Nyytti pian 7vk vanha.

Isi on kolmatta päivää putkeen töissä. Me tytöt vietetään kahdestaan laatuaikaa<3
Nyt sitä tajuaa kuinka onnellinen on. Lapsi voi niin hyvin. Nyt on pari viimesintä yötä nukkunut kuin tukki ja jopa 4 tunnin pätkiä. Niin ihanaa! Pikkuinen nyytti osaa jo hieman seurata katseellaan esineitä ja osaa kohdistaa katseen suoraan silmiin. Se sulattaa kyllä sydämen ja aina valuu tippa kun toinen katsoo suoraan silmiin kauniilla silmillään. Päätä tyttö osaa hieman jo nostaa, mutta ei tietenkään kokonaan osaa kannatella. Ensimmäistä kunnon hymyä odottelen edelleen. Tyttö hymyilee, mutta ei tarkoituksellisesti vaan unissaan enimmikseen. Oodtan, että se ihana oikea ja aito hymy tulisi sieltä. Yritän ilmeillä ja pelleillä toisen kanssa, mutta ei se hymy ole vielä tullut.
Hän tarkkailee paljon ympäristöä ja katseellaan seurailee todella paljon. Hän jaksaa olla joskus 2 tuntia hereillä ja vain katsella isoilla silmillään. Keskiviikkona hän täyttää 7 viikkoa. Äidin iso tyttö<3

Rakastan tätä tyttöä niin paljon!


Nyytin päivään kuuluu monta tärkeää asiaa.
Jos hän itkee niin tungen melkein heti suuhun maitoa. Aika hyvin osaan kyllä tunnistaa eri itkutyylit.

Nälkä itku on sellaista rasittavan kuuloista ja todella kovaa itkua. Ja sieltä itkusta paistaa läpi, että nyt ei mikään muu kelpaa kuin se maito. Sen tunnistaa aika hyvin. Se itku on vaativaa.

Sitten on vaippaitku. Se on semmosta ähinän ja nyyhkyttämisen sekasortoa. Ja mie kyllä haistan aika hyvin jos toisella on housussa tavaraa, mutta mieheni ei haista. Yleensä se olen sitten minä joka huolehtii tuon vaippapuolen, on niin tarkka hajuaisti. 

Väsymysitku on kitinää.Jos hytkytän lasta ja lopetan hetkeksi niin hän alkaa inisemään ja kädet vispaa tuhatta ja sataa. Silloin nyytti on väsynyt/levoton.

Se on jotenkin hauskaa, että oman lapsen tuntee niin hyvin ja osaa vastata hänen tarpeisiin. Ja on niin ihanaa olla äiti, kun toinen tunnistaa mun äänen, kosketuksen, hajun, lämmön ja oikeasti tuntee mut. Yleensä yöllä jos tyttö on erittäin hermostunut, itkuinen, väsynyt, levoton tai jotain siltä väliltä niin mies tunkee nyytin mun syliin. Välilä ärsyttää, että miks just mulle ja tekis mieli sanoo takasi, et hei se on sunki lapsi, hoida sie. Mutta nyt alan ymmärtää miksi se on niin helppoa tyrkätä mun syliin puolentoista tunnin itku maratoonin jälkeen. No minä vaan yksinkertaisesti saan sen helpommin rauhoittumaan kuin mieheni. Vaikka me tehään ihan samat jutut ja hyssytetään samalla tavalla ja samoissa asennoissa ja yms, mutta silti se rauhoittuu paljon nopeampaa minun sylissäni. Mutta kai se sitten vaan johtuu siitä, että olen äiti. Mies sanoi joskus, että häntä oikein ärsyttää kun tyttö rauhoittuu mun sylissä nopeampaa kuin hänen. Niin no ärsyttää se minuakin, en mie saa yöllä nukuttua jos toinen päättää huutaa monta tuntia. Mutta kai se vaan niin on, että äitinä tämmöiseenkin tilanteeseen joutuu yllättävän usein.

Nyt huomaa hyvin mitä kaikkea uusia tärkeitä asioita meidän arkeen on tullut.

Vaipat

Ne ei saa loppua missään vaiheessa. Kokoajan pitää olla varuillaan, että meillä on vaippoja kaapissa, ettei joudu keskellä yötä lähteä hakemaan lisää. Ja kuinka erilaisia nuo vaipat onkaan.

Me käytetään nyt liberonia. Tykkään siitä tosi paljon. Ja edelleen menee ykköskoon vaippa.
Siinä on todella hyvä imukyky ja todella harvoin on liberonin vaippa falskannu.

Muumeista en kauheasti tykkää. Sain muumeja vaippakakussa ja niitä käytettiin joku viikko ja tuli kauhea ihottuma pyllyyn. Siis tuntu, että koko pylly aukes ja se oli tosi kipeen näkönen. Laitoin tietenkin sinkkivoidetta, mistä on kanssa tullu tosi tärkee meille, mutta se ei tuntunu heti auttavan. Muutaman päivän päästä lopetin muumivaippojen käytön kun sain isovanhemmilta lisää vaippoja ja kappas kummaa peppu alko paranemaan. Nyt käytän nuita muumivaippoja aina silloin tällöin max 1 kertaa päivässä, että saisin käytettyä nuo vaipat loppuun. halpoja ne on, mutta en halua, että vauvan pepulle käy uudestaan noin.

Pampperssitkin on hyviä. Niissä oli kans ihan hyvä imukyky, mutta jotenkin en niistä tykännyt niin paljoa kuin liberoneista, joku niissä mätti. Mies taas tykkäsi aika paljon pamppersseista. En tiedä miksi. 

Tutit

Ainan kun tyttö on levoton ja huutaa niin hän haluaa tutin. Se on sylin lisäksi ainut keino mikä rauhoittaa. Sitä tuttia vaan saa olla kokoajan laittamassa takaisin suuhun. Ja se kamala maiskutus mikä kuuluu aina kun hän imee tuttia silloin kun on levoton. Oikein huvittaa se kova ääni. NamsNamsNams. Se on hauska ääni.
Sitten tyttö tykkää myös itse ottaa tutin pois suusta ja heittää sen lattialle vahingossa ja sitten alkaa kamala huuto. Ja sitä voi käydä kolmekin kertaa peräkkäin kun hän huitoo niin paljon käsillään.
Muuten tyttö ei pahemmin tuttia ime. Ainoastaan jos on levoton. Ja automatkalle tykkään ottaa tutin mukaan ja laittaa suuhun kun ei ole syliä rauhoittamassa niin onpahan ainakin tutti.

Ja tutithan on meillä sitten aina hukassa. Milloin on sohvan takana, sängyn alla, lattialla tai no vaan hukassa..

Rautalisä
D-tippa
Cuplaton


Jep ilman näitä en pärjäisi. Tytölle on todella tärkeää 12kk ikään saakka saada rautalisää. Se on vaan todella raivostuttavaa kun jos sitä sattuu tipahtamaan suusta niin on vaatepilalla. Siksi meillä on omat harsot sitä varten merkittynä, että käytetään niitä, ettei kaikki harsot menis pilalle tuosta raudasta ja vaatteet. Se kun ei tahdo oikein pesussa lähteä pois. Ärsyttävä liuos.

D-tipat on myös tärkeitä. On tosi tärkeetä, että tyttö saa vitamiineja. Tietenkin itsekkin syön vitamiineja, mutta D-tipan voi antaa suoraan tytölle.

Cuplatonia annetaan aina ennen ruokailua. En tiedä auttaako tää pahemmin, mutta me nyt annetaan ainakin tää eka pullo loppuun ja jos sen lopettamisen jälkee pahenee unettomat yöt niin sitten tästä on ollu jtn apua. Vielä en tiedä.

Näitä kaikkia kolmea on todella vaikea muistaa antaa. Oon laittanu itelleni lapun jääkaapin oveen, että muistais antaa. Ei vaan taho muistaa. Ärsyttävää ku on niin huono muisti. Sitten joskus seuraavana päivänä muistaa, että ainii eipä sitten annettu eilen mitään noista tyyliin. Argh. Jotain pitäis tälle muistille tehä.


Nutricia

Ja edelleen menee nyytille tää ravintolisä äidinmaidon sekaan. Se rikastaa äidinmaitoa ja se menee sen takia, kun tyttö on keskonen. Saa lopettaa ku tyttö painaa 3,5kg. Varmaan painaa jo, mutta ei olla varmoja ja noita pussukoita on vielä jäljellä niin käytetään ne nyt loppuun ja lopetetaan niiden käyttö aikanaan jos tyttö painaa tiistaina jotuon 3,5kg.

Tätäkään ei aina muista sekoittaa äidinmaidon sekaan.


Rintapumppu

Ilman rintapumppua en pärjäisi. Tykkää tosi paljon tosta ainun sähkösestä pumpusta. Se on aika kovaääninen, mutta pumppaa tosi hyvin. Oon tosi tyytyväinen. Ja se toimii myös paristoilla :)

Lisäksi maidonkerääjää ilman en pärjäisi. Aina kun pumppaa niin toinen alkaa vuotamaan sen verran paljon, että muuten lainehtisin äidinmaidosta. Joten oiva keksintö.



Eilen tyttö oli ensimmäistä kertaa leikkimatolla. Ajattelin, että saattaa olla aika tosi aikaista laittaa se siihen, mutta pyh. Tyttö viihtyi tosi hyvin. Seurasi tosi paljon katseella leluja ja kuunteli kun semmonen leikkiapina päästeli ääniä. Voi mun rakas pikkunen viihtyi niin hyvin. Ja oli samaan aikaan tosi kuvauksellinen ;) Toinen oli niin tohkeissaan.


Huomenna neuvola ja tällä viikolla kutsuu Tampere aikavarmasti.
Täytyy yrittää jossain vaiheessa tulla kirjottelee kuulumisia :)
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille lukijoille!

Vaikea yö.

Kello 23.30
Vauva on syönyt mahan täyteen ja laittaa silmät kiinni ja käy nukkumaan. Äiti vie tytön nukkumaan pinnasänkyyn ja antaa pienen suukon poskelle, toivottaa hyvät yöt ja peittelee kunnolla.


Äiti ja isi sanoo myös hyvää yötä toisilleen ja laittaa silmät kiinni.

00:15 
Vauva ähisee kovaäänisesti. Pian ääni voimistuu itkuksi.

Äiti ei ole vielä nukkunut ollenkaan, mutta isä tuhisee vieressä. Äiti nousee ylös ja menee hyssyttämään lastaan.



00:45
Tyttö rauhoittuu ja alkaa nukkumaan, kun äiti pitää häntä sylissään ja hänen ympärillään on fleecepeitto.

02:15

Tyttö huutaa nälkäänsä. 

Äiti on todella väsynyt, mutta pomppaa salamana pystyyn ja juoksee lämmitämään maidon ja antaa tytölle maitoa pullosta. 

02:40
Tyttö rauhoittuu hyssytykseen ja nukahtaa.

Äiti laittaa tytön varovasti pinnasänkyyn nukkumaan


03:40
Tyttö heräilee ja ähisee kovaäänisesti.

Äiti herää entistä väsyneempänä. Tuntuu, kuin ei olisi nukkunut silmäystäkään.

03:50
Äiti nousee ylös kun tyttö alkaa itkemään kunnolla.



04:05
Äiti siirtyy olohuoneeseen hyssyttämään vauvaa. Äiti antaa vauvalla maitoa, mutta hän ei suostu paljoa juomaan. Hän vain inisee. Vaipanvaihtokaan ei auta tytön oloon. 

04:30
Äiti pumppaa samalla lisää maitoa ja toisella kädellä hyssyttää vauvaa. Sitterikään ei auta, eikä koholle nostaminen. Äitillä on todella turhautunut fiilis ja muutama kyynel vierähtää poskelle.

04:50
Äiti avaa television, että jaksaisi pitää silmänsä auki. Tyttö äihisee ja haluaa, että häntä hytkytetään ihan kokoajan. Jos hytkytyn loppuu alkaa kamala huuto.



05:30
Tyttö rauhoittuu vasta nyt itkemiseltä ja nukahtaa syliin.


Äiti vie hänet makuuhuoneeseen, mutta hän herää kun hänet laskee sänkyynsä.


05:50
Äiti on erittäin turhautunut, vihanen, surullinen, väsynyt. Olo on todella toivoton ja itkulta ei tule loppua. Äiti ja lapsi itkevät yhtäaikaa. 

06:15
Äiti avaa taas television ja yrittää pysyä skarppina.



06:49
Tyttö nukahtaa äidin syliin. Taas kokeillaan viedä lapsi nukkumaan pinnasänkyyn ja hän jää ihanasti nukkumaan.

07:05
Tyttö herää ja itkee täyttä kurkkua. Mies herää ja hyssyttää tyttöä.



07:40 
Isä siirtyy olohuoneeseen nukkumaan ja keräämään voimia tulevaan työpäivään. Äiti jää hyssyttämään lasta. Koitan antaa maitoa, mutta ei auta. Käyn vaihtamassa vaipan ja hän rauhoittuu taas 10min, mutta aloittaa taas huutamaan.

09:30 

Tyttö nukahtaa äidin viereen.


09:45
Äiti nukahtaa.



11:40
Tyttö ähisee ja äiti herää. Isä tulee nukkumaan makuuhuoneeseen.

12:05
Isi herää ja alkaa hoitamaan tyttöä ja antaa äidin nukkua.



14:10
Äiti herää pumppaamaan lapselle maitoa ja herää ns. yöunilta kokonaan.

14:25
Tyttö heräilee ja isä syöttää hänelle maidon ja vaihtaa vaipan

15:00
Tyttö nukkuu ja äiti ja isä katsoo televisiota.




16:30
Isi tekee ruoan. 

17:00
Isi ja äiti syö

17:15
Isi lähtee töihin



17:40-20:35
-Äiti pesee pyykkiä 3 koneellista


-Tyhjentään astianpesukoneen ja täyttää sen
-Imuroi melkein koko talon ja ajattelee imuroivansa seuraavana päivänä puolet tai laittaa miehen imuroimaan puolet talosta.


-Käy saunassa
-Kylvettää tytön
-Syöttää tytön
-Laittaa tytön nukkumaan
- Laittaa pyykkiä kuivumaan

-Siivoaa olohuoneen, makuhuoneen ja keittiön ylimääräisiltä tavroilta. Järjestelee.


20:35
Äiti rämpyttää tablettia ja alkaa katsomaan toisella silmällä televisiota. Hän sytyttää myös muutaman kynttilän ja nauttii rauhallisuudesta.

21:15 

Tyttö herää syömään.



21:35


Tyttö nukahtaa. Äiti kapaloi tytön sohvalle nukkumaan ja sulkee valot ja on hiljaa.

21:40
Äiti tulee kirjoittamaan blogitekstiä

00:00
Isä pääsee töistä.



Tässä meidän ihanan viime yön kulku. Yö oli kamala. Kamalin yö tähän mennessä! Enkä syönyt mitään erilaisesta poikkeavaa. Maitoakaan en tainnut juoda kun n. 2dl. En usko, että lehmänmaito tämän tekee. Juon joka päivä maitoa ja näitä öitä tulee todella harvoin. Nytkin on mennyt melkein viikko ilman itkusia öitä ja nyt taas alkoi. Tämmöiset yöt turhauttaa todella paljon. Kaikkensa yrittää, että lapsi rauhottuisi, mutta kun ei. Mikään ei tunnu tehoavan. Hyssytän, tuututan, olen hiljaa ja välillä en. Kävelen ympäri kämppää ja hyssytän. Sitterissä keinutan lasta, mutta ei auta. Kapaloin hänet,ettei heräisi kylmyyteen kun lasken hänet pinnasänkyyn, mutta ei auta. Annan tutin suuhun, imee hetken ja rauhoittuu mutta heti kun tutti tipahtaa suusta hän saa hepulin. Nostan häntä pystyyn, röyhtäytän,mutta ei. Hän teki 2 kakat viime yönä ja ilmaa tuli paljon pois vatsasta ja röyhtäilikin ja hieman pukluakin tuli. Eli kaiken pitäisi toimia. Maha toimi ja ilmaa tuli ulos. En ymmärrä mikä tuota tyttö vaivasi viime yönä. En vain ymmärrä. No ehkä minun ei tarvitsekkaan. Tälläisistä öistä tulee vaan kauhea kauhu, että onko seuraavakin yö yhtä kauhea.

Ihme kyllä minua ei väsytä, vaikka en ole paljoa ehtinyt viime yönä nukkua. Muutaman hassun tunnin. Olen niin hmm.. no kateellinen miehelleni, kun hän pystyy nukkumaan monta tuntia putkeen. Hän on sanonut, että saan hänet herättää ja hän auttaa, mutta en raaski häntä herättää, kun hänellä on koulu ja työ. En vaan raaski. Kai sitä pitäisi jos noin väsyy. Ois varmaan pitänyt herättää pikkasen aikasemmin kuin vasta klo 12. Mutta no myöhäistä sitä on nyt murehtia.

Muuten tänne kuuluu taas hyvää, vaikka tuo viime yö olikin tuommoinen painajainen. Ollaan oltu kotona nyytin kanssa näillä kovilla pakkasilla. Ei olla käyty missään. Itse kävin paripäivää sitten ostamassa kivan imetystopin lindexistä ja uudet imetysrintaliivit. Toivon, että näitä vois käyttää jokaisen lapsen kohdalla, että säilyisi hyvänä :) Löysin myös alennuksesta 2,50e maksavat 44 koon housut pienelle. Vielä menee 44 koko jonkin aikaa. Ja löysin myös kivan hiuspannan minkä sain kaupanpäälle, kun lindexillä oli joku osta 2 maksa 1 päivät :) Voiettä, miten sitä osaakaan ilahtua noin pienistä hankinnoista niin paljon. Shoppailu vaan tekee minut niin onnelliseksi! Rakastan sitä. Ja rakastan alennusmyyntejä. Ainiin löysin 5eurolla itselleni uuden yöpuvun. Aiettä, mitä löytöjä<3 Tällä hetkellä haaveilen, että saatais ostettua joku tumma matto tähän olohuoneeseen. Tuo meidän olohuoneen matto on valkoinen, missä on muutama hassu musta raita. Matto on todella likainen vaikka pesin sen kesällä. Se haisee, on likainen, pölynen ja no ihan kamala. Tässä vaan kauhulla odotan sitä aikaa kun lapsi alkaa liikkumaan lattialla ja en todellakaan halua, että hän liikkuu tuon kamalan maton päällä. Joten kyllä uusi olohuoneen matto olisi tarpeen. Katselin jo jyskin sivuilta ja ikean, mutta en löytänyt ihan täysin mieleistäni.

Tietääkö kukaan lukija mistä voisi hommata halvalla isompiakin mattoja?

Ainiin. Puhuin jossain vaiheessa siitä mun ihottumasta. No se ei sitten hävinnytkään antibioottien lopettamisen jälkeen vaan jouduin käymääm lääkärissä. Sain lääkäriltä reseptin erittäin kuivaa ihoa hoitavaan voiteeseen ja vahvempaan kortisoniin. Nyt on kutina loppunut ihan kokonaan, enkä ole antihistamiinia syönyt 4 päivään. Mutta se mikä on jännä, niin kun käyn suihkussa niin koko vartalo on täynnä läiskiä. Ennen näitä oli vaan kaulassa, mutta nykyään niitä on ihan kaikkialla aina suihkun jälkeen. Ne ei kutia tai mitään ja lähtee pois n tunnin päästä suihkun jälkeen. Ihan outoja vaan. Lääkäri oli sitä mieltä, että mulla on lievä atooppinen ihottuma ja olen erittäin herkkä ihoinen talvisin. Kun mun sormet on ihan auki ja vuotaa verta. Kokoajan saa olla rasvaamassa. Ikinä ennen ei oo kyllä käyny näin. Hän myös sanoi, että antibiootti allergia, synnytys ja atooppinen iho kaikki 3 saivat aikaan näin vahvan reaktion ja pitkäkestoisen. No eipähän ainakaan enään kutita :)


Se on myös jännä kun nykyään kattoo tätä kämppää niin kyllä huomaa, että vauva täällä asustaa. Ei oo enään siistiä ihan kokoajan. Kun vauvalla on syöttöaika niin on kämppä sen jälkeen jo sekanen :D
Nykyään on olohuoneen pöytä jotakuinkin tämän näköinen melkeinpä 24/7



Ja se mikä on kanssa muuttunut, niin meillä on kokoajan roskapussi keittiön lattialla odottamassa ulosvientiä. Kakkavaipat ja kaikki kun hmm.. No ne haisee niin mielummin laittaa pussin kiinni aika nopeesti, ettei koko keittiö haise kauhealla. Pitäis hommata semmonen kanellinen roskis, iso kannellinen roskis, ettei tarviis kokoajan tyhjentää roskista. Semmonen josta se haju ei kauheen nopeestit tulis huoneistoon. 
Onhan niitä kaiken maailman vaipparoskiksia,
mutta eikö ne oo vähän turhia? 
Vai mitä mieltä ootte? 
Minusta ne on vaan rahanhaaskausta. 
Tiedän vaan kun edellisessä työpaikassa oli sellainen roskis ja se ei kyllä hajuja sisällään pitänyt.


No tämmöisiä kuulumisia tältä erää. 
Mukavaa huomista sunnuntaita kaikille :)


Ps. Vaunut eivät ole vieläkään saapuneet. Saadaan preecolta kuitenkin 40e hyvitystä kun on ensiviikon keskiviikkona mennyt tilauksesta 7vk. Aika pieni summahan tuo on, mutta kai se nyt kelpaa. Jos ne ei nyt ensi viikon alussa tule niin vaadin isompaa korvausta ja kohta en tiedä haluanko enään koko vaunuja. Ärsyttää kun nyytti on asunut jo 5vk kotona ja ei oo päästy ensimmäiselle vaunulenkille vieläkään. Onneks nyt ei oo kesä vaan talvi, mutta silti.
No kun vaunut saapuu niin niistä sitten nautitaan koko rahan ja odotuksen edestä.
Voih odotan niitä niin paljon.

Nyt on hyvä olla.

Aiettä on ihanaa kun tyttö on nukkunu kaksi edellistä yötö todella todella hyvin. Ei oo heränny kertaakaan huutamaan turhaa. Hieman on mahaa kouristellut, mutta voi johtua vauvan pienestä koosta kun on keskonen ja suolisto ei ole ehtinyt vielä kunnolla kehittyä. Ei ole valmis vielä. Ollaan kaikki oikein pirteitä kun tyttö on nukkunut niin hyvin. Eli epäilen suklaata ja limsaa syynä mahavaivoihin.

Tänään lähdettiin koko perhe näyttämään tyttöä isin työpaikalla ja sen jälkeen käytiin ruoka ostoksilla prismassa. Reissu  meni oikein mukavasti ja tuttujakin nähtiin. Kotona tehtiin miehen kanssa koti hommia ja nyt kummatkin datailee. Meille saapui tänään ihana tabletti <3 Ei makseta tästä kun joku 12e/kk muistaakseni. Nyt yritän kirjoittaa tällä blogitekstiä. Saa nähdä miten onnistuu.

En näköjään ainakaan osaa liittää kuvia tekstien väliin tällä bloggerin mobiili versiolla. Voi huoh. on muuten tosi vaikeeta kirjottaa tällä. yääh.

Hmm... ainiin oon tässä kovasti alkanut suunittelemaan tulevia nimiäisiä. Nimivon siis jo tiedossa ja sen me päätimme rakenneultran aikaan. Nimi on täydellinen, täydelliselle tytölle,hih :) Pitäis pian tehdä kutsut valmiiksi kun päiväkin ollaan jo päätetty. Helmikuun puolella kuitenkin vasta. En suostu järjestämään nimiäisiä muualla kuin omassa kodissa. Tämä on meidän lapsen juhla ja tuntuisi oudolle pitää ensimmäinen kunnon perhejuhla muualla kuin meidän omassa kodissa. Miestä tosin pelottaa,että otan kauheaa stressiä, mutta olen päättänyt olla stressaamatta. Anoppi ja miehen veljen vaimo on luvannut auttaa leipomisessa joten eiköhän näistä kunnon kemut saada aikaiseksi. Ahdasta voi tulla,mutta no sitten on lämmin tunnelma :) voiettä, maltan tuskin odottaa nimen julkaisemista. Ihanaa kun nimen tietää ainoastaan minä ja mieheni.

No sain liitettyä kuvat tällei pötkönä tähän alle :)


Tässä rakas on ekaa kertaa isin työpaikalla.


Ja prismaan menossa :)


Eilen nukuttiin näin tyytyväisesti 


Ja juuri nyt näin. 
Äitin vieressä on hyvä olla.

Maitoa tulee taas kunnolla. 
Tiedä sitten mistä sekin johtui, että maitoa ei saanut tulemaan yhdessä vaiheessa tarpeeksi.
 No nyt ainakin tulee. Ihanaa!

Blogitekstiä tulin kirjoittamaan. Ihanalla tabletilla!




Oon nyt kuunnellu ku joka suunnasta sanotaan kuinka tyttö muistuttaa isäänsä niin pakko lisätä tää kuva. Kyllä siinä jotenkin äitiäkin on. 


Valvottuja öitä.

Täällä taas on valvottu kaks edellistä yötä. Su-ma välisenä yönä nyytti huuti melkein 6 tuntia. No ei nyt ihan, mutta kokoajan kitisi. Välillä nukahti muutamaksi minuutiksi-tunniksi ja sitten aloitti taas. Valvoin itse nyytin kanssa koko yön, kun mieheni ei herää sitten millään sikeästä unesta. Aamulla sille saa sitten kertoa kaikki viime yön tapahtumat, että olen läpsinyt poskelle ja hän on jutellutkin kanssani, mutta ei muista aamulla sitten mitään. No on se hyvä, että meistä edes toinen nukkuu ja varmaan tämän perusteella jaksaa koulussa ja töissäkin käydä vaikka nyytti yöllä huutaisikin kun ei se häntä pahemmin häiritse :D No aamulla klo 9 sanoin sitten Miikalle, että olen nukkunut vain muutaman tunnin ja valvonut tytön kanssa koko yön, että voisko hän nyt syöttää ja mennä olohuoneeseen, että saisin unen päästä kiinni. Kun siis minähän en saa unta jos vähänkin tuo tyttö tuhisee vieressä, keskityn siihen tuhinaan enkä nukkumiseen. No mies tuli olohuoneeseen nyytin kanssa ja molemmat nukahtivat heti. Ite laitoin korvatulpatkin varmuuden vuoksi, että sain oikeasti nukuttua. 3tuntia nukuin kunnes heräsin puhelun pirinään :)

Rakas ystäväni jota en ollut yli vuoteen nähnyt tuli piristämään minua pieksämäeltä.Hän oli meillä klo 14-16 välisen ajan ja juteltiin niitä näitä. Piristi ihan suunattoman paljon nähdä ihanaa ystävää kun ei tosiaan oltu PIIITKÄÄN aikaan nähty. Siinä hän yritti nyyttiäkin syöttää ja piti häntä sylissä. Voiettä :) Harmitti kun aika jäi niin lyhyeksi, kun ei pahemmin ehtinyt jutella, mutta ehkä joskus sitten taas uudestaan<3

Eilen tehtiin sitten klo 16.30-18 välisenä aikana ensimmäinen kyläilyreissu mieheni vanhemmille. Reissu sujui tosi hyvin. Kaikkihan halusivat nyyttiä pitää sylissä ja toinen tietenkin heräili jokaisen sylin vaihdon yhteydessä, mutta ei se tainnut nyyttiä pahemmin haitata. Jossain vaiheessa hän alkoi kitisemään ja tuli sitten äitin lohduttavaan syliin ja rauhottui nopeasti. Kaikki olivat kyllä oikein tohkeissaan nyytistä. Niin, ehkä se on pian niin, että nyyttiä vain halutaan nähdä ja me tullaan miehen kanssa vähän siinä sivussa :D No ehkä sen kuuluukin olla näin. Onhan hän kummillekkin isovanhemmille ensimmäinen lapsenlapsi :) Toivon vaan koko sydämestäni, että ihmiset eivät tulisi meille kotiin käymään aina vain nyytin takia vaan myös meidän. Onhan hän kuitenkin meidän lapsi. Ja jotenkin toivon, että kun aikaa kuluu ja jos olen väsynyt niin saisin apua muuhunkin kun nyytin ihasteluun. Mutta se jää nähtäväksi. Toisaalta se on siinä ja siinä annanko ihmisten touhuta täällä kotonani mitään. Neuvolasta kovasti sanoivat ennen synnytystä, että kun tulee se aika että nyytti on minun kanssa kokoajan ja en ehdi/jaksa tehdä kotona muuta ja mies on poissa kotoa ja kotiin tulee vieraita niin minun pitää vaatia muita ihmisiä siivoamaan ja auttamaan kotona. Olen vaan paljon miettinyt tuota, että miten sitä sitten oikein muka osaa pyytää apua. Ei varmaan mitenkään. Sitten valitan miehelle joka päivä kun meillä on niin likaista. Plööh.. No se on sen ajan murhe.


Hoitolaukku pakattu ja nyytti pakattuna matkaan :) !




Anopilta tuli sitten ihanasti vaippoja ja body joka 
menee muutamien kuukausien päästä sitten päälle :)





klo 18 mies lähti viettämään iltaa solu porukan kanssa ja itse menin sitten miehen veljen vaimoa katsomaan. Ei oltu hänen kanssaan nähny kuukauteen ja oli IHANA vaihtaa kuulumisia. Parisen tuntia olin hänen luonaan ja nyytti nukkui. Maitoa annoin pullosta jossain vaiheessa ja muuten reissu meni tosi hyvin.

Sieltä ihana oli ostanut meille tämmöisen söpön myssyn :) <3


Kotona ehdin olla puolisen tuntia kun mies tuli jo kotiin. Illalla nyytti nukkui ja me miehen kanssa katsottiin leffaa. Leffan jälkeen alettiin itsekkin nukkumaan ja tunnin ehdin nukkua kun aloin syöttämään nyyttiä. Nyytti söi ja nukahti tyytyväisenä. Muutama tunti meni niin oli taas seuraavan syötön aika ja herätin mieheni syöttämään nyytin. Hän syötti ja meni olohuoneeseen,että sain itse taas nukkua. Laitoin korvatulpat ja ehdin puolitoista tuntia nukkua kun mies tuli huutavan lapsen kanssa, että ei saa sitä hiljaiseksi. No sitä huutoahan sitten kesti ja kesti ja KESTI.  klo 04 hän heräsi ja aloitti huutamana saman tien ja päästiin miehen kanssa nukkumaan aamulla klo 9:30. No sen verran kamala yö, että mieskään ei jaksanut ihan heti kouluun lähteä silloin kun oli tilaisuus päästä nukkumaan. Herättiin koko perhe sitten klo 14.30 tänään päivällä. Sanon suoraan, että yö oli ihan KAMALA. Päätin, että en syö enään ollenkaan suklaata enkä juo limsaa. Niitä join parisen päivää sitten ja epäilen, että kun yleensä ne vaikuttaa viivellä, että siinä on syy nyytin mahavaivoihin. No kokeillaan, että miten vauva reagoi jos äiti vähän nipistää herkuista. Todella pahalle vaan tuntuu, että se on minusta kiinni. Mitä ikinä syönkin voi vaikuttaa nyyttiin. Kärsin itse paljon tässä samalla kun tunnen isoa syylisyyttä siitä jos vauva itkee. Koska minun vikahan se on mitä laitan suuhuni. Täytyy nyt toivoa, että nuiden pois jättäminen helpottaisi jos ei helpota aion vähentää maitotuotteita ja jos se ei helpota niin sitten siirryn laktoosittomiin tuotteisiin yms yms yms.. Katsotaan miten nyytti reagoi :)


Usein on tyytyväinen kun saa maitoa. 
Eilen illalla annoin rinnasta ja söi n. puolet maitomäärästä rinnasta ja sitten hermostui kun maitoa ei tullut tiettyyn tahtiin niin sai kauheet raivarit ja piti vaihtaa pulloon. 
oli oikein tyytyväinen ja katsoi suurilla kauniilla silmillään 
äitiä suoraan silmiin :) <3



Ja kun nyytti nukkuu tyytyväisenä hän tykkää nostaa kädet 
tällei :)
 Ja yleensä jos hän säikähtää niin kädet nousee heti ihan ylös asti :)


Tänään otin sitten pienet päikkärit klo 18-19 ja mies tuli herättämään nukkuvan lapsen kanssa, että hän lähtee nyt varpajaisiin. Siellä se nyt on saunomassa ja pitämässä kivaa kavereiden kanssa. Äsken laittoi viestiä, että akku loppuu pian, että enpä sitten saakkaan sitä illan aikana kiinni. Toivottavasti tulee keskiyöhön mennessä kotiin, katsellaan.

Juuri äsken hemmottelin itseäni kun nyytti nukkui niin kävin saunassa, tein kasvonaamiot, ajoin sääret ja tein jalkakylvyn. Aiettä<3 On muuten älyttömän hyvä tuo philpsin aventin itkuhälytin. Siis mielettömän ihana keksintö<3 Siinä on tuutulauluja ja niitä kuunnellessa nyytti monesti rauhottuu ja siinä muutenkin toimii tosi hyvin tuo itkuhälytin. Hyvin kuului tuhinat saunaan ja uskalsi kyllä kaikessa rauhassa saunoa kun pystyi luottamaan tuohon hälyttimeen ;)



Tänään yöpaitana toimii body ja shortsit kun tajusin, että eihän tätä pukua muuten voi käyttää ollenkaan kun nyt on talvi eikä kesä js tämähän on jo tosi pieni kesällä tytölle.

Sulonen se on <3


Ja peitto päälle, ettei tyttö ihan palellu. 
Ja nyt hytkytellään sitteriä siihen malliin, että jos vaikka tyttö nukahtais :)



Ps. Tänään tuli ilmoitus, että ensi viikolla saapuu meidän ihanat vaunut preecolta. Ihmettelen kyllä, että miten niissä näin kauan menee. mutta noi pyhät sotki paljon aikataulua. tilattiin vaunut 4.12 ja ne tulee ensi viikon alussa. ja ensi viikon keskiviikkona tulis 6vk täyteen vaunujen tilauksesta. No saadaanpahan ainakin vaunut!


Eikö se ollutkaan niinkuin luulin?



Synnytys

Kuvittelin, että synnytyskivut on tuskallisempia. Luulin, että oksennan synnyttäessä ja itken kipua, mutta ei.
Tasan kuukausi sitten 4.12 aamulla minut laitettiin kännitystippaan klo 11. Juttelin tuolloin ensimmäisen kätilön kanssa peloistani. Sanoin, että pelkään paljon ennenkaikkea sitä kipua. Sovittiin, että minulle saa antaa kaiken mahdollisen kivunlievityksen ja pitää, koska haluan. Kerroin myös kätilölle ilokaasusta. Olin ennen synnyttämistä päättänyt, että en ota ilokaasua, koska en halua okseentaa. Kätilö hieman ihmetteli, että mikä se tuommoinen syy on ja hän kertoi ilokaasun hyviä puolia ja sanoi, että mun kannattaa ehdottomasti kokeilla sitä ja jos se tuntuu pahalta niin lopetan sitten kesken. No päätin, että kai sitä vois kokeilla.

Synnytyksen alussa sain muistaakseni 4 kertaa kipulääkettä ja mies paineli kauratyynyllä. Kauratyyny lämmitettiin mulle 3 kertaa. En kokenut, että siitä olisi ollut minkäänlaista apua. Alussa kuvittelin, että ne kivut olivat kauheita mitä koin 9h ennenkuin tyttö oli maailmassa.

Kalvojen puhkasua pelkäsin, koska kuvittelin, että se sattuu. Kalvot puhkaistiin 2 tunnin päästä käynnistystipan aloittamisesta, mutta eihän se mitään sattunut. Huvitti vaan kun alusliinat allani oli täynnä vettä ja vereä. Lapsivesihän oli hieman vihreä, mutta sitä ei minulle tässä vaiheessa kerrottu. Se selvisi vasta myöhemmin. Kaikkein oudointa oli, että kun kalvot puhkaitiin niin vettä valui kokoajan sellaiseen suureen vaippaan jonka kanssa kuljeskelin kokoajan. Miestä nauratti nähdä mun päällä iso vaippa ja verkkopöksyt. Olin erittäin seksikäs tuolloin!

Minulla vaihtui kätilö klo 15 ja tämä toinen kätilö sanoi, että ei voi päästää minua suihkuun tai ammeeseen raskausmyrkytyksen takia. Ja tämä ärsytti suunnattomasti! Ainoa mitä olin toivonut ja halunnut koko synnytykseltä, että pääsisin keskenkaiken suihkuun tai ylipäätään veden äärelle, mutta ei se kiellettiin minulta. Rakastan suihkua ja osastolla maatessani ja omassa huoneessani jossa oli suihku niin käytin kyllä suihkua hyväkseni. Parhaillaan kävin 3 kertaa päivässä suihkussa, koska minulla ei ollut osastolla muuta tekemistä. En saanut poistua huoneesta, lukea lehtiä, katsoa tvtä yms.. Ainoa ilo oli puhelin ja facebook ja blogin kirjoittaminen, mutta sitäkin kun vähän aikaa teki niin alkoi särkeä silmiä. Raivostuttavaa.

Tämä toinen kätilö ehdotti, että olisin jumppapallon päällä, mutta eihän siitä mitään tullut. Ensinnäkin mulla oli toisessa kädessä kokoajan tippa ja se pallo oli pumpattu liian täyteen. Sen päällä makaaminen/istuminen oli toivotonta. Kolmas kätilö vahtui klo 19.30 ja jouduttiin jättämään salkkarit kesken kun he tulivat anestesialääkärin kanssa (sanoinkohan sen nyt oikein) laittamaan mulle epiduraalin. Sen laittaminen SATTUI oikeesti. En ollut koskaan ajatellut, että jonkun kivunlievittämisen laittaminen sattuu noin paljon. Nojoo ihan ymmärrettävää kun selkärankaan tungetaan se. Ja sen jälkeen kun se oli laitettu en pystynyt muutamaan tuntiin olemaan selälläni ollenkaan, se sattui.

Jossain vaiheessa lapsen paineet lähti laskemaan ja se SÄIKÄYTTI todella paljon. Soitin supistusten välissä nopean puhelun äidilleni ja pyysin, että he rukoilisivat kotona. Olin todella paniikissa ja mietin, että pian lapsemme kuristuu ja synnytän kuolleen lapsen. Mieskin oli hieman järkyttynyt, mutta paineet pysyivät kuitenkin hyvänä loppuun asti.


Sairaalatossut oli ihan kivat ku piti omat sukat jalassa. 
Käytin näitä koko viikon vaikka omatkin tohvelit oli mukana :)
Osastolla otettiin 2-4 kertaa päivässä käyrää ja tuo kone tuotiin aina mun huoneeseen 
ja siinä makasin 20min ajan.


Olin synnytyksen aikana todella paljon facebookissa. Päivittelin erääseen facebook ryhmään tilannetta. Päivitin sitä todella paljon ja mieskin ihmetteli, että miten pystyn niiden tuskallisten kipujen aikana päivittämään jtn facebook ryhmää. Vastailin vaan,että "nokun siellä on mammoja joita jännittää ja jotka odottaa vaan mun kuulumisia, niin enhän mä niitä voi jättää moneks tunniks pimentoon" Mies vaan nauroi ja sanoi "selvä, päivittele sitten". Mutta se facebook ryhmä on antanut todella paljon voimaa<3 Sinne kuuluu noin 100 mammaa ja en oo ikinä osannut kuvitellakkaan miten paljon tommoset mammat voikaan antaa voimaa. Oon niin kiitollinen, että kuulun tuohon ryhmään ja saan olla osana heitä. Tuosta ryhmästä on tullu tosi tärkee ja siellä pitää käydä joka päivä lukemassa kuulumisia. Meidän tyttö oli nuista 100 mammasta ensimmäinen, vaikka laskettaika oli vasta 5vk päästä. Hauskaa :) En ois ikinä osannut kuvitella, että juuri meidän tyttö syntyy ensimmäisenä.

Päivittelin myös kuulumisia äitille, isälle, sisaruksille, anopille, ystäville ja omille isovanhemmille. Moni ihmetteli, että miten pystyin olemaan synnytyksessä niin aktiivinen. Pystyinhän minä. Siihen saakka kunnes supistusten väli oli niin pieni, että ei ehtinyt ottaa puhelinta käteen eikä edes tehnyt mieli.



Osastoruoka oli ihan hyvää mutta tuntu, että joka päivä oli jtn makkarasta tehtyä tai jotain laatikkoa.

Tipassa olin osastolla sekä synnyttäessä.


Synnytys oli niin erilainen mitä kuvittelin. Ponnistusvaihetta luulin paljon pidemmäksi ja se oli outoa, että se kesti vain 3-5min. Se oli todella nopea. 4 puuhkausta ja tyttö oli ulkona. Seuraavaksi tyttö vietiin ihan heti ulos huoneesta, imettiin keuhkot tyhjäksi ja me jäätiin miehen kanssa itkemään ja katsomaan toisiamme. Odotettiin muutama minuuti kun tyttö tuotiin takasin ja saatiin ihastella häntä ja kuulla mitat. Seuraavaksi tyttö vietiin teho osastolle. Monet kehuivat tyttöä ja sanoivat "onpa terhakka ja kova ääninen tyttö näin pieneksi tytöksi". Hän oli ihmeen hyvässä kunnolla oleva keskonen. Hän ei ollut missään vaiheessa keskoskaapissa ja sokeritippakin meni vain 1-2 päivää. Kaikki oli niin täydellistä<3

Itse olin järkyttynyt myös siitä, että istukan ns. synnyttämisessä kesti niin kauan. Odoteltiin 40min, että istukka lähtisi ulos. Käynnistystippa vaikutti ja jouduin kärsimään pienistä supistuksista vielä hetken synnytyksen jälkeen. Istukka onneksi lähti ulos. Se oli hauska näköinen ja pieni 400g painoinen hassu pallo :D. Verta synnytyksessä tuli vaan 400ml ja miehestäni se oli kauheasti. Minulta leikattiin myös väliliha, koska epäiltiin, että tytön kaulan ympärillä on napanuora tiukasti ja hän kuristuu synnyttäessä. Tätä minulle ei kerrottu vaan väliliha vaan leikattiin kesken ponnistusten. Tämän takia minut siis tikattiin. Ulkopuolelle sain 4 tikkiä, sisäpuolesta kätilö ei muistanut. Nyt tikit on onneksi sulaneet ja on paljon helpompaa tämä elämä :) Ja napanuora tosiaan oli pienesti kaulanympärillä, mutta ei niin tiukasti, että ei kuristanut.

Synnytys oli siis aivan erilainen millaiseksi olin sen kuvitellut.




Tykkäsin pitää omaa toppia sairaalamekon alla.




Vauva

Olen aina nähnyt vauvoja jotka pulauttelee paljon. Meidän vauva ei pulauta kesken ruokailun. Tai pulauttaa, mutta todella harvoin. Vaikka röyhtäytän hänet aina kesken ruokailun parisen kertaa niin hän ei silloinkaan pulauta. Kun olen hänet syöttänyt ja röyhtäytän taas niin ei tule pulautusta. Vasta sitten kun laitan hänet makaamaan sängylle ja hän alkaa huutamaan tai kun vaihdain vaipan hän pulauttaa. Tai vasta puolen tunnin päästä ruokailusta. Ja kun hän pulauttaa niin sitä tulee aika paljon. Tai no paljon ja paljon, mutta tulee kumminkin. Tämä oli minusta outoa. En osannut kvuitella, että lapsi käyttäytyisi näin.

Olen aina kuvitellut, että alle kuukauden ikäiset vauvat ääntelee ainoastaan itkemällä. Mutta ei meidän vauva ainakaan. Hän ähisee ja puhisee ja ähkii sen minkä ehtii. Hän itkee harvoin. Silloin kun maha on kipeä hän itkee ja kun vaihdetaan vaippa ja hänelle tulee kylmä niin silloin hän itkee. Mutta hän on aika tyytyväinen vauva, mikä oli outoa. En osannut ajatella, että lapsi voisi äännellä noin miten tuo.

Ja nuo pierut! Voi kamala miten äänekkäästi vauva voikaan paukutella. Joskus luulen, että se on mieheni eikä lapsi. No kai tuohonkin pitää totutella. Mutta normaaliahan ja hyvähän se on, että ilmaa tulee ulos jostain suunnasta.







Muutamia kuvia ihan ensimmäisistä hetkistä nyytin kanssa

Vauva-arki

Pelkäsin paljon, että olen todella väsynyt, itkuinen ja paniikissa tuon vauvelin kanssa, mutta niin ei olekkaan. Tää arki on lähtenyt älyttömän hyvin pyörimään. Vaikka yöllä joutuukin hyssyttelee vauvaa ja ei saakkaan nukuttua niin hyvin ja pitkään ja paljon kuin ennen niin silti en ole väsynyt. Olen ottanut kerran tämän vauva arjuen aikana kunnon päikkärit. Vauva ei itke päivällä vaan enimmikseen nukkuu eli mulla on tätä omaa aikaa kirjoitella blogiin. Usein aloitan aamulla kirjoittamaan ja tallennan tämän ja jatkan myöhemmin ja teen kirjoitukseni loppuun. Kerralla en näin pitkää tekstiä saa aikaiseksi. Omaa aikaa on yllättävän paljon. Kuvittelin, että tämä olisi vaikempaa ja pelkäsin sitä. Nyt tämä varmasti on helpompaa kuin sitten kun mieheni palaa töihin ja olenkin vauvan kanssa kahden tai sittne kun nyytti alkaa liikkumaan ja häntä pitää vahtia hereillä olon aikana. Mutta olen yllättynyt miten pirteä ja hyväntuulinen olen.

Parisuhteeseen vauvan tulo ei ole juurikaan vaikuttanut. Meillä menee todella hyvin. Alussa oli mun puolelta hieman kiukkuisuutta mikä johtui kauheasta nyytin ikävästä, mutta nyt sellaista kiukkuisuutta ei ole. Pystyn puhumaan miehelleni kaikesta riippuu vain siitä haluanko, mutta pystyn kyllä. On ihanaa kun saa olla tälläisessä parisuhteessa vaikka on meillä niitä huonojakin päiviä kun oikeesti vaan huutaa toiselle ja itkee nurkassa ja túntuu, että kaikki kaatuu päälle.

Tykkään paljon tästä arjesta. On ihanaa, että tämä ei tällä hetkellä olekkaan niin kauheta kuin kuvittelin jälleen pienessä päässäni. Voiettä, rakastan elämääni juuri nyt. Ihanaa olla kotiäiti<3