Apupaketti- hädän keskellä

Muutama viikko sitten ystäväni kertoi minulle heidän huonosta rahatilanteestaan. Kuuntelin ja yritin miettiä, että miten voisin auttaa. Mielessäni ei missään vaiheessa käynyt ajatus, että en varmasti auta. Heti, kun ystäväni avautui niin minä tiesin, että haluan auttaa. En vaan tiennyt, että miten. Aluksi mielessäni pyöri vain tyhjää. Mietin, että pystyn auttamaan muutamalla kympillä, mutta se tuskin on heille kovin iso apu. Näin ajattelin vaikka tiesin, että tämä pariskunta olisi ollut tyytyväinen 
jo pariin euroon. 

Hyvin usein me ihmiset ajatellaan, että se meidän avun pitäisi olla suurta ja jos tukee rahallisesti niin summan pitää olla todella iso. Miksi? Jollekin se 2e kolikko voi olla oikeasti suuri. 2 eurolla saa kaupasta vaikka tonnikalapurkin ja makaroonia. Se on ruokaa ja tämä pariskunta tarvitsi juuri sitä
Jollain ei oikeasti ole varaa ostaa ruokaa. En halua avata sen enempää tämän ystäväni rahatilannetta, mutta heillä ei kauheasti ole vaihtoehtoja. Monia vaihtoehtoja on mietitty. Onneksi suomessa on sosiaalitoimisto ja kirkko antaa myös avustusta. Onneksi on ruokajaot yms, mutta aina nekään ei välttämättä auta. On erilaisia tilanteita, asiat eivät ole aina niin yksinkertaisia. Tällä pariskunnalla ei ollut paljoa vaihtoehtoja ja minun omaatuntoani olisi todella alkanut kolkuttamaan jos en olisi auttanut. 

Yleensä meillä jokaisella on 2-20e ylimääräistä kuukaudessa. Mitä jos joskus käyttäisikin sen ylimääräisen rahan lähimmäisestä huolehtimiseen? Mitä jos joskut katsoisimme omaa napaa pidemmälle? Auttamisen ei tarvitse olla suurta, pieni apukin voi joskus riittää! Se pieni apu voi olla vaikka sitä, että itse tekee ruoan ja kutsuu ystävät syömään. Silloin, kun se lähtee puhtaasti omasta sydämestä niin se riittää. Kun auttaa toista, saa todella hyvän olon itselle. Minä inhoan tässä maassa sitä, että ei osata nähdä lähimmäisen hätää. Ei osata katsoa omaa napaa pidemmälle. Minullakin on ollut tässä opettelemista ja opin edelleen. Mutta nyt halusin todella auttaa. Mieleeni nousi blogi. Miten minä voisin auttaa blogillani. Ryhdyin tuumasta toimeen ja otin useisiin yrityksiin yhteyttä. 
Monet olivat heti todella innolla mukana ja toki osa jätti kokonaan vastaamatta. Sain mukaan kuitenkin muutamia yrityksiä ja tätä projektia oli aivan mahtava toteuttaa! 





Luontaistukku tuki perhettä seuraavilla tuotteilla:

Kookosöljyä
Rooibos-teetä
Kamomilla-teetä
Himalajan suolaa
Raakakakaojauhetta
Maissijauhoa
Couscousta
Kik-herneitä
Pellavan simeniä




Lushilta pakettiin tuli:

Suihkugeeliä miehelle
Shampoota
Shaving creamia
käsi ja vartalovoidetta
Hierontapala
Kiinteää hajuvettä
ja huulirasvaa



Hurraw lähetti ihania huulirasvoja.
Makuina:

-Vanilla bean
- Lime
-Licorice
-Chocolate



Luonnonkosmetiikka Flow tuki apupakettia kuorintasuolalla, suolasaippualla
 ja kehäkukka sheavoilla.





Mukana oli myös Siemenkauppa halusi tukea pakettia siemenillä. Mukana oli:
Silpoydinherne, chilipaprika (mieto ja tulinen), kähäräpersilja, 


silopersilja ja ruohosipuli.





Lillys´s eco clean tuki pariskuntaa yleispuhdistus-, lattiapesu-, pyykinpesu-, huuhtelu-, astianpesu-, wc:n puhdistusaineella sekä rasvan ja kalkinpoistajalla.


Marli halusi lähettää pariskunnalle myös muutamia suosikkimehuja ja jouluksi glögiä.


Näillä yrityksillä oli sydän kohdallaan. Suuri kiitos heille! Mielestäni on hienoa, että tästä maasta löytyy yrityksiä jotka todella halusivat lähteä tukemaan tätä pariskuntaa.


Rahaa sain myös hieman kasaan ja osalla rahalla ostin pariskunnalle ruokaa. Kävin yksin kaupassa kitisevän lapsen kanssa eli minulla ei todellakaan ollut aikaa tehdä hyviä valintoja, mutta pariskunta oli silti tyytyväinen. Yritin ajatella järkevästi, mutta haastavaa se oli.




Askartelin todella huonosti tuon laatikon, heh! Piti käyttää teippiä, koska liima loppui keskenkaiken. Pakettiin kirjoitin myös heidän nimet, jotka ystävällisesti halusivat tukea tätä pariskuntaa rahallisesti. Suuri kiitos myös heille!

Halusin myös kirjoittaa pakettiin muutaman raamatunkohdan, lohdutukseksi.





Minä en saanut tämän paketin kokoamisesta mitään palkkiota. En tehnyt tätä ansaitekseni itselleni kunniaa vaan tein tämän puhtaasta sydämestäni. Silloin, kun lähimmäisellä on hätä, silloin häntä kuuluu auttaa, eikä katsoa vierestä. Minulla ei ollut rahaa auttaa tätä pariskuntaa, mutta minä halusin auttaa blogillani. Pyysin myös satoja ihmisiä mukaan projektiin, mutta vain muutama lähti. On surullista, että tässä maassa ei osata nähdä omaa napaa pidemmälle. Minä rakastan auttaa ja se oli suurin kiitos mitä tästä sain: Hyvän mielen, kun näin onnen ystäväni ja hänen miehensä kasvoilla. Se palkitsi ja se riitti.

Auttakaa lähimmäistänne ja unohtakaa oma napa, se palkitaan!



- Eve

37 kommenttia

  1. Hieno ajatus ja kirjoitus. Ajan usein ruokajonon ohi ja tunnen huonoa omaatuntoa siitä, kun huristan kauppaan ostamaan leivontatarvikkeita. Ehkä voisikin ajatella niin, että ketä voisin auttaa eikä niin että miten voisin auttaa kaikkia. Kiitos. :)

    VastaaPoista
  2. Olen iloinen siitä, että sinunlaisiasi on olemassa♥

    VastaaPoista
  3. Wau! Ihana idea, ja tämä jos joku on parasta mahdollista mainontaa myös yrityksille! Itse ainakin nostan hattua heille jotka viitsivät nähdä vaivaa toisen eteen, ja tästäkin pompsahti itselleni esiin monta firmaa joista en ollut aiemmin kuullutkaan. Löhdenkin nyt tutkimaan muunmuassa noita eco siivousaineita. Upeaa toimintaa kaikilta teiltä! :)

    VastaaPoista
  4. Ihan mieletön teko, ei voi kun ihailla <3

    VastaaPoista
  5. Suupielet kääntyivät hymyyn ja silmäkulmat kostuivat, ihanaa nähdä vilpitöntä auttamista! Ja todella hienoa, että monet lähtivät mukaan. Asia kosketti myös henkilökohtaisemmasta näkökulmasta ja sai miettimään lähimmäisten rakkauden ja tuen merkitystä.

    VastaaPoista
  6. Ihana paketti ja pointsit noille yrityksille jotka lähti mukaan upeeta!!!! :)

    VastaaPoista
  7. Ihana Eve. Elämä on lopulta aika tyhjää ja merkityksetöntä ilman kykyä rakastaa ja tuntea tunteiden kirjoa. Varmasti koet omaa elämää myös läsnäolevammin, tuntevammin ja rikkaammin kun sulla on kyky aidosti välittää ja rakastaa, herkistyä. Kiitos tästä keskustelunavauksesta, tärkeä aihe. Meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa ja koskettaa toisten elämää ystävällisin teoin, sanoin, voimaannuttaa ja luoda iloa ja uskoa..

    Maailma olisi aika ihana paikka, jos kaikilla olisi samankaltainen arvomaailma kuin sulla ja kultainen sydän.

    Olen vakkarilukijasi Aadan odotusajasta lähtien (pieni poikani 11\13) ja sulla on kaunis, aito, herkkä ja elämänmakuinen blogi. Kiitos blogistasi.

    - Anu

    VastaaPoista
  8. Jos autat pyyteettömästi ja puhtaasta sydämestä,niin teet sen julistamatta sitä blogissasi kaikille lukijoillesi.Nyt pönkität vain omaa erinomaisuuttasi. Katsokaa miten upea ihminen olen!
    Jos haluat levittää auttamisen sanomaa niin sen voit tehdä ihan kirjoittamalla miten tärkeää on auttaa lähimmäisiä ja millä eri tavoilla sitä voi tehdä ja minne voi lahjoittaa rahaa,ruokaa,vaatteita jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritykset kenties antoivat lahjoituksensa pientä mainosta vastaan... ja toiseksi, tässä on esimerkkiä ja ajatyksen aihetta muille! Tuskin suurimpana ajatuksena, että katsokaa miten hienosti minä tein!

      Poista
    2. Mulle tuli myös samanlainen mielipide tästä postauksesta, että ei ihan pyytteetöntä auttamista ollut. Tietenkin on tärkeää auttaa ystävää hädässä mutta tästä postauksesta tuli sellainen olo että halusit vain pointsit itsellesi auttamista ja kertoa omasta paremmuudestasi muihin verrattuna

      Poista
    3. Aivan samaa mieltä!!

      Poista
    4. Kateelliset ne laulelee! Varmasti olisi teillekkin tälläne paketti maistunu, mutta ettepä saanu! Miten lapsellista.

      Poista
    5. "Minä en saanut tämän paketin kokoamisesta mitään palkkiota. En tehnyt tätä ansaitekseni itselleni kunniaa vaan tein tämän puhtaasta sydämestäni. Silloin, kun lähimmäisellä on hätä, silloin häntä kuuluu auttaa, eikä katsoa vierestä. Minulla ei ollut rahaa auttaa tätä pariskuntaa, mutta minä halusin auttaa blogillani. Pyysin myös satoja ihmisiä mukaan projektiin, mutta vain muutama lähti. On surullista, että tässä maassa ei osata nähdä omaa napaa pidemmälle. Minä rakastan auttaa ja se oli suurin kiitos mitä tästä sain: Hyvän mielen, kun näin onnen ystäväni ja hänen miehensä kasvoilla. Se palkitsi ja se riitti."

      Poista
    6. Voi hyvä elämä. Onko apu jotenkin huonompaa jos siitä on tehty someen postaus? Nämäkin saadut tuotteet vaativat sen, että saavat sitä näkyvyyttä ja mainostilaa blogista. Nyt loppu toi kyynisyys.
      Ihanasti ajateltu, Eve. Ehkä joku sais tästä inspiraatiota auttaa muita.

      Poista
    7. "Jos autat pyyteettömästi ja puhtaasta sydämestä,niin teet sen julistamatta sitä blogissasi kaikille lukijoillesi."

      Jos kirjoittaa blogia pääsääntöisesti omasta elämästään ei ole mitään syytä miksi jättäisi tälläisen postauksen tekemättä, etenkään kun on muutenkin avoin. Tuskinpa kenenkään ensimmäinen ajatus vastaavassa tilanteessa on, että "hei autanpa vaan siksi, että lukijat pitää mua hyvänä ihmisenä". Tuskinpa näkisi vaivaa. No, Even tuntien en epäilekään näin hetkeäkään.

      Poista
  9. Höpö höpö, älä välitä edellisen kaltaisista kommentoijista, hyvä näitä asioita on tuoda esille...eivät kaikki ole itsekkäitä ja sen saa myös tuoda julki, ilman että tuomitaan heti. Hieno teko, arvostan. T Ulla

    VastaaPoista
  10. Ole armollinen itsellesi, äläkä stressaa liiaksi toisten hädällä. Kai siellä järjestetään ruoka-apua tarvitsijoille, ettet sinä pienen lapsen kanssa joudu kiertelemään ostoksilla. Jos oikeasti olet uupunut, kuten kerroit edellisessä postauksessasi, niin ota iisisti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Monia vaihtoehtoja on mietitty. Onneksi suomessa on sosiaalitoimisto ja kirkko antaa myös avustusta. Onneksi on ruokajaot yms, mutta aina nekään ei välttämättä auta. On erilaisia tilanteita, asiat eivät ole aina niin yksinkertaisia. Tällä pariskunnalla ei ollut paljoa vaihtoehtoja ja minun omaatuntoani olisi todella alkanut kolkuttamaan jos en olisi auttanut."

      Poista
  11. Miten joku voi kääntää tämänkin negatiiviseksi? Mielestäni on ihailtavaa, että joku haluaa auttaa blogillaan! Tuntuu, että kaikki blogit ovat täynnä sitä, että saa itselleen tuotteita/ rahaa, mutta tästä kirjoittaja ei saanut mitään! Hän sai hyvän mielen ja kiitoksen ystävältään ja täällä anonyymit vaan keksii aihetta, mistä nipottaa. Tällaisia ihmisiä tämä maailma tarvitsee! Kiitos, että olet olemassa!

    VastaaPoista
  12. Huh huh miten järkyttynyt oon noista kommenteista. Tunnen blogin kirjoittajan ja tiedän, että hän elää vahvassa suhteessa Jeesukseen, eikä missään nimessä uskaltaisi hakea tällaisilla asioilla kunniaa itselleen! Muistetaanpa myös, että meidän tehtävä ei ole tuomita ketään. Vastataan jokainen siitä Jumalalle, mitä me toisista sanotaan. Varmasti postauksen tarkoituksena oli tuoda esille se, miten ihania ja auttavaisia ihmisiä maailmasta löytyy, kunhan vaan uskaltaa itse tehdä siihen aloitteen. Hienoa ja siunausta!

    VastaaPoista
  13. Voi hyvää päivää tätä suomalaista mentaliteettia! Heti jos joku auttaa ja kehtaa sit vielä sanoa sen ääneen, niin eikö se sitten samantien tuomita oman egon pönkittämiseksi ja itsensä korottamiseksi. Miten paljon oman egon pönkittämistä mahtaakaan sisältyä niihin lyttääviin kommentteihin? Voisko olla et niiden takana on ajatus siitä, että koska mä en itse tee mitään tuon kaltaista, niin pakko sit yrittää ampua alas tuo toinen joka tekee niin? Voisko siinä olla takana pieni pisto sydämessä, joka kertoo siitä et hei miksen mäkin auta, kun kerran mahdollisuus siihen olis...? Musta on pelkästään hienoa, Eve, et teet tuollasta ja itse ainakin haluan ottaa susta mallia!! Siunausta elämääsi!

    VastaaPoista
  14. Pellavansiemeniä,himalajansuolaa,hierontakiviä...Jos jollain on oikeesti ruokarahat loppu niin kaipa sitä silloin ottais mieluiten vastaan ihan perusruokatarvikkeita?? Tuo sun itse kokoama 'ruokakassi' oli ihan parasta,mutta noi muut....En kiellä etteikö ole ihan kiva saada joskus lahjaksi tuota kaikkea muutakin,mutta nyt en ihan ymmärrä mitä noi yritykset ajatteli! Parasta olis varmaan lahjakortit ruokakauppaan,vaatekauppaan jne.,mutta noita rahakeräyksiä on kyllä aika vaikea saada tehtyä lupien takia. Ja älkää nyt ymmärtäkö väärin! Ei ole tarkoitus sanoa ettei varaton tarvii mitään luksusta.Mutta ennenkaikkea tarvitaan varmaan sitä perussafkaa jos rahat on ihan loppu! Ja tosiaan,kyllä noi ruuanjakelupisteet varmaan kanssa osaltaan auttaisi.Jos hätä ja nälkä on niin ei kai sieltä ketään pois käännytetä.Kertokaa joku jos tiedätte tilanteen milloin sieltä ei saisi apua.Kysyn siis ihan vilpittömästi kun en asiaa tunne! Hienon avauksen Eve joka tapauksessa teit!

    VastaaPoista
  15. Ei kannattais siirtää rahaa autettavan tilille. Sossu ottaa sen huomioon tulona, vaikka kyseessä olisi vain laina..

    VastaaPoista
  16. Maailma tarvis enemmän sun kaltaisia epäitsekkäitä ihmisiä! :)

    VastaaPoista
  17. Olet kultainen ihminen.
    Olen ihan liikuttunut tästä. Todella kaunis ele sinulta! <3

    VastaaPoista
  18. Monilla hyvinvointivaltiossa on erkaantunut suhde auttamiseen. Työtätekevää verotetaan sen verran kovaa ja progressiivisen kiihtyvästi, että hän voi jo sitä kautta tukea lukuisia työttömiä ja vähätuloisia. Yhteiskunnassamme, kun auttaminen (erilaiset tuet ja palvelut) eivät perustu vapaaehtoisten rahoihin, vaan ne otetaan lain nimessä suoraan erilaisina veroina, ihminen voi kokea jo tehneensä oman osansa. Auttaminen on ulkoistettu valtiolle, eikä hoksata että itsekin voisi tehdä vielä lisää, ainakin ihmisille joista itse välittää. Siinä on puolensa, hyvät ja huonot. Kannatan itse järjestelmää, jossa auttaminen on vapaaehtoista ja sitä tehdään paljon.

    VastaaPoista
  19. Tänä päivänä kanat ja tonnikalat on todella kallista ruokaa. Pasta, peruna ja jauheliha on edullista. Tiukassa rahatilanteessa jätän myös leivät kaikkineen lisukkeineen kauppaan ja ostan sillä rahalla jotain muuta. Perunaa onneksi saa vielä edullisesti, se säilyy suhtpitkään ja siitä saa muusit ja keitot ja kiusaukset valmistettua.
    Tänä päivänä meille kelle tahansa saattaa tulla tukalat oltavat jos työpaikka yhtäkkiä lähtee alta. Tukia hakiessa menee monta viikkoa ja valitettavan usein sossusta kieltävät päätökset. Kaikista etuuksista mitä lapsiperheille kuuluu he eivät edes kerro.

    VastaaPoista
  20. Tässäpä siis selitys sille, miksi suomalaiset ovat niin nihkeitä auttamaan: se pönkittää vain omaa egoa eli eihän sellaista sovi tehdä. Sen sijaan siis, että tästä saisi ponnahduksen itsekin auttaa, voi toki keskittyä niinkin tärkeään asiaan kuin kritisoimiseen - kertonee enemmän kritisoijista kuin blogistista. Aina kannattaa opetella poimimaan se olennaisin ja tässä tapauksessa se taisi olla jotain ihan muuta kuin itsensä pönkittäminen... Hienoa, että autat Eve - sinulla on suuri sydän!

    VastaaPoista
  21. Pointtihan tässä oli se että Eve halusi auttaa ja keino siihen oli saada yritykset mukaan ja tottakai silloin ehtoihin kuuluu yrityksen mainostaminen blogissa, tällä tavalla myös yritykset hyötyvät tuotteistaan!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väännä nyt ihan rautalangasta niin me kaikki varmasti ymmärretään! :) Tottakai yritykset haluu mainostaa tuotteitaan,mutta osa noista lahjoitustuotteista oli tosiaan ihan naurettavia hätää kärsivälle perheelle.Ei mitenkään yrityksen imago noussut!

      Poista
    2. Hätää kärsivät perheet varmasti ilahtuvat KAIKESTA mitä ilmaiseksi saa koska rahat ovat niin tiukilla ettei riitä ostamaan kaikkea tai mitään hemmottelu juttuja. Ja ai että jos näillä keleillä ei itellä olisi huulirasvaa :o Olisi varmaan huulet irti naamasta.
      Tuliko väännettyä tarpeeksi rautalangasta vai tarvitaanko vielä ratakiskoa?

      Poista
  22. Hyvä Eve ♡ ihana ja lämmin ajatus. Ja vaikka ei huulirasva lämmittäisi kenenkään vatsanpohjaa, niin kyllä tämä koko paketti tekona lämmittää ja varmasti auttaa ko.perhettä. Tulee tunne, että välitetään . Ja tottakai se täytyy blogissa kertoa, sitä vastaan ne tuotteet on saatu. Hienoa myös tuotteita lähettäneiltä yrityksiltä!

    VastaaPoista
  23. Aivan mahtavasti toimittu!
    Itse autan myös ruoka tms. paketeilla paria perhettä aina kun itsellämme tilanne sen mahdollistaa. :)

    VastaaPoista
  24. ihana! ihan olen täällä silmät kosteina.. itse olen myös ollut perheeni kanssa (nyt eronnut, lähes sama tilanne kuin sinulla) tilanteessa jossa ei ollut vara ostaa ruokaa ja nytkin elän kädestä suuhun. silti kukaan ei ole auttanut minua tuolla tavoin. aivan ihanaa <3

    VastaaPoista
  25. Anonyymi3/1/16 18:31

    voi itku! tuli ihan tippa linssiin kun tätä luin.. Niin ihanaa että lähdit auttamaan, siunausta Eve<3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Ihana, että kuljet mukanamme! :)

// Lifestyle blogi, jossa avointa tekstiä elämän varjoisimmista hetkistä. Suoraa puhetta ja välillä jopa liian avointa tekstiä. //