Jännitystä ilmassa.

Olen melko sosiaalinen ihminen ja minua on helppo lähestyä. Hyvin harvoin olen ihan hiljainen ja en puhu mitään. Yleensä jännitys laukaisee minussa puheripulin. Tykkään puhua avoimesti ja en turhaan säästele.

Eilinen on hyvä esimerkki. Pääsin purkamaan jännitystäni jalkahoidolla.Sain joululahjaksi ihanalta äidiltäni lahjakortin jalkahoitoon, kosmetologikoulu Hymyyn. Jaloissani nyt ei ollut juurikaan hoidettavaa, mutta jalkahoito oli ihana. Jalkahoidon kesto oli 1,5h.  Jalkojani hoidettiin, rasvattiin, lakattiin ja hierottiin. Aiettä, miten rentouttavaa. Sen teki eräs opiskelija. Hän oli aivan ihana. Me juteltiin paljon. Hän kertoi omasta elämästään ja minä omastani. Minä tietenkin kyselin aika paljon ja välttämättä ilman minun kysymyksiäni en tietäisi hänestä mitään. Kerroin kuinka ihana turnertyttö minulla on ja kuinka onnellinen olen hänestä. Kerroin, että kirjoitan blogia josta hän voi nähdä tämän ihanan turnertytön. Hän pyysi, että kirjoitan blogin nimen hänelle ylös ja lupasi käydä lukemassa.  Saa nähdä onko hän lukenut. Näen hänet taas viikon päästä kasvohoidossa (joululahja) ja aion silloin ottaa asiasta selvää.

Mutta niin kerroin tämän teille, koska tämä kuvaa hyvin sitä millainen olen uusille ihmisille. Minä puhun ja välillä aivan liikaakin. Jos olen yhtään jännittynyt tai stressaantunut niin puhun vielä enemmän. Puhuminen helpottaa oloani ainakin jonkin verran.

Syksyllä suoritin autokoulun toisen vaiheen. Ajoin yhdessä autokoulun opettajan kanssa 1,5h ja arvatkaa mitä minä tein? Autoa ajaessani puhuin ihan älyttömästi. Kerroin hänelle vähän liiankin henkilökohtaisia asioita ja sen jälkeen itseäni alkoi hävettämään. Kerroin hänelle kyllä, että minua jännittää ihan kamalasti ja siksi puhun näin paljon. Hän vastasi, että "puhu vaan jos se sinua helpottaa". Ja minähän vaan jatkoin.

Huominen jännittää minua todella paljon. En ole aikaisemmin tavannut näistä 28 (+minä) blogaajasta yhtäkään. En tiedä heistä mitään. Pääsin marraskuun lopulla kaksplussalle ja nyt pääsen jo tapaamaan heidät. Mahassani lentelee paljon perhosia ja no JÄNNITTÄÄ. Koko viikon olen pelännyt, että tulen kipeäksi ja yhtenä päivänä kuumekkin päätti nousta. En ole kuitenkaan antanut periksi ja kovin olen lähdössä tänään kohti Helsinkiä.

Hieman itsevarmuutta tuohon päivään tuo kauniit vaatteet jotka olen saanut House of Brandonilta sekä Heidi Eliseltä. Myös korvakorut ja kellokorun olen saanut Riikka Luo- B blingiltä.


Nuo vaatteet tuo itselleni hieman itsevarmuuta, vaikka vaatteiden värimaailma hieman arvelluttaa, kun en ole tottunut käyttämään sinistä väriä. Nyt olen kuitenkin totutellut. (viikonlopun aikana tulee postaus vaatteista) Mielestäni vaatteet tekee paljon. Jos sinulla on päälläsi vaatteet joissa et viihdy, niin jännität vielä enemmän ja teet itsellesi inhottavan olon. Tästä minulla on kokemusta. Olen ihminen joka tykkää käyttää aikaa tunti tolkulla vaatehuoneessa. Huudan yleensä "ei mulla oo mitään päälle pantavaa". Vaikka vaatteita on monta kasaa, mutta päälle pantavaa ei ole. Tämä ehkä juontaa juurensa siitä. että äitini on lapsuuteni työskennellyt vaatekaupassa eli meillä lapsilla on aina ollut varaa mistä valita.

Tänään me tosiaan lähdemme Aadan kanssa junalla kohti Helsinkiä. Junassa olo alkaa taas jännittämään. Pelottaa, että miten Aada viihtyy kun nyt ei ole ketää seuralaista mukana. Me ollaan ihan vaan kahdestaan. Aada tykkää niin paljon ryömiä eikä oikein viihdy sylissä. Täytyy varmaan istuttaa Aada kaukaloon ja antaa paljon leluja. Huoh.. Saa nähdä mitä siitä tulee. Onneksi matkan varrella ei ole yhtäkään vaihtoa ja matkan pituus on alle 2 tuntia.

Helsingissä me mennään ystävälleni yöksi. Hän hoitaa Aadaa koko huomisen päivän kun minä pidän hauskaa kaksplussalaisten kanssa  n. klo 13-19 välisen ajan. Me kokoonnutaan Pasilassa ja ensimmäiseksi meille on tulossa paljon tuote-esittelijöitä.




 Myöhemmin me mennään yhdessä vielä syömään ja illalla menen Aadan kanssa nukkumaan Forenom Pop-Up hotelliin. Sunnuntaina vielä yhdessä aamupalalle muutaman blogaajan kanssa ja sitten kohti kotia. Raskas viikonloppu edessä, mutta uskon, että viikonloppu on mieluinen. Toivon, että tämä jännitys laantuisi pian ja pystyisin keskittymään kunnolla vaikka Aadaan. Tällä hetkellä mielessä on paljon kysymyksiä


"Mitä mä tarvitsen mukaan,
 onhan mulla nyt kaikki, 
apua, mitä mä tarviin Aadalle, 
ainii se ja se vielä"

No eiköhän tämä kohta tästä tasoitu. Nyt jatkan pakkailuja.
Ihanaa viikonloppua jokaiselle lukijalle! Postausta tulee sunnuntaina tai maanantaina, katsotaan kuinka poikki olen reissusta.

Ps.
Voitte seurata meidän Kaksplussan blogipäivää Instagrammissa:

#kpbp
#kaksplusblogipäivä


Blogipäivän fiiliksistä puhutaan myös 
blogeissa:



Ei kommentteja

Kiitos, että kommentoit. Muistathan, että kaikkia kommentteja en julkaise blogissani. Varsinkaan liian henkilökohtaisia kommentteja. Kommentteihin vastaaminen saattaa myös kestää. Laitathan minulle sähköpostia jos sinulla on jotain kysyttävää ja haluat vastauksen heti. Kiitos jokatapauksessa kommentistasi, suurin osa piristää aina päivääni!