Lapsi hoidossa, huono omatunto

Kävin elämäni ensimmäisessä kasvohoidossa. Olen aina haavelluit, että pääsisin kasvohoitoon ja saisin nauttia siitä kun joku toinen tekee kasvohoidon. Nyt sen kuitenkin sain kokea. Kasvohoidon suoritti eräs todella ihana opiskelija, Kosmetologikoulu Hymyssä.

Jotenkin kuitenkin koin kamalan huonoa omaatuntoa siitä, että jätin Aadan hoitoon ja lähdin itse rentoutumaan. Tämä kasvohoito oli minun joululahjani. Mutta miksi ja mistä huono omatunto? Miksi koin huonoa omaatuntoa tuollaisesta asiasta? Tätä jäin miettimään. Aada oli turvallisissa käsissä minun siskoni kanssa eli en pelännyt, että jotain tapahtuisi. Mutta mistä ne tunteet kuohusi? Tuon takia en kunnolla osannut nauttia kasvohoidosta, koska koin huonoa omaatuntoa. Jotenkin ajatus siitä, että äiti lähti hemmotteluun ja lapsi jäi vaille äitiä tuntui pahalta. Olen ollut niin tiivisti Aadan kanssa ja Aada on kulkenut melkein joka paikassa minun kanssani. Kotona hän tulee vessaan mukaan ja yrittää kokoajan kiivetä syliini. Hän tarvitsee minua todella paljon ja haluaa olla minua lähellä. Huomaan kuinka surullinen Aada on jos en leiki hänen kanssaan. Huomaan kuinka hän tarvitsee sitä, että leikin, hassuttelen ja vietän hänen kanssaan aikaa. Aina silloin hän hymyilee ja iloitsee siitä aidosti. Välillä koen todella pahaa oloa siitä, että ruoan laitto menee Aadan edelle.


Tänään olin Aadasta erossa klo 15:40-19:10 välisen ajan. Aada ryömi iloiten ja hymyillen minua vastaan ja hoki sanaa "äiti". Hän oli todella onnellinen nähdessään minut ja minua alkoi itkettämään tuo hänen reaktionsa. Bussissa ennen kotiin tuloa ikävöin Aadaa ja soitin siskolleni.

 "Miten Aada jaksaa, jos Aada jaksaa valvoa niin 
anna minun laittaa hänet nukkumaan".

Minulla oli kamala ikävä omaa lastani. Ja hyvänen aika olin hänestä erossa 3 tuntia. Voinko olla näin kiinni tuossa lapsessa? En ole aikaisemmin ollut tällainen. Olen ihan hyvällä mielellä ollut Aadasta erossa ja nauttinut. Aina olen ihmetellyt niitä äitejä jotka eivät voi olla lapsesta erossa. Ja itse asiassa olen myös miettinyt, että mitä ihmiset mahtavat tarkoittaa sillä:

" Sinulle se on varmasti rankempaa olla 
Aadasta erossa kuin Aadalle". 

Kyllä, minäkin olen sanonut niin, että "Kyllä mulla ikävä Aadaa oli". Jos olen hänestä ollut erossa muutamia tunteja, mutta en ole koskaan aikaisemmin kokenut sitä ikävää näin suurena. Ja jotenkin noloa myöntää, mutta nyt tuntuu siltä, että olen valehdellut kun olen sanonut kaipaavani Aadaa. Se kaipaus on ollut todella minimaalista tämän päiväiseen tunteeseen verrattuna. Hyvä, että en alkanut bussissa itkemään kurkku suorana, koska ikävä oli niin valtava. Minä juoksin bussipysäkiltä kotiin, koska halusin nopeasti rakkaani luokse. Enkä malttanut hissin tuloakaan odottaa vaan juoksin portaat ylös. Ja ei, en valehtele. Nämä tunteet ovat aitoja. Minulla oli ihan järkyttävän kova ikävä lastani. Osaankohan kohta olla Aadasta enään ollenkaan erossa? Pääsenköhän kohta lähtemään kotoani enään minnekkään? Aada minut päästää, mutta päästänkö itse itseni?

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun en osannut nauttia täysin rinnoin. Täytyy vain todeta, että olen ollut tiivisti tuon lapsen kanssa ja rakkaus on puhjennut hirmu suureen kukkaan. Tuo lapsi on ehdottomasti tärkeintä, parasta ja ainutlaatuisinta elämässäni. Mutta en ikinä olisi uskonut, että ikävä on näin suuri 3 tunnin jälkeen.

Ainiin ja kasvohoito oli aivan ihana. Sain myös käsihoidon. Nyt on pehmeä naama ja pehmeät kädet. Niin ja täydellisen väriset kynnet. Suuri kiitos Kosmetologikoulu Hymylle !




29 kommenttia

  1. Äidin on aina vaikeaa olla erossa lapsestaan, on kyse tunneista tai päivistä. Uskon että se on luonnonlaki, samoin kuin äitimorkkikset. ;)

    Ihana kuitenkin että lähdit hemmotteluun, olet sen ansainnut! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin :) Tuntuu, että se napanuora ei tuu koskaan katkeamaan ;D

      Poista
  2. Oho, olipas jännä että tolleen yhtäkkiä iski huono omatunto ja iso ikävä erossa ollessa! Mutta tokihan äitikin saa vapaalla olla ja näen että on rikkaus, että lapsella on muitaki tärkeitä aikuisia ympärillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin se oli todella outoa ja se tunne oli niin vahva. Hui kun nyt ajattelee eilistä. Niinpä, kyllä äiti on ansainnut oman aikansa ja on se hienoa, että ympärillä on muita jotka voivat hänestä huolehtia :)

      Poista
  3. Anonyymi6/2/15 12:16

    Minkä ikäisenä olet ajatellut vieväsi Aadan hoitoon (päiväkoti tms)? Meillä neiti aloittaa huhtikuussa päiväkodin 1v10kk:n iässä ja nyt jo hirvittää itsellä miten sitä osaa olla pitkät työpäivät lapsesta erossa kun tottunut kotona oloon lapsen kanssa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän olla varmaan siihen saakka Aadan kanssa kotona kun hän on 3 vuotta. Saa nyt nähdä tietenkin miten rahallisesti pärjätään. Aluksi mietin, että laittaisin Aadan päiväkotiin syksyllä kun ikää on 1v 9kk mutta en minä raaski. Aada saattaa oppia kävelemään ehkä kesällä niin jotenkin inhottaa ajatus siitä, että heti laittaisin päiväkotiin. Itse olen ollut päiväkodissa töissä niin tiedän miten ne pienet on siellä tiellä. Eri asia olisi jos Aada olisi normaali ja normaalisti kehittynyt, mutta kun kyse erityislapsesta niin en vaan yksinkertaisesti raaski. Ja kun en itse kaipaa ollenkaan töihin tai halua mennä tekemään töitä niin tää menee ihan kivasti näin :D Kuhan nyt vaan selvitään

      Mutta eiköhän se teillä hyvin mene se aika <3 :) Totut varmasti ja ihanhaan se toisaalta on päästä päiväksi töihin tai ylipäätään aikuisten ilmoille :) <3

      (päiväkodin aloituksesta vois muuten harkita postausta) :)

      Poista
  4. Anonyymi6/2/15 15:16

    Eikai kukaan välttämättä halua töitä tehdä.. Eli yhteiskunta avustaa teitä? Juust.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hhaha :D meillä suomessa on niin hyvin asiat, että me voidana olla kotona ja se on ihan sallittua ja uskon, että se on parasta Aadalle :) Nähdäänhän me jo nyt paljon Aadan kavereita ja meillä on täällä välillä kaverin lapsi hoidossa ;D Aadalla on siis leikkikavereita eli niistä hän ei jää nyt eikä tule jäämään paitsi :)

      Poista
  5. Anonyymi6/2/15 20:17

    Sen vuoksi niitä töitä on tehty, ja tehdään taas kun on sen aika, että niillä veroilla joita on itse maksanut mahdollistetaan se että pieni lapsi saa olla oman vanhempansa kanssa. Ihan lyhyelläkin matematiikalla laskettuna olen jo nyt antanut monin kerroin enemmän kuin ottanut. Arvostellaan ennemmin niitä lapsettomia saamattomia työttömiä työkykyisiä aikuisia, jotka eivät itseään halua elättää :)

    Tsemppiä ja siunausta hurjasti Even ja Aadan arkeen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä :) Kiitos paljon <3

      Poista
    2. Anonyymi7/2/15 19:54

      Kuinkahan kauan tuo Eve on ollut työelämässä? Vuoden ennenkuin pamahti paksuksi? Ei siinä paöjo oo veroja maksettu!!

      Poista
    3. Olet siis sitä mieltä, että en saa olla lapseni kanssa kolmea vuotta kotona,koska elän yhteiskunnan rahoilla? Kyllä tässä on kesätöitä tehty 14 vuotiaasta saakka :) Tässä asiassa olen sitten ehkä joidenkin mielestä itsekäs, mutta minun mielestä paras paikka lapselle on koti. Hän ehtii kyllä päiväkodissa olla 2 vuoden päästäkin.

      Yksi haaveeni kuitenkin on, että ottaisin kotiini muita lapsia ja alkaisin perhepäivähoitajaksi. Aada saisi seuraa ja saisin tehdä sellaista mistä pidän. Tällä hetkellä se ei vaan ole vielä mahdollista, koska tässä kämpässä se ei tulisi onnistumaan.

      Poista
  6. Mulla alkoi pari viikkoa sitten osa-aikaset opiskelut ja oon kyllä potenut huonoa omaatuntoa kun olen ollut koulussa enkä pojan kanssa kotona.. Vaikka hyvinhän tuo on viihtynyt isovanhempien kanssa niinä päivinä kun olen ollut poissa :) Nyt on alkanut jo vähän helpottamaan tämän fiiliksen kanssa, mutta ensimmäiset päivät oli kyllä aika vaikeita itselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan varmasti oli ensimmäiset päivät vaikeita mutta onneksi sitä tottuu :) <3

      Poista
  7. Anonyymi6/2/15 22:54

    Luota nyt hiukan muihinkin! Teet puheillasi itsesrtäsi korvaamattoman! Mitä jos itellesi tapahtuis jotain? Eikö olisi kamalaa kun Aada ei ole tottunut muihin ollenkaan? Kuinka usein Aada on isällään? Epäreilua jos et anna kuin yheksi yöksi..Tsemppiä toivon molemmille sydämeni pohjasta. Surullinen tuo teidän tilanteenne. Etkö siis halua olla miehesi lähellä? Miksette vain ota avioeroa? Olihan miehesi tosi negatiivinen jo aadan ollessa vauva. Eihän hän tullut edes vaunulenkille.. Piia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai teen puheillani itsestäni korvaamattoman? Anteeksi ei todellakana ole tarkoitus, mutta onhan äiti toisaalta lapselle korvaamaton. Ja hyvänen aika, en mielestäni tässä tekstissä sanonut, että en luota muihin ollenkaan :) Kerroin vaain tunteistani millainen olo itselleni tuli tällä kertaa kun olin poissa Aadan luota. Edelleenkään en puhu Aadan ja isänsä suhteesta, mutta he näkevät kyllä tosiaan. Toivon, että myös sinä Piia kunnioittaisit sitä, kun olen asiasta puhunut blogissani, että en aio Aadan ja isänsä suhteesta puhua. Tiedän, että myös Aadan isä kunnioittaa sitä, että en hänestä täällä puhu. Ja kyllä minä mieheni lähellä haluaisin olla 24/7. Niin ja varmaan postauksen "Kun sana luovuttaminen on poissuljettu" teksti kertoo minun tunteistani, kuinka pahalle tämä tilanne tuntuu. Ja minä nyt satun edelleen rakastaan hyvin paljon Aadan isää, rakkaus ei ole kaddonnut mihinkään. Ja vielä sen haluan sanoa, että vain minä ja mieheni tiedämme tilanteemme täysin, kukaan muu ei sitä tiedä.

      Poista
  8. Anonyymi7/2/15 19:53

    Niin, vähän tulee sellainen olo, että pidät itseäsi korvaamattomana. Mielestäni myös se, että sanot äidin olevan korvaamaton lapselle, tuntuu minusta todella pahalta. Eikö sinusta isä voi kasvattaa lastaan tasapainoiseksi aikuiseksi? Toki minäkin omaa äitiäni rakastan ehdoitta, mutta kaikille äidin kanssa asuminen ei ole mahdollista. Toisaalta ymmärrän, ettet tahdo puhua isä-Aada suhteesta, mutta siinä tapauksessa sinun tulee ymmärtää minun laisteni kyselyt ja ihmettelyt. Minulla on todella suuri huoli Aadasta.. Jos et ota omaa aikaa et jaksa olla tytölle sellainen äiti kuin hän tarvitsee. Lapselle pitää esim. opettaa, ettei hän ole koko maailman napa, vaikka sinun maailmannapasi onkin (tietty). Tämä onnistuu muiden lasten seurassa välillä ilman äitiä.
    Olen seurannut blogiasi alusta saakka ja huomannut, kuinka omistautunut ja rakastava äiti olet. Olet kuitenkin nuori ja kaipaat varmasti vertaistukea. Onko sinulla aikaa ystävillesi ilman Aadaa? Olisi kiva kuulla myös rutiineistasi.. Ja arjen tavoista. Toivottavasti Aada ei enää nuku muovipussissa vaunuissa;) kevätiloa molemmille. Piia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isä voi kasvattaa lapsesta tasapainoisen todellaki jos äiti ei siihen pysty ja isä pystyy. Äiti on kuitenkin yleensä se joka tietää kaikesta kaiken. Onhan äiti se joka on synnyttänyt lapsen maailmaan ja yleensä äiti tuntee lapsen kaikkein parhaiten ja siksi äiti on toisaalta korvaamaton lapselleen. Poikkeuksia tietenkin on.

      En tule ymmärtämään ihmettelyitä ja kyselyitä jos olen sanonut, että asiasta en puhu. Ymmärsin sen silloin kun asiasta en ollut blogissani maininnut. Tai no tietenkin ihmisiä ihmetyttää, mutta tämä on kuitenkin minun blogini ja päätän mistä asiosta täällä puhun ja missä mittakaavassa :) Silloin varmaan myös sinä voit ymmärtää sen puolen,että jos olen sen sanonut niin asiaan ei tarvitsisi enään palata :)

      Ja olenhan minä ottanut omaa aikaa tyttärestäni. Juuri olin yön erossa lapsestani kun olin kaverini polttareissa 2 tunnin ajomatkan päässä. Ja minä nautin tuosta matkasta. En ole aikaisemmin blogissa puhunut, että minulla on näin suuri ikävä Aadaa. Tämä on ensimmäinen kerta. Niinkuin tässä tekstissä sanoin, niin tuntuu kuin olisin aikaisemmin valehdellut siitä ikävästä, koska se on ollut niin minimaalista tähän kertaan verrattuna :O Ja Aada on melkein kerran viikossa erossa minusta 2-3h. Niinkuin ensi viikollakin minulla on menoja ja Aada on minusta erossa. Minulla on omaa-aikaa ja mielelläni annan Aadan hoitoon, mutta en voi aina vaivata vanhempiani Aadan hoitamisella, koska he ovat päivätyössä :) Minä jaksan ihan hyvin, ei minusta tarvitse olla huolissaan.

      Ja me tapaamme todella paljon pieniä lapsia. Me kävimme värikylvyssä ja meillä on Tampereella ja ympäri suomea paljon ystäviä joilla on lapsia. Aada tapaa paljon ikäisiään lapsia ja olen siitäkin tänne blogiin kirjoittanut. Aada ei ole kuitenkaan mikään normaali 1 vuotias. Pitää muistaa, että Aada on n. puoli vuotta jäljessä kehityksestä. Hän ei vielä leiki niinkuin muut 1 vuotiaat. Hän kulkee ihan eripolkua. Minulla on aikaa ystävilleni ilman Aadaa myös. Ja vertaistukea saan todella paljon. En ole yksin, minulla on ystäviä todella paljon ja myös muiden turnertyttöjen äitien kanssa puhun paljon.

      Poista
    2. Anonyymi7/2/15 21:49

      Kaikella lämmöllä, Piia sinun tuskin tarvitsee olla huolissasi Aadasta ja hänen isäsuhteestaan tai Eveliinasta ja hänen avioliitostaan, siihen kuluva energia kannattaa käyttää sinun omiin läheisiisi. Se että hän on alkanut kirjoittamaan blogia ei tarkoita sitä että hän kertoo siinä elämästään täysin kaiken. Myöskin kysymyksesi ovat sitä luokkaa että suurimpaan osaan ei edes kannattaisi nähdä aikaa ja vaivaa vastata, "neuvosi" taasen... Eiköhän jokainen vähänkään järkevä äiti ymmärrä nuo asiat kertomattakin, vaikka hyvää varmasti tarkoitat? Viisaimmat pitävät kirjoitus sormensa kurissa ja puputtavat vaikka sitten siellä kotona. Minäkin päätin olla hiljaa, tähän asti.

      Poista
  9. Anonyymi7/2/15 19:56

    Moi! Ootko Eveliina ajatellut kouluttautua enemmän vai tyydytkö lähäriin? Pohdin vaan ku itekki olin lähihoitaja, että aika tiukkaa yh äidillä kitkuttaa niillä tuloilla..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ajatellut kouluttaa itseäni vielä jossain vaiheessa, mutta tuskin jään tälle ammatille. Kaikki tulevaisuutta ajatellen vielä auki, haaveita on. katsotana miten käy :)

      Poista
  10. Anonyymi7/2/15 21:12

    Kylläpä täällä on outoja kommentteja anonyymiltä. En kyllä itse viitsisi julkaista tollaista lapsellista roskaa!
    Tässä sulle Eve, älä välitä moisesta :)
    "Jotkut ihmiset ovat ilkeitä ja kohtelevat sinua huonosti. Älä ota sitä henkilökohtaisesti. Se ei kerro mitään sinusta mutta se kertoo paljon heistä!!" :)

    VastaaPoista
  11. Anonyymi7/2/15 21:22

    Itsekin anonyymi?^

    VastaaPoista
  12. Anonyymi7/2/15 21:40

    Kyllä, mutta en ala arvostelemaan muiden elämää ja tekemään omia johtopäätöksiä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi8/2/15 11:15

      Niitä johtopäätöksiä teen siksi, että Eve jättää niin paljon pimentoon. Toki se on sallittua ja sen ymmärrän, mutta silloin pitää hyväksyä ne johtopäätöksetkin! Sen päätöksen eve on tehnyt kun on alkanut levitellä Aadasta ja itsestään juttuja nettiin. Ne jäävät tänne ainaiseksi ja aada ei siihen voi valitettavasti sanoa omaa mielipidettään..

      Poista
    2. Johtopäätöksiä voi tehdä, mutta onko ne ihan pakko tuoda julki? Jos yhtään ymmärrystä on niin johtopäätökset ymmärtää jättää ihan omaan päähänsä.

      Poista
  13. Anonyymi7/2/15 22:31

    Tuli sellanen wtf-fiilis Piian kommenteista.
    Ihana Eve ja Aada <3

    VastaaPoista
  14. Anonyymi8/2/15 11:12

    Olette ihana pikku perhe, lämpöä ja aurinkoa teidän kevääseenne! <3 saako sinulle lähettää sähköpostia vai haluatko, että kommentoidaan täällä vain?:) iina

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Ihana, että kuljet mukanamme! :)

// Lifestyle blogi, jossa avointa tekstiä elämän varjoisimmista hetkistä. Suoraa puhetta ja välillä jopa liian avointa tekstiä. //