Jauhoton pitsa

Muutama päivä sitten kokkasin itselleni pellillisen pitsaa. Olen jo kauan halunnut kokeilla tätä ohjetta, mutta en ole saanut aikaiseksi. Olen hankkinut ohjeen netistä joskus kauan aikaa sitten. Nyt vihdoin sain aikaiseksi tehdä pitsaa, mutta tämä ei ollutkaan mikään tavallinen pitsa. Tein pitsapohjan itse niinkuin aina. Tällä kertaa pitsapohjaan ei tullut jauhoja. Tähän pitsapohjaan tuli kahta ainesta. Arvaatteko jo mitä?

- 5 kananmunaa - 5 valkuaista ja 3 keltuaista.
- Ripaus suolaa

Kuulostaa munakkaalle ja tässä vaiheessa ainakin minä ajattelin, että ei voi olla hyvää. Maistuu varmaan täysin munakkaalle, mutta ei.

Kyllä se tietenkin hieman munakkaalle maistuu, mutta on suussa sulavaa, rapeaa, kevyttä ja täydellistä. Ennenkaikkea todella terveellinen vaihtoehto! Voin suositella jokaiselle. Kokeile!

- Tarvitset siis 5 kananmunaa ja suolaa.

- Laita uuni 200 asteeseen.

- Erittele valkuainen ja keltuainen.

- Laita valkuaiset kippoon ja vatkaa ne kovaksi vaahdoksi. (pysyy kipossa kun käännät sen)

- Lisää vaahdon sekaan suola ja sekoita kevyesti keltuaiset sekaan.

- Voitele leivinpaperi.

- Levitä seos pellille.

- Seuraavaksi voit laittaa pellin uuniin.

- Odota 10min. Nyt voit lisätä haluamasi täytteet.

- Täytteiden laiton jälkeen laita takaisin uuniin ja anna paistua toiset 10min.

- Tämän jälkeen pitsa on valmis!

Itse laitoin täytteeksi sitä mitä kaapista löytyi. Tällä kertaa täytteinä: tomaattisose, tonnikala, ananas, herkkusieni, sipuli ja tomaatti. Ripaus juustoa.





















Kokeilkaa ihmeessä ja nauttikaa!


Treeni yhdessä lapsen kanssa

Olen joskus kuullut lauseen " En mä voi harrastaa liikuntaa, koska mulla on lapsi/lapsia"

Miksi et muka voi? Miksi et ota lapsia mukaan liikkumiseen? Ymmärrän tämän jos on kyse pienestä vauvasta, joka tarvitsee äitiä jatkuvasti. Ymmärrän jos lapsi ei viihdy vaunuissa. Aadalla oli joitakin kuukausia sitten vaihe kun hän ei viihtynyt vaunuissa ollenkaan. Hänen kanssaan oli tuskaa lähteä ulkoilemaan, koska vaunuihin laittaminen oi yhtä huutoa. Nykyään Aada onneksi viihtyy vaunuissa pitkiäkin hetkiä. Me lenkkeillään pitkiä lenkkejä ja Aada on usein mukana myös silloin kun treenaan. Välillä teen treenit Aadan hereillä olon aikana. Otan Aadan mukaan muutamiin liikkeisiin. Aada painaa melkein 7kg. Se on ihan hyvä vastus minulle tällä hetkellä. Mikä parasta Aada nauttii kun saa olla minun vastukseni. Hän hekottaa ja nauttii. Useimmiten kuitenkin treenailen silloin kun Aada nukkuu. Minulle se on helpointa. Toisaalta minulla itselläni on paljon hauskempaa kun pääsen treenailemaan yhdessä tyttäreni kanssa. 



Minulle on noussut suuri halu nähdä vaivaa oman hyvinvointini eteen. Minusta liikkuminen on ja se voi olla mukavaa. Ennen vihasin liikkumista. En ymmärtänyt ihmisiä jotka kävivät salilla. En ymmärtänyt ihmisiä jotka hehkuttivat sitä miten he nauttivat liikunnasta. Ajattelin mielessäni, että "Nuo valehtelee". Ei se voi kivaa olla. Nyt olen toista mieltä. On kuitenkin päiviä kun minäkään en vain millään saa itseäni liikkeelle. Arkeen mahtuu päiviä kun liikunta suoraan sanottuna inhottaa. En minä jaksa treenailla joka päivä ja onneksi minun ei tarvitsekaan. Minun ei tarvitse liikkua joka viikko, jos en halua. Saan itse päättää, mutta olen huomannut, että jos olen viikon liikkumatta, on fiilikseni huonompi. Minua suututtaa nykyään se, jos en pääse liikkumaan. Huomaan sen heti itsessäni. Minusta tulee kärttyisempi. Minun oman hyvinvointini kannalta on hyvä liikkua. Jos en muuten pysty liikkumaan niin sitten liikutaan yhdessä Aadan kanssa. Kuntosalille voin sanoa hyvästit, koska se ei minulla onnistu. Minun pitäisi mennä käymään salilla jossa olisi lapsiparkki. Kuitenkin ajatus siitä, että jätän lapseni lapsiparkkiin ahdistaa. En halua sitä. Haluan treenailla kotona, jos pystyn siihen. Haluan treenailla lenkkien muodossa, kerta pystyn siihen. Tämä on hyvä juuri näin. Katsellaan tilannetta uudestaan sitten kun, tämä kotona treenaaminen alkaa kyllästyttämään. 






Kuva: iphone 4


Treenailetteko/jumppailetteko te lasten kanssa? 
Nauttivatko lapset siitä?
Miten sinä olet yhdistänyt liikunnan ja arjen lapsen kanssa?


Kiilto- kuvakisa bloggareille!

Nyt kaikki bloggarit mukaan haasteeseen! Kiilto- kodinpuhdistusaineiden sivuilta löytyy mielenkiintoinen haaste bloggareille. 


Millainen teidän koti on lintuperspektiivissä? Miltä se oikein näyttää? 

Meillä näytti tänään tältä. Tai oikeastaan juuri nyt näyttää tältä.

Aamulla tuli niin kiire lähtö Tayssiin (korvapolilla käynti), että meillä on hieman sekaista. 
Onneksi vain hieman.





Halusin ottaa kuvan myös minun lempinurkkauksesta kotonani. Tämä on se nurkka, jonne käperryn iltaisin. Tämä on se nurkka, jossa minä kirjoitan blogiani. Tällä hetkellä toki istun keittiönpöydän ääressä.



Tällä postauksella haluan osallistua siis Kiilto kodinhoitotuotteiden kuvakisaan, osallistu sinäkin. 
Katso kisa osoitteesta: 


Jaossa tuotepaketteja!

Haluan haastaa mukaan myös:
Hanna, Melissa, Nelli sekä Sarah


Spaloma osa 1

Osa lukijoista ovat varmaan seuranneet Instagrammista, minun ja ystäväni kylpylälomaa. Varasimme Ikaalisten matkatoimiston kautta matkan jo alku vuodesta. Päätimme, että nyt on meidän aika hemmotella itseämme. Mietimme kauan, että mihin oikein lähtisimme. Päädyimme Viroon, koska Viro on edullinen maa. Tällöin matka ei tulisi kovin kalliiksi, kun pystyy syömään edullisemmin. Löysimme Ikaalisten matkatoimiston sivulta myös mieluisen kylpylä hotellin. Hotellin nimeltä Aqva & Spa.

Maaritilla on ollut todella raskasta töissä ja kaipaanhan minäkin hieman pidempi aikaista lomaa arjen keskeltä. Minulle matkalle lähteminen oli vaikeampaa kuin Maaritille. Maarit onneksi tsemppasi ja tuki minua hienosti. Rakas ystäväni osasi sanoa juuri ne oikeat sanat:

"Kyllä Aada pärjää muutaman päivän ilman sinua. 
Kun sinä pääset arjesta hetkeksi pois, Aadalla on paljon paremmin voiva äiti. 
Sinun vointisi on nyt tärkeämpää. 
Kun sinä voit hyvin niin Aada voi hyvin." 

Oikeassahan ystäväni oli. Jos minä en pidä itsestäni huolta niin on selvää, että Aadakin kärsii. Minun pitää huolehtia itsestäni, koska Aada tarvitsee minua kaikista eniten tällä hetkellä.


Tiesin, että Aada pärjää hyvin. Luotin, että oma mummoni pärjää Aadan kanssa. Suurin asia jota stressasin, oli varmaan minun ikäväni. Miten minä pärjäisin 4 päivää ilman Aadaa? Onneksi matkan jännittäminen vei stressini Aadan ikävästä.
Keskiviikkona 13.5 Maarit tuli meille matkalaukkunsa kanssa yökylään. Myös minun siskoni rantautui meille yökylään. Meidän pieni kaksio oli täynnä vieraita. Aada nukkui tyytyväisenä huoneessaan ja me Maaritin kanssa suunnittelimme matkaa. Mietimme, että miten kulutamme kaikki 4 päivää Virossa. Saimme ajatuksen, että lähdetään Rakveresta junalla Tallinnaan joku päivä. Olimme varmoja, että toteutamme suunnitelmamme. Junamatka edestakaisin maksaisi n. 10e. Päätimme myös, että nautimme altaista mahdollisimman paljon ja kiertelemme kauppoja. Ilta kului suunnitelmia laatiessa todella nopeasti. Minua jännitti niin paljon, että en saanut millään unen päästä kiinni. Maarit nukahti klo 01 aikaan, mutta minä sain unta lähemmäksi klo 02.

Herätyskello soi klo 03:10. Maaritin mies tuli hakemaan meidät klo 03:30. Lähdimme ajamaan kohti onnibussin pysäkkiä. Nousimme todella täyteen onnibussiin, joka oli saapunut Seinäjoelta saakka Tampereelle. Matka Helsinkiin kesti 2,5h. Maarit yritti nukkua onnibussissa, mutta minä en saanut unta. Valvoin koko matkan. Kuuntelin musiikkia ja mietin, että nyt sitä mennään.

Helsingissä tajuttiin, että on helatorstai. Juuri mikään aamupala paikka ei ollut auki. Kiertelimme Helsingin katuja ja yritimme etsiä netistä paikkoja jotka olisivat auki. Meitä ärsytti. Matka ei siis alkanut hyvin. Huumorintaju meinasi loppua kesken, kunnes päätimme hakea aamupalaa ärrältä.





Kuvan rakeisuuden syy: Iphone 4

Aamupalan jälkeen lähdettiin tallustamaan kohti satamaa. Satamassa odottelimme muutaman tunnin. Pienen sooloilun jälkeen löysimme Ikaalisten matkatoimiston pisteen, josta noudimme liput laivaan.









Laivassa kävimme syömässä ja kiersimme muutaman liikkeen. Veimme matkalaukut säilytykseen, joka maksoi 2e. Laiva oli täynnä ihmisiä ja emme päässeet oikein mihinkään istumaan. Notkuimme laivan käytävällä ja juttelimme mukavia. 







Virossa löysimme nopeasti Ikaalisten matkatoimiston järjestämän kyydin Aqva hotelliin. 

Ajoimme toiseen terminaaliin ja saimme tunnin aikaa kierrellä sataman lähellä olevia liikkeitä. Ostimme illaksi hieman syötävää. Tunnin odottelun jälkeen palasimme autolle. Odottelimme neljää muuta matkustajaa pieneen tila-autoon. Kun matkustajat saapuivat, pääsimme lähtemään.
Tallinnasta oli 90km matka Rakvereen. Matka kesti n. 1,5h.






Tältä kauppakeskukselta hotelliin oli matkaa 3km. Kauppakeskuksesta hieman myöhemmin lisää.

Aqva hotel & spa oli ihana! Hotelli ei ollut sisustukseltaan yhtään minua, enkä ollut hotellista läheskään yhtä haltioissaan kuin Maarit. Olin kuitenkin samaa mieltä Maaritin kanssa, että hotelli oli täydellinen paikka viettää pieni kylpyläloma arjen keskeltä.









Vedimme aika nopeasti uikkarit sekä kylpytakit päälle ja lähdimme altaalle löhöämään.


Myöhemmin illalla kävimme syömässä Aqvan A la carte ravintolassa. Söimme ankkarisottoa ja joimme lasin viiniä. Risotto oli todella hyvää ja halpaa. Viini ja risotto maksoivat n. 10e.



Ruoan jälkeen kävimme nukkumaan. Kerron teille hieman myöhemmin millainen meidän toinen päivä Rakveressa oikein oli.