Heihei Hattarapilvi!

Monta vuotta olen etsinyt paikkakuntaa, johon asettua. Nyt se on löytynyt, paritalon puolikkaasta Seinäjoelta. Minulla on valtava usko siihen, että meidän elämä on täällä myös silloin kun lapset aloittavat koulun. Uskon, että tämä on meidän kotikaupunki, jossa lasten on hyvä käydä koulut.

Aada aloittaa syksyllä eskarin ja itse aion palata työelämään myös syksyllä. Koska Aadalla alkaa reilu vuoden päästä koulu, olen päättänyt poistaa hänet sosiaalisesta mediasta. Olen ottanut Instagramissa linjan, että en julkaise Aadasta enää kasvokuvia. En halua tuoda häntä minun someen vaan hän saa itse tehdä sen päätöksen tulevaisuudessa, että haluaako olla edes somessa. Nyt haluan suojella häntä ja sulkea hänet somen ulkopuolelle, ainakin kuvien osalta. Tämän päätöksen teemme myös Elian kohdalla, kun ikää tulee enemmän.

Olen paljon miettinyt blogin jatkoa. Olen meinannut lopettaa monta kertaa näiden vuosien aikana, mutta aina kun olen ajatellut lopettamista, olen tullut siihen lopputulokseen, että jatkan vielä.
Kuitenkin viime marraskuussa, yhteisen blogin myötä ajatukseni alkoivat jälleen kallistua siihen suuntaan, että tämä blogi loppuu. Yhteisen blogin kirjoittaminen on muuten yllättävän haastavaa yhdessä, lapsiperheen keskellä :D Kirjoitamme siis yhdessä jokaisen tekstin ja otamme kuvat yhdessä. Joskus tapahtuu niin, että minulla on inspiraation, mutta Teemu ei saa tekstistä kiinni.
Yhteinen blogi on kuitenkin meidän kummankin sydämellä todella suuresti. Haluamme auttaa aviopareja, niillä avaimilla joita itse olemme oivaltaneet. Haluamme jakaa omia oivalluksiamme eteenpäin.

Yhteinen blogi on vienyt aikani ja siksi tänne viimeisimmän tekstin olen julkaissut tammikuun lopulla. Se kertoo paljon siitä, että minulla ei ole ollut intoa eikä aikaa päivittää tätä blogia, yhteisen blogin ohella. Instagramia päivittelen kuitenkin päivittäin, sillä se tuntuu tällä hetkellä mieluisammalta.



PÄÄTÖS


Marraskuussa tein kuitenkin lopullisen päätöksen, että tämä blogi loppuu.
Olen odottanut oikeaa aikaa ja myönnän, että tämän päätöksen tekeminen on ollut todella vaikeaa. Olen kirjoittanut blogia niin monta vuotta, että olisihan se outoa jos tämä ei missään tuntuisi.
Silti tällä hetkellä tämän tekstin kirjoittaminen on minulle helpotus. On helpotus naulata viimeinen naula arkkuun. Nyt on oikea aika, että tämä blogi jää elämään aivan omaa elämäänsä.

En poista tätä blogia, mutta en aio julkaista täällä enää tekstejä. Haluan, että tämä blogi voisi edelleen toimia ehkä jonkun toisen elämässä apuna. Ehkä tekstini tulevat vielä lopettamisen jälkeenkin koskettamaan. En tiedä, mutta tietenkin toivon sitä.

Meidän elämää voi kuitenkin seurata Instagramissa. Minun Instagram tili ei poistu, mutta nimimerkki saattaa vaihtua. Olen aloitellut muutamia yhteistyökuvioita Instagramin puolelle ja tällä hetkellä olenkin enemmänkin vaikuttaja Instagramissa kuin bloggaaja.

Tämä blogi on antanut minulle paljon. Tällä on ollut suuri vaikutus omaan elämääni ja palautteen kautta olen saanut myös kuulla, että teksteilläni on ollut suuri vaikutus myös muiden elämään. Se on aina lämmittänyt sydäntäni. Se on tuntunut hyvälle.

Kiitän jokaista lukijaa, kommentoijaa sekä yhteistyökumppania <3 Olette tehneet tästä bloggaamisesta kaiken sen arvoista. Kiitos, että olette kulkeneet mukanani kaikki nämä vuodet.




Meitä voit seurata jatkossa täältä:






Kiitos vielä kaikille, jo törmäillään niin tuu juttelemaan!
Siunausta just sun elämään <3


<3: llä Eve

Rauhoittava vihreä

Muutimme uutena vuotena Seinäjoelle, tukiverkoston lähelle. Olemme viihtyneet täällä hyvin, oikeastaan todella hyvin. Rakastamme meidän uutta kotia ja sen tuomaa rauhaa. Täällä on hyvä asua, naapuritkin vaikuttaa oikein mukaville. Joka päivä on ovikello soinut tai siihen on koputettu. Minulla on ollut hieman totuttelemista siihen, että asumme nyt ns. maalla. Ainakin Helsinkiin verrattuna. Täällä ihmiset on tuttavallisia ja jäävät helposti juttelemaan.

Pari viikkoa sitten meille tuotiin puita. Maalaistalon isäntä paukautti nyrkillä kerran oveen ja asteli sisälle. Siinä vaiheessa mietin hetken, että mihin sitä onkaan tullut muutettua. Tämä isäntä oli täysin tuntematon ennestään, meille kummallekin. Tähän kaikkeen totutellaan nyt ja uskon, että ei tästä itselle mikään ongelma tule.

Monet ovat etenkin instagramin puolella kyselleet, että minkälainen meidän uusi koti on. Kodissamme on omaa pihaa, autokatos, 90 neliötä, kolme makkaria sekä sauna. Emme ole kuvailleet kotiamme aikaisemmin, mutta päätimme kuvata teille meidän makkarin, sillä pääsin yhteistyöhön Desenion kanssa ja sain heiltä upeat kehykset sekä julisteet, makkariin.



Isot julisteet, Sängyn yllä:
50 x 70cm / LINE ART KISS JULISTE
50 x 70cm / PALM LEAVES, JULISTE





Yöpöydälle valitsin mahdollisimman yksinkertaiset, taidehenkiset sekä makuuhuoneen värimaailmaan sopivat julisteet. 

Isot: 


30 x 40cm / GREEN AQUARELLE, JULISTE

30 x 40cm / BRUSH BLACK, JULISTE


Pieni:

13 x 18cm / INK EMBRACE JULISTE





Meidän makuuhuoneen värimaailmana on nyt valkoinen, musta ja vihreä. Olen jotenkin tykästynyt juuri tähän viheään sävyyn ja se rauhoittaa mukavasti. Ajatuksena on saada uudet yöpöydät, sängyn pääty sekä yöpöydän valot roikkumaan katosta. Olen kuitenkin todella tyytyväinen loppu tulokseen!

Mitä te tykkäätte?

 Hyödynnä myös alekoodi:

hattarapilvenvarjossa 


*koodilla saat 25% alennusta julisteista. 
Koodi on voimassa 29-31.1

*Alennus ei koske kehyksiä tai handpicked-, collaboration- tai persoonallisia julisteita.


Käy tutustumassa valikoimaan www.desenio.fi




* Julisteet saatu: Desenio.fi
* Yhteistyössä: Desenio.fi


-Eve

Viisi vuotta

Eilen Sinetiksi -blogin puolelle tuli postaus, jossa kerroimme meidän kuulumisia loppuvuodelta. Postauksessa kerroimme myös suuresta elämän muutoksesta, nimittäin paikkakunnan vaihdosta. Voit käydä lukemassa postauksen TÄÄLTÄ.

Loppu vuosi oli niin kiireinen, että en ole ehtinyt kirjoittamaan tänne, saatikka yhteiseen blogiin. Nyt haluan kuitenkin palata joulukuun alkuun ja kertoa Aadan 5v. syntymäpäivistä, jotka järjestettiin Keravan Hoplopissa.


Jo ennenkuin odotin Aadaa haaveilin siitä, miten haluan järjestää lapsilleni upeat synttärit. Omassa lapsuudessani omiin syntymäpäiviin on panostettu. Vanhempani ovat keksineet milloin nukketeatteria ja milloin aarteen metsästystä. Kavereilta tuli palautetta, että synttäreilläni oli aina kiva käydä. Ehkä oma intoni lastemme syntymäpäiviä kohtaan juontaa juurensa omasta lapsuudestani. Toki tässä on myös se huono puoli, että olen kova stressaamaan.

Ja niinhän se stressi jälleen iski. Jo alku talvesta aloin stressaamaan Aadan synttäreitä. Mietin, että mitä ihmettä teen synttäreiden kanssa. Rukoilin asiaa ja koin kehoituksen, että kysyn mitä Aada haluaisi tehdä. En vain niin, että minkälaisen teeman hän haluaa synttäreille, vaan nimenomaan että mitä hän haluaa. Vastaus oli selkeä: Dansku ja Hoplop. 
Eli hänen paras ystävänsä ja lemppari paikka Hoplop. 
Tästä synttäreiden suunittelu alkoi.




Pääsin ilokseni toteuttamaan yhteistyön Keravan Hoplopin kanssa. Yhteistyö sujui mitä parhaiten. Rajaton aika juosten ja leikkien. Maittavat hampurilaisateriat, sipsiä, vaahtokarkkeja sekä maidottomat jäätelöannokset. Täydelliset synttärit, allergiat huomioiden ja mikä parasta, lapset nauttivat. Eliakin viihtyi melun keskellä, muita lapsia seuraillessa.




Koska synttäreillä oli vain kaksi lasta, päätimme pitää synttärit ilman teemahuonetta. Se oli hyvä päätös, sillä lapset eivät juurikaan pysyneet pöydän ääressä, sellainenhan Hoplop on. Siellä mennään eikä meinata.



Synttärit olivat oikein onnistuneet. Kervan Hoplop on intensiivinen, lämmin henkinen sekä mukava paikka varsinkin, jos tykkää hieman pienemmästä paikasta, jossa lapset eivät niin helposti eksy. Hoplopissa oli kaikkea riittävästi, tuntui ettei mitään puuttunut. Tähän täytyy antaa vielä suurta plussaa lastenhoitohuoneesta, jossa oli hyvin otettu huomioon imettävä äiti, sillä lastenhoitohuoneessa oli iso nojatuoli ja muutenkin lämmin tunnelma.

Suuri kiitos mukavasta päivästä Keravan väelle <3
Sekä iso kiitos myös Netta ja Dansku.

* Yhteistyössä: Keravan Hoplop

- Eve

Siunattua Joulua

Tänä vuonna päätin, että nyt haluan suloisia tonttukuvia lapsista. Ja vihdoin se onnistui.
Voisiko olla suloisempaa? Kaksi rakasta ja kauniit jouluinen tunnelma. Täydelliset kuvat, kiitos Nellylle. Toki vaikka kuvat onnistui niin pakko myöntää, että myös tänä vuonna joulukorttien teettäminen jäi vain suunnittelun tasolle. En saanut millään aikaiseksi. Toisaalta jos sitä teettäisikin kortin joulun jälkeen? Tai ehkä katsotaan suosiolla ensi vuonna uudestaan.

Näitä kahta on ihana katsella. Aada on sen verran pieni, että Elian nostaminen ei onnistu, mutta hän suukottaa ja halii veljeään. Aada on 92cm pitkä ja Elia 62cm. Välillä Aada tomerasti komentaa minua reagoimaan Elian itkuun. Toisaalta se saattaa johtua siitä, että Aadan on vaikea kestää vauvan itkua. Elia on siitä erilainen vauva, joihin olen tottunut, että hän ei itke juurikaan. Silloin kun hän itkee on todella hätä. Elia on todella tyytyväinen vauva. Hän viihtyy mainiosti leikkimatolla, viihdyttäen itseään. Nytkin kun kirjoitan tätä, Elia tutkailee roikkuvia leluja ja kun käännyn katsomaan, hän hymyilee minulle leveästi. Sellainen hän on, hymypoika.



Meidän arki on sujuvaa. Elia ei valvota ja päivälläkin nukkuu useammat päikkärit. Illat on melko rutiinin omaisia ja hyvä niin. Olen varma, että koska illat menee rutiinilla, hän nukkuu myös sen vuoksi mainiosti. Elia nukkuu tällä hetkellä yhdellä herätyksellä yöt. Välillä en tarjoa hänelle yöllä edes maitoa vaan hän tyytyy tuttiin ja nukkuu koko yön syömättä. Sosetta menee tällä hetkellä n. 3x päivässä.

Olen suunnitellut, että kun puoli vuotta tulee täyteen uutena vuotena, alkaisin vähentämään imetystä ja siirtyisimme korvikkeisiin. Sen jälkeen olisi hyvä aloittaa soseet myös 5x päivässä ja pikku hiljaa alkaa maistelemaan myös lihoja.



Elia on kääntynyt yhden kerran selältä mahalleen. Toista kertaa sitä ei ole vielä tapahtunut, mutta kovasti odotellaan. Hän liikkuu omalla tyylillään leikkimatolla ja lattialla. Uskon, että pian herra lähtee ryömimään.

Meille ja lapsille kuuluu siis oikein hyvää. Me odotamme kovasti joulua ja perheiden tapaamista <3 Ihanaa päästä syömään jouluruokaa ja nauttimaan sen tuomasta tunnelmasta.




Haluankin toivottaa kaikille lukijoille,
oikein ihanaa, siunattua ja rauhallista joulua!



Päätin, että kirjoitan teille Aadan synttäripostauksen vasta uuden vuoden jälkeen, kun kaikilla on joulun tuoma stressikin väistynyt <3 Palataan silloin siis.




Tonttulakit: Coconut Organic
Kuvat: Nelly Tatti Photography

- Eve