiani siihen suuntaan, että enemmän pohdin täällä asioita ja kirjoitan syvällisiä tekstejä. Aadasta olen vähentänyt kirjoittamista myös tietoisesti. Moni on laittanut kysymyksiä Aadan isää koskien, mutta olen tietoisesti jättänyt julkaisematta ja ollut vastaamatta niihin kommentteihin. Aadan isän ja Aadan suhde ei kuulu blogiini ja en aio siitä puhua. Sen verran voin kuitenkin avata, että Aada tapaa isäänsä kyllä. Tästä olen todella kiitollinen! Blogillani on alkanut puhaltamaan uudet tuulet nimen vaihdoin myötä ja se tarkoittaa, että arki postaukset on vähentyneet. Jotkut eivät tästä tykkää, mutta niin se vain on.

Mutta hmm...Niihin kuulumisiin. Me reissataan edelleen paljon, mutta kuvaaminen reissujen aikana on lähes olematonta. Snäppäilen jonkun verran ja meidän elämää voi myös sitä kautta seurailla. Aada pitää mut tosi kiireisenä. Hän on oppinut tiuhaa tahtia uusia sanoja ja on muutenkin todella ahkera pieni neiti. Meillä on todella hauskaa yhdessä, koska meidän päivän rutiineihin kuuluu pääosin hassuttelu. On hauskaa huomata, että mun neidistä on kasvanut iso tyttö jolla on oikeesti huumorintajua. Jotenkin jaksan toitottaa tätä, mutta oikeasti mun rakkaus kasvaa ja syvenee tota neitiä kohtaan joka päivä. Niin ihanaa, että me ollaan toisillemme kaikkein tärkeintä. En osaa kuvailla sitä rakkautta, mitä tunnen Aadaa kohtaan. Mä vaan rakastan ja nautin tuon neidin seurasta valtavan paljon. 


Aada on mennyt kehityksessä hieman eteenpäin. Neiti uskaltaa kiivetä jo sohvalle ja tulla myös alas. Hän yrittää kovasti juosta, mutta ei vielä ( onneksi) kovin lujaa. Aada on todella herkkä tyttö. Edelleen hän on varuillaan jos kuulee kovia ääniä ja joskus myös itkee niitä. Olimme taannoin ystäväni luona kylässä. Ystävälläni on 5 lasta eli se melutaso on ihan erilainen heillä. Aada itki lähes kokonaan neljän päivän reissun ajan. Olin todella uupunut reissun jälkeen. Jouduimme mennä kesken reissun siskolleni yöksi ja siellä Aada taas oli, kuin naantalin aurinko. Siinä tilanteessa huomasin, että se oli liikaa Aadalle. Herkän lapsen piirteitä, mutta ei sille mitään voi. Toki niitä tilanteita voi estää, mutta miten lapsi muuten tottuisi jos niitä tilanteita ei tule. Jännää sinällään, koska olisin voinut kuvitella, että Aada olisi tottunut koviin ääniin. Me liikutaan niin paljon ja ei juurikaan olla paikalla. Toki meillä kotona on perus rauhallista. Meillä ei huuda televisio tai musiikki. Tabletilla Aada katsoo välillä lastenohjelmia, mutta muuten meillä on tosi rauhallista. Ainoat äänen lähteet on minä puhelimessa, tiskikone tai jos laitan ruokaa. Toki Aada tykkää tanssia, laulaa ja leikkiä, mutta niin. Olemme aika rauhallisia! 

Meillä on tämän kuun lopussa neuvola eli sitten osaan paremmin kertoa, että minkä kokoinen Aada on. Aada painaa kuitenkin 7-8kg nytten ja on vähän yli 70cm pitkä. Vaatteissa käytetään edelleen 68cm joitain yksittäisiä 74cm on käytössä. Juuri sain laitettua toriin myyntiin 62cm vaatteita. Haikein fiiliksin jouduin niistä luopumaan! Nyyh! Kyllä se kasvaa, mutta hitaasti. Äitiyspakkauksen toppapuku on vielä iso! Heh! 


Mitä sanoja Aadalta sitten tulee? Ainakin nämä: 

- äiti, täti, mummi,äijä, eno, tyttö, vauva, nälkä, vettä, maito, tälle( tänne), auto, potta, pää, korva, nenä, napa, pissa, kakka, tuoli, ei, joo, mikä, täh, täällä, oho, pusu, amen, jeesu (jeesus), kaksi

Lauseita mitä Aada osaa: 

- kakka pois
- mennään kottiin
- mikä se oli
- ei saa

Hassuja sanoja: 

- amnamnam = kerjää ruokaa äidin lautaselta
- tappitappi = lastenohjelmat
- tätä = jano/ maito/ vesi
- tälle = haluaa johonkin istumaan, taputtaa sitä paikkaa johon tahtoo
- kiikkalaa = haluaa keinua sylissä/ kiikkutuolissa
- pippippii, sissiissii = laulun sanoja, englanninkielisistä lastenohjelmista
- Halleluh = unilaulussa kuultu sana hallelujah

Muita en nyt tähän hätään muista. Sanoja tulee tiuhaa tahtia ja lauseitakin on alkanut muodostumaan. Tällä hetkellä näyttää sille, että mietinnät puheterapeutista oli täysin turhaa. Neiti kehittyy todella hienosti! 

Itse olen jaksellut ihan hyvin, mutta olen vaan ollut todella väsynyt. Mulla on sellaisia mahaoireita joiden takia ramppaan lääkärissä. Aluksi oksensin 3 kertaa viikossa ja nyt sitten oksennus on jäänyt pois. Oireina on enää vaan vessassa ramppaaminen ja unettomat yöt. Tutkimuksia on tehty ja olen pääsemässä vatsalaukuntähystykseen vihdoin ja viimein. Erilaisia ruokavalioita on myös koitettu, mutta  melko tuloksetta. Rankkaa on välillä, mutta ihmeellisesti tässä on selvitty. 

Ai, mitä kuuluu miesrintamalle? Hyvää kuuluu, keskityn tällä hetkellä Aadaan ja annan miesten olla. Kyllä se minun unelmien mies sieltä vielä tulee, kun maltan odottaa! Uskon, että sukellamme toistemme elämään juuri oikealla hetkellä! Nyt näyttää kuitenkin siltä, että sen hetki ei ole aivan vielä. Tällä hetkellä haluan kasvaa ja tutustua ennenkaikkea itseeni! Edelleen kuljen Jumalaan luottaen, kaikki järjestyy ajallaan! Siihen luotan! 

- Eve

12 kommenttia

  1. Onhan sinun omat kilpirauhasarvosi kunnossa? :)

    VastaaPoista
  2. Toivottavasti ei ole mitään vakavaa vatsan kanssa, mulla alkoi kanssa noin 1,5v sitten selittämättömät oireet jotka haittasivat jokapäiväistä elämää.. Noh syyksi paljastui parin kuukauden jälkeen paniikkikohtaukset, jotka minulla vain oireilee tuolla tavalla. Nyt oikean hoidon ansiosta lähes oireeton ja olen oppinut hillitsemään niitä :) Tsemppiä teille arkeen!!

    VastaaPoista
  3. Käyttekö missään kerhoissa, harrastuksissa tms ? Miulle sanoi psykologi, että kotona olis hyvä olla ääniä, esim. radio, ettei lapsi totu liikaan hiljaisuuteen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei käydä, mut ystäviä/ lapsia nähdään :) hehe, mä en ookkaan tuollaista kuullut. Mua itseeni inhottaa sellanen kokoaikainen hälinä. Rakastan hiljaisuudesta. Toki kyl meillä musiikki aina välillä soi :)

      Poista
  4. Unelmiesi mies tulee, kun tulee :) kaikkihan me tiedetään ettei etsimällä löydä.

    Voi Aada, ihana pikkuinen. <3 On todella mukavaa kun jatkat blogin kirjoittamista, itse pidän perheblogeista joissa lapsi ei ole se aihe, vaan sivujuoni. Lapsesta ei tarvitse eikä pidäkkään kirjoittaa/kertoa kaikkea nettiin, pidä sama linja :)<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tulee ja siihen luotan :) kiitos ihanasta mielipiteestäsi <3 :)) arvostan!

      Poista
  5. Minusta on erityisen hienoa, että olet malttanut pitää eron ja parisuhteen ongelmien ruotimisen pois blogiatasi.
    Varmasti kiusaus on toisinaan ollut suuri, kun toisen käytös on harmittanut, mutta hienosti on linja pitänyt!
    Lopulta "voittaja" on kuitenkin se, joka malttaa käyttäytyä hyvin. Loan heittäminen, vaikka olisi kuinka "oikeassa" hyvänsä, on kuitenkin lopulta aina yhtä raukkamaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! En halua Aadan isälle mitään pahaa ja minusta on inhottavaa häntä ajatellen jos hänestä puhun blogissani tai alan etsimään syyllistä. Varmasti ihmisiä kiinnostaisi sellaiset tekstit, mutta ne on turhaa. Näin on hyvä :))

      Poista

Kiitos kommentistasi! Ihana, että kuljet mukanamme! :)

// Lifestyle blogi, jossa avointa tekstiä elämän varjoisimmista hetkistä. Suoraa puhetta ja välillä jopa liian avointa tekstiä. //