Spaloma osa 1

Osa lukijoista ovat varmaan seuranneet Instagrammista, minun ja ystäväni kylpylälomaa. Varasimme Ikaalisten matkatoimiston kautta matkan jo alku vuodesta. Päätimme, että nyt on meidän aika hemmotella itseämme. Mietimme kauan, että mihin oikein lähtisimme. Päädyimme Viroon, koska Viro on edullinen maa. Tällöin matka ei tulisi kovin kalliiksi, kun pystyy syömään edullisemmin. Löysimme Ikaalisten matkatoimiston sivulta myös mieluisen kylpylä hotellin. Hotellin nimeltä Aqva & Spa.

Maaritilla on ollut todella raskasta töissä ja kaipaanhan minäkin hieman pidempi aikaista lomaa arjen keskeltä. Minulle matkalle lähteminen oli vaikeampaa kuin Maaritille. Maarit onneksi tsemppasi ja tuki minua hienosti. Rakas ystäväni osasi sanoa juuri ne oikeat sanat:

"Kyllä Aada pärjää muutaman päivän ilman sinua. 
Kun sinä pääset arjesta hetkeksi pois, Aadalla on paljon paremmin voiva äiti. 
Sinun vointisi on nyt tärkeämpää. 
Kun sinä voit hyvin niin Aada voi hyvin." 

Oikeassahan ystäväni oli. Jos minä en pidä itsestäni huolta niin on selvää, että Aadakin kärsii. Minun pitää huolehtia itsestäni, koska Aada tarvitsee minua kaikista eniten tällä hetkellä.


Tiesin, että Aada pärjää hyvin. Luotin, että oma mummoni pärjää Aadan kanssa. Suurin asia jota stressasin, oli varmaan minun ikäväni. Miten minä pärjäisin 4 päivää ilman Aadaa? Onneksi matkan jännittäminen vei stressini Aadan ikävästä.
Keskiviikkona 13.5 Maarit tuli meille matkalaukkunsa kanssa yökylään. Myös minun siskoni rantautui meille yökylään. Meidän pieni kaksio oli täynnä vieraita. Aada nukkui tyytyväisenä huoneessaan ja me Maaritin kanssa suunnittelimme matkaa. Mietimme, että miten kulutamme kaikki 4 päivää Virossa. Saimme ajatuksen, että lähdetään Rakveresta junalla Tallinnaan joku päivä. Olimme varmoja, että toteutamme suunnitelmamme. Junamatka edestakaisin maksaisi n. 10e. Päätimme myös, että nautimme altaista mahdollisimman paljon ja kiertelemme kauppoja. Ilta kului suunnitelmia laatiessa todella nopeasti. Minua jännitti niin paljon, että en saanut millään unen päästä kiinni. Maarit nukahti klo 01 aikaan, mutta minä sain unta lähemmäksi klo 02.

Herätyskello soi klo 03:10. Maaritin mies tuli hakemaan meidät klo 03:30. Lähdimme ajamaan kohti onnibussin pysäkkiä. Nousimme todella täyteen onnibussiin, joka oli saapunut Seinäjoelta saakka Tampereelle. Matka Helsinkiin kesti 2,5h. Maarit yritti nukkua onnibussissa, mutta minä en saanut unta. Valvoin koko matkan. Kuuntelin musiikkia ja mietin, että nyt sitä mennään.

Helsingissä tajuttiin, että on helatorstai. Juuri mikään aamupala paikka ei ollut auki. Kiertelimme Helsingin katuja ja yritimme etsiä netistä paikkoja jotka olisivat auki. Meitä ärsytti. Matka ei siis alkanut hyvin. Huumorintaju meinasi loppua kesken, kunnes päätimme hakea aamupalaa ärrältä.





Kuvan rakeisuuden syy: Iphone 4

Aamupalan jälkeen lähdettiin tallustamaan kohti satamaa. Satamassa odottelimme muutaman tunnin. Pienen sooloilun jälkeen löysimme Ikaalisten matkatoimiston pisteen, josta noudimme liput laivaan.









Laivassa kävimme syömässä ja kiersimme muutaman liikkeen. Veimme matkalaukut säilytykseen, joka maksoi 2e. Laiva oli täynnä ihmisiä ja emme päässeet oikein mihinkään istumaan. Notkuimme laivan käytävällä ja juttelimme mukavia. 







Virossa löysimme nopeasti Ikaalisten matkatoimiston järjestämän kyydin Aqva hotelliin. 

Ajoimme toiseen terminaaliin ja saimme tunnin aikaa kierrellä sataman lähellä olevia liikkeitä. Ostimme illaksi hieman syötävää. Tunnin odottelun jälkeen palasimme autolle. Odottelimme neljää muuta matkustajaa pieneen tila-autoon. Kun matkustajat saapuivat, pääsimme lähtemään.
Tallinnasta oli 90km matka Rakvereen. Matka kesti n. 1,5h.






Tältä kauppakeskukselta hotelliin oli matkaa 3km. Kauppakeskuksesta hieman myöhemmin lisää.

Aqva hotel & spa oli ihana! Hotelli ei ollut sisustukseltaan yhtään minua, enkä ollut hotellista läheskään yhtä haltioissaan kuin Maarit. Olin kuitenkin samaa mieltä Maaritin kanssa, että hotelli oli täydellinen paikka viettää pieni kylpyläloma arjen keskeltä.









Vedimme aika nopeasti uikkarit sekä kylpytakit päälle ja lähdimme altaalle löhöämään.


Myöhemmin illalla kävimme syömässä Aqvan A la carte ravintolassa. Söimme ankkarisottoa ja joimme lasin viiniä. Risotto oli todella hyvää ja halpaa. Viini ja risotto maksoivat n. 10e.



Ruoan jälkeen kävimme nukkumaan. Kerron teille hieman myöhemmin millainen meidän toinen päivä Rakveressa oikein oli.


10 kommenttia

  1. Ihanaa että pääsit rentoutumaan :) Eikö sinun Aadan isä hoida ikinä tyttöä? :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hoitaa hoitaa, mutta intin vuoksi ei pysty tällä hetkellä näin pitkiä aikoja hoitamaan :)

      Poista
    2. Ahaa, okei :) Olin saanut sen kuvan jotenkin blogistasi että Aadan isä on kokonaan pois kuvioist, eli myös Aasan elämästä poissa. Ihanaa ettei näin ole!! Olisi kiva kuulla postaus tästä aiheesta, miten miehesi osallistuu Aadan elämään? Teitenkin miestäsi ja hänen yksityisyttään kunnioittaen, mutta näin Aadan näkökulmasta.

      Poista
    3. Tottakai hän on Aadan elämässä. Onhan hän nyt ja aina Aadan isä :) Sitä ei häneltä voi koskana riistää ;) Tai ehkä voisi, mutta sille tielle en ole lähdössä :) Hän on meille älyttömän tärkeä ja rakastan häntä suunnattoman paljon :) Hänestä en kuitenkaan tule kirjoittamaan blogissani, koska hän itse ei halua. Ehkä vielä joskus saatan asiasta mainita enemmän, mutta en ainakaan pitkään aikaan näillä näkymin.

      Kiitos kuitenkin vinkistä :)

      Poista
  2. Voi olen niin onnellinen että pääsit rentoutumaan! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hihi, kiiitooos :) se oli kyl ihanaa<3

      Poista
  3. Miten Aada suhtautuu kun lähdet jonnekin? Itkeekö perääsi ym?
    Mun tyttö itkee jos meen pihalle ripustaa pyykitkin ja jää isin kans, ikää 1,5v.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei itke perääni :) Tai no välillä saattaa, mutta se helpottaa nopeasti. Vielä ei ole tullut sitä hetkeä, että hän olisi kurkkusuorana alkanut huutamaan perääni :) Olin huhtikuussa yhden yön pois kotoa ja 2 päivää. Aada itki minun perääni seuraavan viikon ajan. Kauhulla odotin, että käykö nyt samalla tavalla, mutta onneksi ei. Aadasta ei huomannut, että hän olisi kaivannut minua kun olin poissa. Eikä nyt ns. kosta minun poissa oloani minulle :) Onneksi. Toki ihan ymmärrettävää jos olisi kostanutkin, olin todella kauan poissa ja tällaisia reissuja ei kyllä pysty usein tekemään. Se on todella rankkaa lapselle kuitenkin jos äiti on pitkiä aikoja poissa kotoa. Tai kun isä on poissa kotoa jos isän kanssa on paljon tekemisissä :) Vanhemman kuin vanhemman. Yleensä lapset vaan tahtoo kiintyä äitiin enemmän :)

      Kurjaa kyllä jos teillä on noin <3 En tiedä mitä sanoa <3 jaksuja :)

      Poista
  4. On se joo vähän rankkaa, kun tietää että is mitku tulee jos käy esim pihalla vaan ja jos olen käynyt esim.puolen tunnin lenkin, hän hokee äiti, äiti ja vain etsii minua joka huoneesta. Raskasta, kun haluaisi että hän viihtyy silloinkin kun en ole paikalla. Tsätä syystä olenkin ollut erittäin vähän missää, puol tuntia tai tunnin pois.. Toisaalta olen ajatellut että tilanne varmasti muuttuu jossain vaiheessa. Ja meidän tytöllä sairaus joka vaikuttaa jänen oloonsa, niin saattaa siitäkin syystä enemmän kaivata äitiä jatkuvasti.

    Mutta hienoa että Aada viihtyy eikä pahemmin itkeskele perääsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. varmasti muuttuu vielä <3 tsemppiä :)

      Poista

Kiitos, että kommentoit. Muistathan, että kaikkia kommentteja en julkaise blogissani. Varsinkaan liian henkilökohtaisia kommentteja. Kommentteihin vastaaminen saattaa myös kestää. Laitathan minulle sähköpostia jos sinulla on jotain kysyttävää ja haluat vastauksen heti. Kiitos jokatapauksessa kommentistasi, suurin osa piristää aina päivääni!