Millainen olen todellisuudessa. Ystäväni näkökulmasta.

Toteutettiin ystäväni Hannan kanssa tälläinen haaste. 
Eli haasteena oli kertoa millainen toinen blogaaja on tosi elämässä. 
Hän kirjoitti miten me tavattiin ja millainen ihminen olen :) 

Hannan blogiin pääsette tästä--> sukuvikoja

"Marraskuu. Olen pitkään satunnaisesti selaillut erästä blogia ja pohtinut miksi kirjoittaja näyttää niin tutulle. Eipä aikaakaan kun kirjaudun Facebookiin ja törmään samaan naamaan etusivulla erään tuttuni tykättyä tämän kuvasta. Blogin kirjoittajan elämäntilanne on pääpiirteittäin samanlainen kun mulla - ollaan saman ikäisiä, tämä odottaa lasta jonka laskettu aika on vain muutamia päiviä meidän pojan jälkeen ja asuu samalla paikkakunnalla kanssani. Raskauskuplani keskellä tajuan, ettei mulla ole yhtään kaveria, jolla olisi lapsia tai joka olisi raskaana ja mietin kuinka mukava olisikaan vaihtaa kuulumisia esimerkiksi vauvoihin liittyen tai käydä jonkun kanssa vaunulenkeillä. Revin jostain rohkeutta ja päätän pistää tälle viestiä blogin sähköpostiosoitteeseen aloittaen viestin näinkin varmasti: Heippa. Oon pitkään miettinyt kehtaanko laittaa sulle sähköpostia, mutta nyt rohkaistuin viimein. En tuolloin osannut kuvitellakaan miten paljon yhden viestin lähettämättä jättäminen olisi vaikuttanut mun elämääni. Ilman Eveä olisi jäänyt monet naurut nauramatta, jutut jakamatta ja huolet kertomatta.

Sähköpostiini vastataan ja parin päivän päästä ollaankin jo toistemme fb-kavereita. Pikkuhiljaa aletaan sopimaan tapaamista, joka sijoittuu joulukuun alkuun. Molempien laskettuun aikaan on vielä pitkä aika, joten hätiä ei pitäisi olla, eihän? Aamulla tulee kuitenkin viesti, ettei tapaaminen onnistu. Olen vähän pettynyt. Pian saan kuitenkin tietää, että Eve onkin jo sairaalassa eikä mene montaakaan aikaa kun tämän pieni on jo maailmassa. Loppujen lopuksi törmättiin ekaa kertaa vasta helmikuussa.

Ennen face to face -kohtaamista mulla oli pieniä ennakkoluuloja. Oli hassua lukea toisen elämästä ja ihmisestä kirjoitettuna ja muodostaa (tahtomattaankin) tästä mielikuvaa päähän muun muassa kirjoitustyylin perusteella. Vaikka meillä tuntui olevan paljon yhteistä löytyi toki paljon eroavaisuuksiakin. On kauhea vaikea sanallistaa sitä, millaiseksi Even kuvittelin ennen ensikohtaamista. En voinut arvata kuinka sosiaalinen tapaus onkaan kyseessä, mikä oli pelkästään hyvä, sillä mä olen uusien ihmisten kanssa hiljaisempaa sorttia. Jostain syystä kuvittelin tämän tuovan uskon näkemyksiään enemmän esille mikä ei todellakaan pitänyt paikkaansa... paitsi pyydettäessä. Muutenkin se kokonaiskuva, jonka olin Evestä muodostanut pelkkien kirjoitusten perusteella meni aivan metsään.

Millainen tämä sitten on? Lyhyempi kuin osasin kuvitella! Ei vaan, ensimmäiseksi mieleen tulee lannistumattomuus ja positiivisuus, jota voin vain ihailla. Kaikesta selviää oikealla asenteella. Eve on myös ihanan suora ja räväkkä, jota ei välttämättä suloisen ulkomuodon perusteella uskoisi. Missään vaiheessa ei ole tarvinnut pelätä omia sanojaan ja jo parin tapaamisen jälkeen tuntui, että oltaisiin tunnettu aina, sillä toistaiseksi ei ole tullut vastaan asiaa, jota en olisi voinut tälle jakaa. Ja uskon, että sama pätee toisinpäin.

Meitä molempia tuntuu yhdistävän satunnainen yliajattelu ja asioiden liika puiminen, mutta mikäs siinä, etenkään kun on joku kenen kanssa tätä harrastaa.

Eve on avartanut mun maailmankatsomusta sekä tahtomattaan ja ilman sen kummempaa yrittämistä auttanut ymmärtämään erilaisia ihmisiä. Lisäksi tämä on antanut vertaistukea ja mahdollisuuden jauhaa hampaiden tulosta, soseista ja vauvajutuista kaiken muun ohella ja ollut ennen kaikkea hyvää seuraa. Harmittaa kovasti, että meidän välimatka kasvoi, mutten anna sen lannistaa vaan suunnittelen jo kyläreissua, sillä pitäähän Jaminkin päästä moikkaamaan tyttöystäväänsä Aadaa! Sitä odotellessa..."

Olet ihana Hanna! 
Kiiitos!
Kaipaan sinua! 
<3







Ja jos innostuit ja haluat tehdä tämän haasteen niin nyt sinulla on lupa siihen. Kerro jostain ystävästäsi millainen hän on todellisuudessa jonka olet nähnyt livenä ja joka kirjoittaa blogia. Ja pyydä häntä kirjoittamaan sama sinusta. Saatat yllättyä ;) Minä ainakin yllätyin. Välillä on niin ihana saada positiivista palautetta. Joskus tässä blogimaailmassa saa ikävääkin palautetta niin tälläinen positiivisuusruiskeet on oikein tervetulleita ;)

Lähde mukaan haasteeseen ;)

4 kommenttia

  1. Vaikutat niin mukavalta ihmiseltä! Ja Aada on super suloinen tyttö<3 olisi kiva törmätä sinuun kun asutte nyt Tampereella. Kaikkea hyvää teille!

    VastaaPoista
  2. Ihana kirjoitus jota oli todella kiva lukea kun olen lukenut molempien teidän blogeja jo odotusajalta :)

    VastaaPoista
  3. Ihana postaus♥ voihh, niin ikävä teitä D':

    VastaaPoista
  4. sinun voimavarasi on iloisuus ja positiivisuus ja oma uskosi. Nämä kolme kantavat jo pitkälle sekä rukous. Kiitos, että jaat avoimesti asioitasi ja olet niin avoin vaikka elämässäsi on nyt vaikeaa, Joka rivistä näkee sen, että osaat silti olla kiitollinen ja positiivinen, tuo elämä sitten mitä tahansa tullessaan. Ongelmat on tehty ratkaistavaksi, niiden yli on mentävä tuntui miltä tuntui. Sinusta oikein kumpuaa oikea elämän asenne. Ongelmiin ei pidä jäädä makaamaan, vaan ne ovat elämän haasteita.. ja voitettavissa, jos on tahtoa ja halua.. Kiitos, että olet olemassa!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Ihana, että kuljet mukanamme! :)

// Lifestyle blogi, jossa avointa tekstiä elämän varjoisimmista hetkistä. Suoraa puhetta ja välillä jopa liian avointa tekstiä. //