Imetyksen painostus

Kun Aada syntyi keskosena rv 35+1. Hän oli vain 1670 g painoinen ja 41 cm pitkä. Aada oli todella pieni. Hän oli alusta saakka pieni selviytyjä. Pienestä koostaan huolimatta hän ei joutunut keskoskaappiin ja kaikki sujui ongelmitta. Hänen ensimmäiset viikot olivat täynnä taistelua.

Yksi iso ongelma meillä kuitenkin oli. En saanut Aadaa rinnalle. Aada oli ensimmäiset 2 viikkoa teho-osastolla, Kotkassa. Kotkasta Kouvolaan on n. 1 h ajomatka. Osasto oli silloin pienessä kopissa, koska sairaalassa oli remontti käynnissä. Välillä huoneessa oli 3 lääkäriä, 5 sairaanhoitajaa ja viiden vauvan vanhemmat. Istuin Aada sylissäni ja yritin nostaa usein rinnalle. Olin Aadan luona paljon, mutta en voinut olla öitä. Kokeilin monia erilaisia tyylejä, että miten saisin Aadan rinnalle. Sain ohjeistusta sairaanhoitajilta sekä neuvolasta, mutta suurin ongelma oli Aadan voimat. Aada ei jaksanut imeä. Jouduin välillä valuttamaan Aadan suuhun maitoa pullosta, koska tytön voimat olivat niin vähissä. Lisäksi Aadalla ei juuri ollut kärsivällisyyttä. Kun hän ei saanut maitoa heti niin hän kyllästyi.




Kahden viikon teho-osasto jakson jälkeen pääsimme kotiin. Samana päivänä minulla oli rintatulehdus. Rintani oli tukossa ja Aada ei jaksanut imeä sitä auki. Yritin saada rintani tyhjäksi, mutta se ei onnistunut. Tulehdusarvot olivat korkeat, kuume nousi 40 asteeseen ja sain 10 päivän antibioottikuurin. Kaikesta huolimatta minä yritin imettää lastani kipeällä rinnalla. Kipeää se teki, mutta minun haluni oli suuri saada lapsi rinnalle. Yritin pitää Aadaa mahdollisimman paljon rinnalla, mutta ei siitä mitään tullut. Aada kyllästyi siihen, että ei saanut maitoa heti. Painelin välillä rintani mustelmille, että saisin valutettua maitoa Aadan suuhun. Aadalla ei ollut kärsivällisyyttä ja hän halusi saada maidolla nopeasti vatsansa täyteen. Hän ei jaksanut odottaa.

Koin suuria vihan tunteita itseäni kohtaan. Ajattelin, että olen epäonnistunut äitinä, koska en saa lastani rinnalle. Koin paljon painostusta imetykseen. Pian imetyksestä alkoi tulla minulle pakkopullaa. Ajattelin, että minun täytyy, minun pitää imettää ja minulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin onnistua siinä. Mielessäni pyöri ainoastaan imetys. Muistan itkeneeni muutaman kerran asiaa. Olin epäonnistunut maailman luonnollisimmassa asiassa. Minä en osannut. Minun lapseni ei jaksanut imeä. Olin huono äiti.

Kyllä Aada toki sai rintamaitoa. Ensimmäiset 2 kk pumppasin Aadalle maidon. Pumppasin 2 tunnin välein myös öisin. Vaikka Aada nukkui, minä pumppasin. Nukuin ensimmäiset 2 kk todella huonosti, koska minut herätti Aada sekä rinnat. Laitoin välillä herätyskellon soimaan, että muistin varmasti pumpata. Rinnat eivät joka kerta nimittäin herättäneet. 1,5 kk jälkeen maidon tulo alkoi loppua. Kaksi viikkoa maitoa tuli, mutta se väheni kokoajan. 2 kk mennessä maitoa ei enää tullut. Yritin tehdä kaikkeni, että maidon tulo ei olisi loppunut, mutta se loppui. Hankin homeopaatti helmiä, että maidon tulo ei vaan lakkaisi. Ne eivät tehonneet.



Siitä huolimatta, että en saanut Aadaa rinnalle en koe olevani huono äiti. Vai olenko? Minä epäonnistuin, mutta minä yritin. Yritin todella paljon imettää lastani, mutta se ei vaan onnistunut. Tärkeintä on kuitenkin se, että lapsi kasvaa. Lapsi kasvaa kyllä korvikkeillakin.

En ole imetyksen puolesta puhuja enkä ole imetystä vastaan. En ole korvikkeiden puolesta puhuja enkä myöskään niitä vastaan. Olen kuitenkin sitä mieltä, että imetys on parempi vaihtoehto kuin korvikkeet. Jokaisen äidin tulisi yrittää imetystä, mutta jos siinä epäonnistuu se ei ole maailmanloppu. Imetys ei ole rumaa, se on kaunis asia. Se on luonnollista.


18 kommenttia

  1. Tiedätkö, pitkään jaksoit yrittää, se on hieno suoritus se. 😊 Puhumattakaan siitä että Aada sai elämänsä alkumetreillä parhainta ravintoa! Pienen vauvan ja keskosen imettäminen ei ole helppoa.
    Tärkeintä on yrittäminen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiiitos :) Niin ainakin minä yritin :) Se on vaikeaa kun ei ole mitään mihin verrata, kun Aada on esikoinen :)

      Poista
  2. Onpas mahtavat viimeiset sanat.. niin samaa mieltä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi ;D Hyviin sanoihin on aina hyvä lopettaa :D

      Poista
  3. Hienosti jaksoit yrittää! Ei imetys lähde kaikilla käyntiin vaikka kuinka äiti sitä haluaisi. Itse myös stressasin asian kanssa esikoisen kohdalla paljon, joka luultavasti oli suurin syy miksi maito alkoi vähetä. Hyvä ja rohkea kirjoitus taas! 😊 oot just hyvä äiti noin, imetys on vain pieni osa äitiyttä.

    VastaaPoista
  4. Älä tuosta itseäsi syytä! Minulla sama juttu. Tytär (joka on myös erityislapsi ja suunnilleen Aadan ikäinen) oli myös sairaalassa aluksi pitkään eikä hänenkään voimat riittäneet syömiseen rinnasta tai edes pullosta joten nenämaha-letkulla mentiin ekat 4kk. Minä pumppasin maitoa ja kiikutin sitä sairaalaan jossa se annettiin letkun kautta. Sitten maidon tulo vaan loppui. Olin todella stressaantunut koko alku ajan. Lapsen vointi huoletti, samalla kun lapsesta erossa olo ahdisti. Sitten, kun vauva saatiin kotiin niin tuntui etten osaa hoitaa sitä ja pienestä koosta ja hauraasta olemuksesta johtuen ajattelin rikkovani koko lapsen. En ole antanut tämän epäonnistuneen imetyskokemuksen lannistaa. Enemmänkin suututti jos joku aluksi uteli miksi en imetä. Teki mieli huutaa kaikki maailman kirosanat ja kysyä, että mitähän hittoa se sulle kuuluu, luuletko etten ole yrittänyt??!! :D Tsemppiä teille molemmille!
    Kaimasi ja Linda 15kk

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on jännä miten sitä stressaa ja sekin vaikuttaa maidon tuloon. Hankalaa :D Ja joo totta, se ärsytti jos joku uteli :D Voiettä :D

      Kiitos, kaima ;D

      Poista
  5. Aina kaikki ei mene kuten on etukäteen ajatellut. Minäkin olen yrittänyt kahden vauvan kanssa imetystä ja molempien kanssa selviytynyt puuhasta 2kk jonka jälkeen maito on ehtynyt. Olen ajatellut, että parempi se vähäkin..kokemus kuitenkin saatu siitä ihanasta läheisyydestä. Tärkeintä kuitenkin on, että vauva kasvaa ja on tyytyväinen eikä itke nälkää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, onneksi ensimmäiset tärkeimmät 2 kk :)

      Poista
  6. Maidontuloa on varmaan tosi vaikea pitää yllä, jos vauva ei jaksa imeä. Pumppaaminen ei ole rinnoille lähellekään sama asia. Mutta eikös ole hienoa että vauvasi sai rintamaitoa ensimmäiset viikot jolloin hän oli kovin pieni ja heiveröinen, siitä oli varmasti apua :) Ja jos joskus saat toisen lapsen koko imetyskuvio voi sujua aivan eri tavalla. Täysiaikainen vauva usein mönkii varsin määrätietoisesti rinnalle ja imee jo synnytyssalissa - teillä ei vain ollut niin "onnellista" lähtökohtaa imetykselle ja pääasiahan on että pikkutyttäresi on selvinnyt noin hienosti vaikka etuajassa syntyikin.

    VastaaPoista
  7. Hienosti yriti, älä ollenkaan vähättele itseäsi. <3

    VastaaPoista
  8. No eihän se ole hyvän äitiyden mitta että imettääkö :) turha kokea paineita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En koe enään, ihan sujut olen tämän asian kanssa :D <3

      Poista
  9. Anonyymi1/4/15 22:27

    Näkeekö Aada ikinä isäänsä ja jos näkee niin mikset niistä kerro? Eikö miestä.kiinnosta osallistua lapsensa elämään ja auttaa sua. Nyt saa sen kuvan ettette oo missään tekemisissä ettekä ikinä nää. Enkä ymmärrä mikset voi tilanteestanne kertoa, kun muuten oot aika avoin. Eihän tollaseen eroon voi sit olla muu syy kun uskottomuus. Vaikutti kirjoitusten perusteella silloin et teillä meni hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aada näkee isäänsä kyllä. Aadan isä ei halua, että hänestä mainitaan blogissani ja kunnioitan hänen yksityisyyttään sillä, että en hänestä täällä puhu tai laita hänestä ja Aadasta kuvia :) Ehkä vielä joskus avaudun meidän tilanteesta, isolla sanalla ehkä, mutta en lähitulevaisuudessa. Toivon, että myös sinä kunnioittaisit tätä asiaa, kun olen rehellisesti asiasta sanonut, että en asiaa halua kommentoida. Kiitos!

      Poista

Kiitos, että kommentoit. Muistathan, että kaikkia kommentteja en julkaise blogissani. Varsinkaan liian henkilökohtaisia kommentteja. Kommentteihin vastaaminen saattaa myös kestää. Laitathan minulle sähköpostia jos sinulla on jotain kysyttävää ja haluat vastauksen heti. Kiitos jokatapauksessa kommentistasi, suurin osa piristää aina päivääni!